Etusivu » Korkorahastot sijoituskohteena 2024 – Tuotto, kulut, toimintaperiaate…

Korkorahastot sijoituskohteena 2024 – Tuotto, kulut, toimintaperiaate…

Korkorahastot puhututtavat sijoittajia melko vähän silloin, kun markkinoilla menee kovaa ja osakkeista saa korkeita tuottoja. Tällöin tyypillisesti matalatuottoiset ja ”tylsät” korkorahastot eivät kiinnosta kovin paljoa.

Jos seuraa sijoitusaiheisia keskustelupalstoja, korkorahastot esiintyvät siellä aivan alimpaan kastiin kuuluvana sijoituskohteena. Kuitenkin korkorahastot ovat olemassa aivan syystä. Moni ei ehkä hoksaa, että myös korkorahastojen välillä on eroja riskitasossa ja tuotto-odotuksissa.

Sisällysluettelo

Mitä korkorahastot ovat?

Korkorahastot ovat muiden rahastojen tapaan kuin käsilaukku, johon on kerätty yhteen salkunhoitajan mielestä sopivia arvopapereita, joista saa tuottoa. Ne voivat olla vaikkapa erilaisia ja eri riskitason lainoja, rahatalletuksia tai muita rahaston säännöissä sallittuja arvopapereita. Yhteistä korkorahastoille on tyypillisesti pienempi riski ja matalammat tuotot kuin osakerahastoissa. On olemassa puhtaasti korkorahastoja ja niiden lisäksi korkosijoituksia on usein yhdistelmärahastoissa.

Yhdistelmärahaston ajatus on yhdistää sekä korkosijoittamisen että  osakesijoittamisen hyvät puolet. Koroista saa vakautta ja osakkeista mahdollisesti parempia tuottoja. Yhdistelmärahasto voi koostua muistakin instrumenteista kuin koroista ja osakkeista, mutta tällainen yhdistelmä on aika yleinen. Viime vuosina on tullut markkinoille muutamia yhdistelmärahastoja, jotka koostuvat korko- ja osakesijoitusten lisäksi reaaliomaisuudesta kuten metsästä tai kiinteistöistä. Korkorahaston tyypillinen tuotto-odotus on noin 2-4 % luokkaa. High yield -rahastojen tuotto-odotus voi olla korkeampi. Yhdistelmärahastojen, jotka sisältävät sekä osakkeita että korkoja, tuotto-odotus on noin 5 % vuodessa. Osakerahastoissa vuosittainen tuotto-odotus on noin 7-8 %.

Miten korkorahasto toimii?

Korkorahasto toimii siten, että rahaston salkunhoitaja valitsee rahaston sääntöjen puitteissa sopivat arvopaperit salkkuun. Rahastoissa voi olla erilaisia arvopapereita kuten joukkovelkakirjalainoja, yrityslainoja tai valtioiden lainoja. Tuottoja rahasto saa, kun sen sisältämille velkakirjoille maksetaan korkoa. Jos esimerkiksi yritys tarvitsee rahoitusta, ei se sitä ilmaiseksi saa, vaan lainalle on maksettava korkoa. Korko onkin yksinkertaistettuna lainatun rahan hinta. Samalla tavalla kuin tavallinen tallaaja ottaa pankista asuntolainaa ja maksaa korkoja lyhennyksen ohella.

Korkorahastoihin sijoittaminen

Korkorahastojen sijoituskohteet vaihtelevat sen mukaan, minkälainen korkorahasto kyseessä on. Arvon vaihteluväli lienee matalin lyhyen koron rahastoissa ja rahamarkkinasijoituksissa, joiden ajatuksena on lähinnä voittaa kolmen kuukauden Euribor-korko. Tällainen rahasto voi olla vaihtoehto tilitalletukselle, jos rahoja tarvitsee noin vuoden kuluttua ja ne pitäisi siksi aikaa säilöä johonkin.

On kuitenkin hyvä muistaa, että alhainenkaan riskiluokka sijoittamisessa ei tarkoita, etteikö riskiä pääoman menettämisestä tai arvon alenemisesta olisi. Pitkän koron rahastoissa on monesti esimerkiksi pitkän laina-ajan valtionlainoja tai muita pidemmän aikavälin sopimuksia. Korkorahastojen yhteydessä puhutaan duraatiosta, joka tarkoittaa sitä aikaa, jona keskimäärin pääoma ja korkotuotto maksetaan sijoittajalle. Kyseessä on siis tuoton ja hintariskin mittari. Mitä lyhyempi duraatio on, sitä pienempi riski ja päinvastoin. Jos duraatio on 5, se tarkoittaa, että joukkovelkakirjan hinta muuttuu 5 %, jos korko muuttuu yhden prosentin.

High yield -rahastot ovat korkorahastoissa korkeamman riskin ja korkeamman tuotto-odotuksen puolella. High yieldiksi eli ”roskalainoiksi” kutsutaan huonomman luottoluokan (useimmiten) yrityslainoja. On ymmärrettävää, että jos luottoriski on suurempi, peritään lainalta korkeampaa korkoa. Investment grade – nimellä kutsutaan paremman luottoluokituksen lainoja.

Pikaopas: Näin aloitat rahastosäästämisen

Rahastosäästämisen aloittaminen onnistuu hleposti ja nopeasti Nordnetin kaupankäyntialustalla. Saatavillasi on laaja valikoima erilaisia rahastoja kuten mm. Nordnetin omia kuluttomia indeksirahastoja (esim. Nordnet Suomi indeksirahasto)

Alla kerromme miten aloitat rahastosäästämisen. 

 

Vaihe 1. Luo oma arvo-osuustilisi Nordnetiin

Siirry Nordnetin omille sivuille ja klikkaa sivun yläosasta löytyvää Liity asiakkaaksi -painiketta. Tämän jälkeen Nordnet pyytää sinua luomaan uuden käyttäjätunnuksen ja salasanan. 

Tämän jälkeen voit siirtää tilillesi haluamasi määrän rahaa. Pienin summan on 15 euroa. 

Vaihe 2. Mieti, mitä rahastoa/rahastoja haluat ostaa? 

Mieti, mihin rahastoihin haluat sijoittaa; kotimaisiin vai ulkomaalaisiin? Hyvin suosittuja ovat Nordnetin omat kuluttomat indeksirahastot (ent. Superrahastot).

Jos aiot sijoittaa pienellä summalla, silloin kannattaa kiinnittää huomiota rahastojen kuluihin että voit sijoittamallasi summalla saada mahdollisimman paljon itse rahastoa ja mahdollisimman vähän rahaa kuluu itse palkkioihin ja muihin kuluihin. 

Vaihe 3. Tee kuukausisäästösopimus

Kun olet löytänyt sopivan rahaston, johon haluat sijoittaa, laadi kuukausisäästösopimus, jolloin tililtäsi menee automaattisesti kuukausittain esimerkiksi 15 euroa haluamaasi rahastoon.

Kuukausisopimuksen voit tehdä ylävalikon kohdasta ”Palvelut” ja klikata kohtaa ”Kuukausisäästäminen”. Tämän jälkeen syötät esiin avautuvaan lomakkeeseen halutut tiedot ja olet ryhtynyt rahastosäästäjäksi, joka kerryttää varallisuuttaan joka kuukausi. 

Avaa tili Nordnetiin ja ryhdy rahastosäästäjäksi!

rahastosäästäminen

Korkorahastojen tuotto

Korkorahastojen tuotto-odotus on melko matala, usein puhutaan noin 2-4 % vuosituotto-odotuksista. Koska arvon vaihteluväli on yleensä korkorahastoissa aika maltillinen, ei suuret tuototkaan ole mahdollisia. Tilanne voi olla erilainen erilaisten korkorahastojen sisällä. High yield -rahastoissa tuotto-odotukset ovat suuremmat kuin Investment Grade -lainoja sisältävissä rahastoissa, koska riskikin on suurempi.

Miksi korkorahastoihin kannattaa sijoittaa?

Melkein jokaiselle sijoittajalle on tuttu ohje, että ainut ilmainen lounas sijoittamisessa on hajauttaminen. Ajallinen hajauttaminen on ilman muuta erinomainen riskinhallinnan keino, mutta niin on myös hajauttaminen eri omaisuusluokkien kesken. Jos kaikki sijoitettu omaisuus on osakkeissa ja tulisi esimerkiksi jokin maailmanlaajuinen kriisi osakemarkkinoille, koko sijoitusvarallisuus voisi mennä sen siliän tien. Jos on kuitenkin hajauttanut omistuksia myös muihin instrumentteihin, osa olisi paremmin suojassa.

Tyypillisen nousukauden aikaan osakkeet ovat takoneet kovia tuottoja pitkän aikaa. Sijoittajilta, erityisesti uusilta sellaisilta, saattaa alkaa unohtua perinteiset tuotto-odotukset, joita eri sijoitusinstrumenteille on totuttu odottamaan. Kun osakerahasto takoo esimerkiksi 30 % tuottoja, ei enää muisteta, että keskimääräinen tuotto-odotus esimerkiksi Helsingin pörssissä on noin 7-8 % vuodessa. Jos korkorahaston tuotto-odotus normaalitilanteessa on muutaman prosentin, ei se kuulosta kovin houkuttelevalta osakkeista saatavien tuottojen rinnalla. Jotkut sijoittajat kuitenkin tavoittelevat juuri sitä muutaman prosentin tuottoa ja ovat siihen tyytyväisiä. Näitä odotuksia on realistista tavoitella vuosikymmeniä, joten siksi matalampiinkin tuottoihin ”tyydytään”. Realistista taas ei ole vuosikausia jatkuvat monen kymmenen prosentin tuotot.

Miksi korkorahasto voi olla hyvä vaihtoehto?

Kaikki eivät ole kovia riskinottajia sijoittamisessakaan. Tämän takia on hyvä, että markkinoilla on myös matalamman riskin vaihtoehtoja. Jos ikää alkaa olla jo enemmän, kovin riskiset sijoitukset eivät ole enää välttämättä järkeviä. Aikaisemmin käsitellyn hajauttamisen tärkeyttä ei voi tarpeeksi korostaa. Yksityissijoittajalle tämä on tärkeä pointti. Jos asiaa mietitään toiselta kantilta, yritykset ja valtiot voivat laskea liikkeelle joukkovelkakirjalainoja silloin, kun tarvitsevat rahoitusta. Tämä vaihtoehto on mahdollinen näihin sijoittavien ihmisten ja yhteisöjen avulla.

Joukkovelkakirjalainat eli obligaatiot ja debentuurit ovat siitä hankalia sijoituskohteita yksityisille ja piensijoittajille, että niihin suoraan sijoitettaessa pääomaa pitäisi olla huomattavan paljon. Korkorahaston kautta sijoittaminen onnistuu pienemmälläkin summalla.

Korkorahastojen kulut

Korkorahastoissa on tyypillisesti matalammat kulut kuin osakerahastoissa. Merkintä- ja lunastuspalkkiot ovat yleensä alle 1 %. Tämä selittyy osaksi kaupankäyntikuluilla, jotka ovat korkosijoituksissa matalammat kuin jos rahasto ostelisi osakkeita. Kun tuotto-odotus on matalampi, eivät kulut voikaan olla kovin korkeat.

Kukaan tuskin sijoittaisi sellaiseen rahastoon, jonka tuotto-odotus on esimerkiksi 3 % ja kulut 2 %. Tällöin tuottoa saisi vain 1 %. Aiemmin mainituissa yhdistelmärahastoissa kulut saattavat olla korkeammat. Korkorahaston kulut eivät automaattisesti ole matalammat kuin osakerahastojen. Aina rahastoon sijoittamista suunnitellessa kannattaa tutustua huolella avaintietoesitteeseen, josta ilmenee kunkin rahaston tärkeimmät tiedot kulut mukaan lukien.

Korkorahaston valinta

Korkorahaston valinnassa kannattaa ottaa huomioon samoja seikkoja kuin muidenkin sijoituskohteiden valinnassa. On hyvä miettiä, haluaako ottaa enemmän riskiä ja sijoittaa huonomman luottoluokan lainoihin vai haluaako tasaista, matalahkoa ja melko matalariskistä tuottoa? Jos korkosijoituksia haluaa järjestää riskitason mukaan, niin yleensä valtioiden lainoja pidetään matalariskisempinä kuin yritysten lainoja. Jokaisella valtiollakin on oma luottoluokituksensa ja se voi vaihdella. Suomen valtion luottoluokka on kirjoitushetkellä AA+, kun taas esimerkiksi Kreikan vastaava on BB Standard&Poor´s -luottoluokittelun mukaan.

Sijoitusaika on hyvä miettiä etukäteen. Korkoriski vaikuttaa yleensä eniten pitkän duraation lainoihin. Jos aikoo ottaa rahat käyttöön vaikkapa vuoden kuluttua, rahamarkkinavälineet tai lyhyen koron rahastot lienevät järkevin valinta. Jos sijoitusaika on oikeasti kovin lyhyt, on hyvä miettiä, kannattaako sijoittaa mihinkään. Tilitalletuksena korkoa ei tässä maailman ajassa makseta oikeastaan ollenkaan ja inflaatiokin saattaa syödä rahan arvoa. Kuitenkin jos saman rahan päättää sijoittaa korkorahastoon, on olemassa pieni riski arvon laskemisesta.

Kuten muidenkin sijoitusten kanssa, voi olla hyvä miettiä, mille maantieteelliselle alueelle haluaa sijoittaa. Nordnet korkorahasto valikoima on laaja. Jos hakee Nordnetin sivuilta hakutoiminnolla ”korko”, löytää se 98 kappaletta erilaisia korkorahastoja. Kulut Nordnetissä tarjolla olevissa korkorahastoissa vaihtelevat 0,3 % – 1,87 % välillä.

Pääsääntöisesti nämä kaikki rahastot ovat pitkän koron rahastoja. Kun aikoo sijoittaa mihin tahansa rahastoon, kannattaa tutustua rahaston sääntöihin. Säännöissä on määritelty, mihin ja miten se saa sijoitukset jakaa. Vaikka rahastolla olisi salkunhoitaja, ei hän voi aivan oman mielensä mukaan rahaston varoja hallinnoida, vaan hän toimii juuri rahastolle määriteltyjen sääntöjen ohjaamana.

korkorahasto korkojen noustessa

Korkorahastoissa on sellainen erikoinen yksityiskohta, että yleisen korkotason noustessa niiden arvo usein laskee. Maalaisjärki sanoisi, että asia olisi juuri päinvastoin. Kun asiaa pysähtyy miettimään vähän tarkemmin, syy tähän ilmiöön on kuitenkin lopulta aika selvä.

Otetaan hieman yksikertaistettu esimerkki:  Jos aikaisemmin lainalle on maksettu korkoa 2 %, kun muuten yleinen korkotaso on ollut vaikkapa 1 % luokkaa, 2 % korkoon ollaan todennäköisesti hyvin tyytyväisiä. Jos yleinen korkotaso nousee ja uusista lainoista voisi saada vaikkapa 4 % korkoa, ei 2 % enää kovin monelle siinä kohtaa riitäkään. Kun yleinen korkotaso nousee, vanhojen velkakirjojen arvo putoaa, koska uusista lainoista saa korkeampaa korkotuottoa.

Korkorahasto inflaatio aikana on hieman kaksipiippuinen juttu. Kun rahan arvo heikkenee, tilitalletukset ovat kannattamattomia, koska tällöin talletuksen arvo ikään kuin sulaa. Rahoja olisi inflaation ollessa korkealla järkevämpää säilyttää jossakin tuottavammassa kohteessa. Rahasto on yleensä aika hyvä vaihtoehto. Kuitenkin korkorahastojen arvo laskee yleensä, kun korot nousevat. Ohjauskorkoja voidaan nostaa, jos inflaatio kiihtyy kovasti. Inflaatio saattaa siis laskea korkorahastojen tuottoja.

Korkorahastojen riskit

Vaikka korkorahastot ovat matalamman riskiprofiilin rahastoja, riskit kuuluvat kaikkeen sijoittamiseen ja myös korkorahastoissa niitä on. Korkoriski eli riski korkotason noususta on tyypillinen korkorahastojen riski. Aikaisemmin käytiin läpi, mitä korkorahaston tuotolle käy, jos korot nousevat. Jos on esimerkiksi myynyt asuntonsa ja haluaisi laittaa siitä saadut varat talteen uuden asunnon ostamista varten, mutta pankkitili ei tule kysymykseen, koska inflaatio jyllää kovaa vauhtia. Uusi asunto olisi tarkoitus ostaa vuoden päästä ja tällöin vanhasta asunnosta saatuja rahoja tarvittaisiin.

Olemme oppineet, että osakerahastoon ei ole järkevää sijoittaa sellaista rahaa, jota tarvitsee käyttöön suhteellisen pian. Tästä voisi päätellä, että lyhyen koron rahasto olisi sopiva paikka. Näin saattaa ollakin, mutta jos käykin niin, että vuoden aikana korkotaso nouseekin yhtäkkiä kovasti, ei asunnon ostamiseen varatut rahat ehkä olekaan enää täysimääräisenä tallessa. Yleensä korkoriski kuitenkin vaikuttaa eniten pitkän koron rahastoihin, mutta edellä kuvattu tilanne ei ole mahdottomuus.

Sijoittamiseen kuuluva riski on tärkeää muistaa joka tilanteessa. High yield eli huonomman luottoluokituksen lainoja sisältävissä rahastoissa riskinä voi olla koko lainan takaisinmaksun epävarmuus. Korkoriski ei ole välttämättä high yield -rahastoissa niin suuri kuin perinteisissä pitkän koron rahastoissa. Valuuttariski nostaa päätään silloin, kun sijoitus on toisessa valuutassa. Valuuttojen keskinäiset arvojen vaihtelut aiheuttavat riskin.

Lue myös nämä: 

Osakesijoittaja.fi suosittelee

4.5/5

Usein kysytyt kysymykset

Korkorahastot ovat rahastoja, jotka koostuvat erilaisista tuottavista arvopapereista. Ne voivat sisältää esimerkiksi valtioiden lainoja tai yrityslainoja.

Korkorahastoihin sijoitetut varat ohjataan rahaston sääntöjen puitteissa salkunhoitajan valitsemiin kohteisiin. Tuottoa saadaan, kun lainoille maksetaan korkoa.

Hyvä korkorahastojen ja muidenkin rahastojen vertailutyökalu on Morningstar. Siellä voi vertailla kuluja ja tuottoja sekä saada muuta lisätietoa rahastoista.

Korkorahastoihin voi sijoittaa niitä tarjoavan toimijan kautta. Monilla pankeilla on valikoimissaan korkorahastoja. Myös erilaiset palvelualustat kuten Nordnet tarjoavat sijoitusmahdollisuutta korkorahastoihin.