Päätti sitten sijoittaa kerralla suuremman summan tai säännöllisesti pieniä summia, kannattaa sijoitusten hajauttaminen pitää molempien kohdalla mielessä.
Osa sijoittajista ajattelee, että parhaan tuoton saa kun laittaa kaikki rahat kiinni yhteen tai kahteen sijoituskohteeseen, mutta tällöin rahan menettämisen riski kasvaa mielestäni liian suureksi. Hyvä sääntö, jota noudattaa sijoittamisessa onkin se, ettei laita kaikkia munia samaan koriin.
Vuonna 2015 tehdyn Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan 46% suomalaisista sijoittajista sijoittaa vain yhteen osakkeeseen ja 16% kahteen osakkeeseen. Omasta mielestä tämä on huolestuttavaa varsinkin jos kaikki sijoitukset ovat kiinni osakkeissa, eikä muita sijoituksia ole.
Sijoitusten hajauttaminen on yhtä kuin riskien hallinta
Jos päättää sijoittaa pelkästään osakkeisiin, silloin oma kantani on ostaa useampaa osaketta eri toimialoilta ja laajentaa salkkua myös kotimaan ulkopuolelle. Nimittäin jos ostaa kaikki osakkeet samalta toimialalta ja kyseisellä alalla alkaa mennä huonosti, voi koko salkku lähteä pahasti pakkasen puolelle. Kun taas ostaa osakkeita hajautetusti eri maantieteellisiltä alueilta ja toimialoilta, tasaa tämä sijoitussalkun heiluntaa. Eli Merja Mähkän antama vinkki: ”osta yhtiöiden osakkeita, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa” on tähän kohtaan aika hyvä vinkki.
Rahastojen kannalta hajauttaminen onnistuu huomattavasti helpommin kuin suorissa osakkeissa, koska rahastot jo itsessään pitävät sisällään useiden eri yhtiöiden osakkeita ja ne on valmiiksi hajautettu useisiin eri sektoreihin. Esimerkiksi Nordnetin Suomi indeksirahasto sisältää 11 eri sektoria ja yhteen sektoriin on sijoitettu enintään 19% rahaston varoista.
Miten hajauttaminen käytännössä voisi toimia?
Suorissa osakeostoissa hajauttamista voi lähteä viemään eteenpäin esimerkiksi niin, että luot itsellesi suunnitelman, jonka avulla ostat uusia osakkeita 1-3 kuukauden välein ja keräät ajansaatossa osakesalkkukokonaisuuden, jossa on 7-10 eri yhtiön osakkeita, jotka on hyvin hajautettu keskenään eikä kaikki yhtiöt ole samalta toimialalta tai maantieteelliseltä alueelta. Kun haluamasi kokonaisuus on koossa, voit lähteä tekemään lisäyksiä. Näin hajautetun osakesalkun kerääminen toki kestää hieman pidempään, mutta parissa vuodessa salkku voi olla hyvällä mallilla (jos pyrkii noudattamaan osta ja pidä -strategiaa).
Toki tässä kohtaa pitää heti muistuttaa, ettei kannata ostaa ihan mitä tahansa osakkeita joltain tietyltä alalta pelkästään hajautus-sanaa seuraten, vaan yhtiöihin tulee perehtyä ja analysoida huolella eikä osakeostoissa kannata mennä eteenpäin mutu-tuntumalla.
”Tavoitteena voi olla esimerkiksi, että omassa salkussa on 7-10 eri yhtiön osakkeita ja yksikään näistä osakkeista ei ole salkussa liian hallitseva prosentuaalisesti.”
Osakkeita ei välttämättä kannata lähteä ostamaan joka kuukausi pienellä summalla (itse pidän miniminä 500e), koska osakkeissa välityspalkkiot voivat olla kohtuu korkeita ja tämä syö ison palan sijoitettavasta summasta. Toki poikkeuksiakin löytyy ja osakeostoja voi tehdä ilman välityspalkkiota tietyillä alustoilla.
Rahastojen kannalta paras hajautus tapahtuu ajallisen hajautuksen kautta, jossa rahastoa ostetaan esimerkiksi joka kuukausi esim. 15-200 eurolla. Tässäkin kohtaa toki voi hajauttaa sijoitetun summan useaan eri rahastoon, kunhan muistaa kiinnittää huomiota mistä palasista rahastot koostuvat ja mitkä ovat rahastojen kulut. Kirjoitin aiemmin rahastosalkun luomisesta kattavan kirjoituksen, joka on yksi helppo tapa lähteä sijoittamaan. Siirry lukemaan tästä linkistä
Suuri summa sijoitettavana?
Jos itselläni olisi pankkitilillä makaamassa suuri summa, en sijoittaisi sitä kerta heitolla yhteen kohteeseen, vaan hajauttaisin sijoitukset ajallisesti ja eri kohteisiin. Jos ostaisin yhtenä suurena kertaostona esimerkiksi yhden yhtiön osakkeita ja ostoni ajoittuisi laskumarkkinoihin (bear market), voisi kestää jopa vuosia, että markkinat toipuisivat ja sijoitukseni pääsisi plussalle. Voi olla toki myös niin ettei se koskaan menisi plussan puolelle ja jäisin suuresti tappiolle. Tämä on myös yksi karu totuus joka kannattaa muistaa osakesijoittamisessa. Tuotto ei ole aina taattua.
Siksi ajallinen hajauttaminen on mielestäni hyvä niin osakkeiden kuin myös rahastojen kohdalla, koska ostohetkellä on tärkeä rooli tuoton kannalta. Kun ostaminen hajautetaan useisiin eri kertoihin pitkällä aikavälillä, saa omalle sijoitukselle näin paremman hajautuksen. Tällöin yksittäisen sijoituserän osto- tai myyntihetki ei vaikuta niin kriittisesti sijoitustesi kehitykseen kuin kertaluontoisesti tehty osakeosto.
Ajallisen hajauttamisen hyödyt:
- Ajallisella hajauttamisella ei tarvitse murehtia niin paljon markkinoiden liikeitä ja voi paremmin hyötyä kurssiheilahteluista.
- Pitkässä juoksussa ajallinen hajautus tasoittaa osakkeiden arvonvaihtelua.
- Ajallinen hajauttaminen kannattaa niin rahastojen kuin myös yksittäisten osakkeiden kohdalla.
- Ajallinen hajauttaminen on ns. ”laiskemman” sijoittajan kaveri, joka ei jaksa jatkuvasti seurata osakemarkkinoita silmä kovana.
Itsellä menee automaattisesti kuukausittain tietty summa indeksirahastoihin eikä omassa salkussa tarvitse käydä kuin joskus silloin tällöin katselemassa mitä salkulle kuuluu. Tosi helppoa sijoittamista! (Toki oikeasti käyn kurkkimassa salkkuni lukemia useita kertoja viikossa, mutta teen tätä vain omasta kiinnostuksesta. Tykkään tarkastella lukemia…) XD
Tässä kirjoituksessa pohdittiin sijoitusten hajauttamisesta osakkeisiin ja rahastoihin, mutta toki sijoitusten allokaatio kannattaa pitää mielessä ja laajentaa hajauttamista myös esimerkiksi kiinteistöihin, kryptovaluuttaan, raaka-aineisiin tai joihinkin muihin omaisuusluokkiin, jotka tuntuvat itsestä sopivilta sijoituskohteilta.
Huom! Nämä eivät ole sijoitusneuvoja, vaan omaa pohdintaa sijoittamisesta.
Merita Väänänen
Seuraa Instagramissa @naisetpuhuurahasta
