Etusivu » Rahastosijoittaminen – Opas rahastoihin sijoittamiseen » Sijoitusrahastot ja rahastotyypit – Näin valitset oikean sijoitusrahaston

Sijoitusrahastot ja rahastotyypit – Näin valitset oikean sijoitusrahaston

Rahastosijoittaminen on yleistynyt viime vuosien aikana suuresti. Aloittelevalle sijoittajalle rahaston valitseminen voi tuntua haastavalta, koska rahastoja on saatavilla monenlaisia. Tässä kirjoituksessa käymme kattavasti läpi mitä sijoitusrahastot ovat ja millaisiin rahastoihin on mahdollista sijoittaa. Lisäksi listaamme sijoitusrahastojen hyvät ja huonot puolet, joten jatka lukemista! 

Sijoita rahastoihin Nordnetissä! Tilin avaaminen on täysin maksutonta!

rahastotyypit

Sisällysluettelo

Mitä sijoitusrahastot ovat?

Sijoitusrahastot ovat rahastoja, jonne sijoittajat sijoittavat rahaa rahastoyhtiön hallinnoitavaksi. Sijoitusrahaston tarkoituksena on tuottaa rahasto-osuuksien omistajille rahaa sekä tarjota hajautushyötyjä ja helpon tavan sijoittaa. Sijoitusrahastot tuottavat rahastoyhtiölle palkkiotuottoja.

Sijoitusrahastot sijoittavat varojaan eri omaisuusluokkiin kuten osakkeisiin, korkosijoituksiin, kiinteistöihin tai vaikkapa raaka-aineisiin valitun strategian mukaisesti. Salkunhoitaja tai salkunhoitotiimi on vastuussa rahaston sijoituspäätöksistä. Rahastovaihtoehtoja on valtavasti, kymmeniä tuhansia maailmanlaajuisesti.

Sijoitusrahastojen hyvät ja huonot puolet

  • Hajautushyödyt (riskin pienentäminen)
  • Rahastosijoittaminen on helppoa ja huoletonta
  • Pienilläkin summilla pääsee alkuun
  • Rahat voi lunastaa pois koska tahansa
  • Tuottopotentiaali on matalampi kuin vaikkapa osakesijoittamisessa
  • Rahaston kulut heikentävät kokonaistuottoa
  • Ei vaikutusmahdollisuuksia sijoituksen tuottoon

Sijoitusrahastojen keskeisin hyöty helppouden lisäksi on niistä saatavat hajautushyödyt. Hyvin hajautetun osakesalkun rakentamiseen vaaditaan kymmeniä tuhansia euroja, mutta sijoitusrahastoissa hajautushyödyn saa jo alkaen 15 eurolla kuukaudessa. Kuukausisäästämällä saa hajautettua myös ajallisesti. Aloita kuukausisäästäminen Nordnetissä!

Sijoitusrahastojen kautta pystyy pienilläkin summilla hajauttamaan sijoituksensa eri omaisuusluokkiin, maantieteellisesti, toimialoittain ja yrityskohteisesti). Esimerkiksi eksoottisemmille markkinoille, kuten vaikkapa Aasian kehittyviin maihin ei ole helppo sijoittaa itse suoraan, mutta sijoitusrahastojen kautta kyllä. Tai jos haluat löydä rahasi likoon uusiutuvaan energian tai sähköautoilun puolesta, se onnistuu niihin sijoittavien rahastojen kautta.

Helppous ja huolettomuus on myös sijoitusrahastojen selkein hyöty suurimmalle osalle piensijoittajista. Kovinkaan monella ei ole aikaa tai kiinnostusta seurata markkinoita tai muutenkaan hallinnoida sijoituksia säännöllisesti. Kuukausisäästösopimuksen avulla sijoitusrahastoihin sijoittaminen ei rahastosäästösopimuksen teon jälkeen vaadi muuta kuin huolehtia, että tilillä on kuukausittain riittävä summa rahaa sijoitettavaksi. Tästäkään ei tarvitse kantaa huolta jos asettaa sijoituspäivän vaikkapa palkkapäivään, jolloin tilillä on varmasti rahaa.

Sijoitusrahastoja on erilaisia

Kuten mainittua, sijoitusrahastovalikoima kattaa kymmeniä tuhansia erilaisia rahastoja. Sijoitusrahastot luokitellaan tyypin, aktiivisuuden ja rahasto-osuuksien perusteella, on mm. aktiivisia rahastoja, passiivisia rahastoja, tuotto-osuusrahastoja, kasvuosuusrahastoja, etf-rahastoja, erikoissijoitusrahastoja, yhdistelmärahastoja ja niin edelleen. Mitä nämä kaikki sitten tarkoittavat?

Pääjako sijoitusrahastojen välillä voidaan tehdä siis rahaston aktiivisuuden perusteella. Aktiiviset rahastot tarkoittavat aktiivisesti hoidettuja rahastoja, jossa salkunhoitaja tutkii markkinoita ja tekee rahaston sääntöjen puitteissa parhaaksi katsomiaan sijoituspäätöksiä. Aktiivisesti hoidetut rahastot tavoittelevat keskimääräistä markkinatuottoa parempia tuottoja, mutta kääntöpuolena on se, että ne perivät sijoittajiltaan kustannuksia kattamaan korkeampia palkkioita mikä pienentää kokonaistuottoa.

Passiivisesti hoidettuja sijoitusrahastoja hoidetaan nimensä mukaisesti passiivisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että passiiviset sijoitusrahastot seuraavat kohdeindeksiä kuten vaikkapa Helsingin Pörssin OMXH25-indeksiä, puhutaan indeksirahastoista. Passiivisten rahastojen kulut ovat matalat, koska niiden hallinnointi ei vaadi aktiivista toimintaa salkunhoitajilta. Pitkässä juoksussa passiiviset indeksirahastot ovat tuottaneet sijoittajille parhaat tuotot juuri matalien kulujen vuoksi.

Sijoitusrahastojen yhteydessä puhutaan myös kasvu- ja tuotto-osuuksista. Tuotto-osuuksien omistajille rahasto jakaa säännöllisesti osuuden tuotostaan ulos, kun taas kasvuosuusrahastot eivät jaa rahaston voittoja pois vaan varat jäävät rahastoon uudelleensijoitettavaksi. Suurin osa sijoitusrahastoista on kasvuosuusrahastoja lähinnä siksi, että sijoitusrahastot eivät maksa voitoistaan ja osingoistaan ollenkaan veroja, joten on rahastosijoittaja kannalta verotehokkaampaa olla maksamatta rahoja ulos rahastosta. Tällöin vero siirtyy maksettavaksi vasta myyntiajankohtaan mikäli sijoitus on tuottanut voittoa.

Sijoitusrahastot voidaan luokitella myös erikoissijoitusrahastoihin sekä UCITS-rahastoihin eli sijoitusrahastodirektiivin mukaisiin sijoitusrahastoihin. UCITS-rahastojen tulee noudattaa toiminnassaan lain asettamia säännöksiä riskien hajauttamisen suhteen, mm. varat tulee hajauttaa vähintään 16 eri kohteeseen ja yhden sijoituskohteen osuus ei saa ylittää 10% osuutta rahaston arvosta. Erikoissijoitusrahastot myös hajauttavat sijoituksiaan, mutta niiden ei tarvitse noudattaa näitä lakeja.

Sijoitusrahastotyypit – mikä erottaa erilaiset sijoitusrahastot toisistaan?

Eri sijoitusrahastotyypitYleisimmät rahastotyypit ovat:

• Osakerahastot
• Korkorahastot
• Yhdistelmärahastot
• Indeksirahastot
• Nordnetin Indeksirahastot
• ETF-rahasto eli indeksiosuusrahasto
• Rahastojen rahastot
• Vipurahastot
• Hedge-rahastot
• Metsärahastot
• Kiinteistö- ja asuntorahastot

 

1. Osakerahastot

Osakerahastot sijoittavat nimensä mukaisesti osakkeisiin. Osakkeet ovat riskipitoinen omaisuusluokka, joten osakerahastot ovat riskiltään ja tuotto-odotukseltaan korkeimmasta päästä. Osakerahastoja on paljon erilaisia ja erottuvat toisistaan pääasiassa kohdemarkkinan osalta. Osakerahasto saattaa sijoittaa esimerkiksi pelkästään Suomeen tai sitten laajemmin pohjoismaihin, eurooppaan, amerikkaan tai kehittyviin maihin. Osakerahasto voi sijoittaa myös vaikka pelkästään pieniin tai suuriin yrityksiin, tai tietyille toimialoille.

 

2. Korkorahastot

Korkorahastot sijoittavat erilaisiin korkotuotteisiin. Korkorahastoja pidetään lähtökohtaisesti tuotto-odotukseltaan ja riskiltään matalimpina, mutta korkorahastojakin on paljon erilaisia. Lyhyen koron rahastot ovat matalimpia riskiltään ja tuotto-odotuksiltaan, joka on n. 2-3% kulujen jälkeen. Korkorahastot saattavat sijoittaa valtionlainoihin tai hyvien yritysten velkakirjoihin. Pienempien yritysten ja kehittyvien maiden yritysten velkakirjoihin sijoittavien rahastojen tuotto-odotukset ja riskit ovatkin sitten jo paljon korkeammat kuin lyhyen koron rahastoissa.

 

3. Yhdistelmärahastot

Yhdistelmärahastot ovat yleensä osake- ja korkorahastojen yhdistelmä, joka sijoittaa varansa vaikkapa 50-50% näihin kahteen omaisuusluokkaan. Yhdistelmärahasto voi sääntöjensä puitteissa sijoittaa esimerkiksi enintään 75% osakkeisiin tai korkoihin parhaan näkemyksensä mukaan. Tuotto-odotukseltaan ja riskiltään yhdistelmärahastot ovat osake- ja korkorahastojen välimaastossa. Keskimääräinen tuotto-odotus yhdistelmärahastoissa on noin 4-6% vuodessa.

 

4. Indeksirahastot

Indeksirahastot sijoittavat valittuun osakeindeksiin. Osakeindeksi tarkoittaa sitä, että se vastaa valitun indeksin osakkeiden markkina-arvoihin perustuvista osuuksista. Esimerkiksi Helsingin OMXH25-pörssi-indeksi koostuu Helsingin pörssiin 25 vaihdetuimman yrityksen osakkeista markkina-arvojen suhteessa. Suurimpien yhtiöiden painoarvo on indeksissä suurin, aikanaan mm. Nokian osuus kyseisestä indeksistä oli jopa puolet.

Indeksirahasto seuraa siis valitun indeksin kehitystä ja se muodostuu siten, että rahaston varat on sijoitettu indeksin muodostaviin yhtiöihin samassa suhteessa kuin osakkeet ovat indeksissä. Kaupat tehdään automaattisesti, jolloin indeksirahaston kulut ovat matalat, yleensä alle 0,5% vuodessa.

 

5. Nordnetin Indeksirahastot (aiemmin Nordnetin Superrahastot)

Nordnetin indeksirahastot tekevät poikkeuksen maailman kaikista muista rahastoista siinä, että ne eivät peri sijoittajalta ollenkaan kuluja. Kuluttomuus ei periaatteessa ole Nordnetin kannalta järkevää, mutta se on keino hankkia lisää asiakkaita Nordnetin maksullisten palveluiden pariin.

Nordnetin Indeksirahastot sijoittavat joko Suomen, Norjan, Tanskan tai Ruotsin osakeindeksiin. Kuluttomuutensa vuoksi Nordnetin Indeksirahastot ovat erittäin kiinnostava ja suosittu sijoitusmuoto.

Lue lisää Nordnetin Indeksirahastoista.

 

6. ETF-rahastot eli indeksiosuusrahastot

ETF-rahastot (Exchange Traded Fund) eli indeksiosuusrahastot seuraavat indeksirahastojen tavoin yleensä jotain pörssi-indeksiä, mutta myös muita omaisuusluokkia kuten hyödykkeitä, esimerkiksi kultaa tai öljyä. ETF-rahastot eroavat indeksirahastoista kuitenkin siten, että niillä käydään kauppaa kuten pörssiosakkeilla eli niiden arvo määräytyä sen perusteella millä hintaa niillä on viimeksi käyty kauppaa.

 

7. Rahastojen rahastot

Rahastojen rahastot ovat sijoitusrahastoja, jotka sijoittavat varansa muihin rahastoihin. Tällä tavalla saa vielä isomman hajautushyödyn, koska rahasto sijoittaa useisiin rahastoihin. Isona miinuspuolena on kuitenkin se, että rahastojen rahaston osuuden omistajana maksat tuplakulut, koska rahastojen rahaston perii sijoittajalta kuluja kuten myös rahastot, joihin rahastojen rahasto on sijoittanut.

 

8. Vipurahastot

Vipurahastot ovat erikoissijoitusrahastoja, koska ne ottavat sijoitustoiminnassaan suurempia riskejä ja ne tavoittelevat selvästi keskimääräisiä kovempia tuottoja. Vipurahastot käyttävät korkeamman tuoton tavoittelussa aktiivisesti johdannaisia, kuten optioita ja termiinejä. Vipurahastot ovat riskeiltään kaikista riskipitoisimpia sijoitusrahastoja.

 

9. Hedge-rahastot

”Normaalit rahastot” pyrkivät voittamaan vertailuindeksin, mutta hedge-rahastot eli absoluuttisen tuoton rahastot pyrkivät positiiviseen tuottoon kaikissa markkinatilanteissa. Tämä tarkoittaa sitä, että hedge-rahasto tavoittelee positiivista tuottoa myös silloin, kun kurssit laskevat. Esimerkiksi osakkeisiin sijoittava hedge-rahasto suojaa sijoituksiaan optioilla ja kun se uskoo kurssien laskevan, se shorttaa eli myy lyhyeksi osakkeita. Hedge-rahastot ovat erikoissijoitusrahastoja ja niihin liittyy korkea riski.

 

10. Metsärahastot

Metsärahastot sijoittavat, yllätys yllätys, metsään. Metsärahastot tarjoavat vakaata, mutta maltillista tuottoa ja ne sopivat parhaiten hajautusrahastoksi pitkän aikavälin sijoittajalle. Metsärahaston tuotto perustuu metsän arvon nousuun sekä hakkuutuottoihin. Metsärahasto on huomattavasti helpompi tapa ryhtyä metsänomistajaksi kuin metsäpalstan ostaminen itse.

 

11. Kiinteistö- ja asuntorahastot

Kiinteistö- ja asuntorahastojen suosio on viime vuosina ollut kasvussa, asuntosijoittamisen suosien kasvun myötä. Kiinteistöt tarjoavat vakaata tuottoa maltillisella riskillä. Asuntorahastot sijoittavat varojaan pääasiassa kasvukeskusten kerrostalokiinteistöihin, mutta kategoriasta löytyy myös mm. toimitilakiinteistöihin sijoittavia rahastoja. Asuntorahastot ovat helpompi vaihtoehto suoran asuntosijoittamisen rinnalle.

Kauppalehti.fi – sivustolta löytyy listattuna yli 40 000 erilaista sijoitusrahastoa.

Sijoitusrahaston valinta

Sopivan sijoitusrahaston valintaan vaikuttaa monta asiaa ja loppukädessä oikean sijoitusrahaston määrittelee valittu sijoitusstrategia. Sijoitusrahaston valinnan vaiheet:

  1. Valitse omaisuusluokka (esim. osakkeet, korkosijoitukset, hyödykkeet)
  2. Valitse kohdemarkkina (esim. eurooppa, amerikka, kehittyvät maat)
  3. Valitse rahastotyyppi (aktiivisesti vai passiivisesti hoidettu rahasto)
  4. Valitse rahasto

Sijoitusrahaston valintaan vaikuttaa sitten moni asia, kuten mm. historiallinen tuotto, sijoitusrahaston sijoitusstrategia, rahaston perimät kustannukset sekä salkunhoitajan kyvyt. Joillekin sijoitusrahaston valinnassa on merkitystä myös pehmeillä arvoilla, kuten vastuullisuudella, ilmastoarvoilla ja eettisyydellä.

Sijoitusrahaston valinnassa ei pelkästään kannata tuijottaa toteutuneisiin tuottoihin, koska kyse on saattanut olla vain markkinan noususta, ei salkunhoitajan kyvykkyydestä. Kiinnitä huomiota eritoten sijoitusrahaston kuluihin. Ota myös selvää, että onko salkunhoitaja tai rahastoyhtiö itse sijoittanut rahojaan rahastoon. Tutustu myös rahaston sijoitusstrategiaan ja pohdi onko se linjassa omien ajatustesi kanssa.

Paljonko sijoitusrahastot tuottavat?

Millaista tuottoa sijoittaja voi odottaa rahastoista?Haluatko rikastua nopeasti? Ryhdy siinä tapauksessa yrittäjäksi tai raapusta lottorivi sillä rahastosijoittamisella et tule rikastumaan nopeasti. Sijoitusrahastot ovat kuitenkin äärimmäisen hyvä vaihtoehto turvalliseen säästämiseen tai sijoittamiseen, koska niistä on historian valossa saatu tasaista kohtuullista tuottoa, joka ylittää tilisäästämisen tuotot.

Sijoitusrahastot tuottavat keskimäärin vuodessa n. 2-8% riippuen rahastosta. Kuten muissakin sijoituslajeissa, rahastoissa myös tuotto-odotus ja riski kulkevat käsi kädessä.

Sijoitusrahastojen arvioituja keskimääräisiä tuottoja rahastotyypeittäin:

  • Korkorahastot 2-4 %
  • Yhdistelmärahastot 3-6%
  • Osakerahastot 4-8%

Millaisia kuluja sijoitusrahastoissa on?

Rahastoyhtiöt perivät luonnollisesti sijoittajilta kuluja, koska rahastojen hallinnointi aiheuttaa kustannuksia. Lisäksi sijoitusrahastot ovat rahastoyhtiön bisnes. Rahastot voivat periä sijoittajilta merkintä- ja lunastuspalkkioita, hallinnointipalkkioita sekä tuottosidonnaista palkkiota. Rahastoissa on monia hyötyjä sijoittajalle, joten siinä mielessä tästä hyödystä tulee jotain maksaakin.

Sijoitusrahastojen kulut poikkeavat toisistaan merkittävästi. Aktiivisesti hoidetut rahastot perivät korkeampia kuluja, kun taas passiivisesti hoidettujen rahastojen kustannukset ovat matalimmasta päästä. Monien tutkimusten mukaan matalakuluiset sijoitusrahastot ovat voittaneet pitkällä aikavälillä kalliit aktiivisesti hoidetut rahastot kokonaistuotossa.

 

Aktiivisesti hoidettujen sijoitusrahastojen kulut:

  • Merkintä- ja lunastuspalkkiot: n. 0-2%
  • Vuosittainen hallinnointipalkkio: n. 0,5-3%
  • Tuottosidonnainen palkkio (yleensä instituutioille tarkoitetuissa rahastoissa): esim. 15-25% vertailuindeksin tuoton ylittävästä tuotosta

 

Passiivisesti hoidettujen sijoitusrahastojen kulut:

  • Merkintä- ja lunastuspalkkiot: n. 0-2%
  • Vuosittainen hallinnointipalkkio: n. 0,1-0,5%

 

Nordnetin Indeksirahastojen kulut:

  • Merkintä- ja lunastuspalkkiot: 0%
  • Vuosittainen hallinnointipalkkio: 0%
  • Tuottosidonnainen palkkiot: 0%

Tutustu tarkemmin Nordnetin Indeksirahastoihin.

Rahastosijoittajan ei tarvitse maksaa kuluja mitenkään erikseen vaan rahaston kulut peritään suoraan rahaston varoista eli kulut laskevat rahaston arvoa, tämä tapahtuu vähän kuin huomaamatta.

Sijoitusrahastojen riskit

Sijoitusrahastot ovat riskiltään matalampia kuin suorat sijoitukset valittuun omaisuusluokkaan. Matalampi riski perustuu rahaston kautta saatavaan hajautushyötyyn. Esimerkkinä voi käyttää osakesijoittamista, jossa hyvin hajautetun osakesalkun rakentaminen itse vaatisi kymmenien tuhansien eurojen pääomia ja aktiivista seuraamista, kun rahastoissa saman hajautushyödyn voi saada pienellä pääomalla, koska rahaston varat on hajautettu useisiin eri kohteisiin.

Sijoitusrahastojen riskiä voi pienentää myös ajallisella hajauttamisella mikä onnistuu helposti solmimalla kuukausisäästösopimuksen.

 

Sijoitusrahastojen riskit ja tuotto-odotukset:

  • Korkein riski ja tuotto-odotus: Osakerahastot, vipurahastot ja hedgerahastot
  • Neutraali riski ja tuotto-odotus: Yhdistelmärahastot, indeksirahastot ja asuntorahastot
  • Matala riski ja tuotto-odotus: Korkorahastot

Yllä oleva jako on hyvin kärjistetty, koska rahastoilla on paljonkin eroja saman omaisuusluokan sisällä. Esimerkiksi korkorahastoissa löytyy erittäin matalan riskin rahastoja (lyhyen koron rahastot), mutta myös korkeampaa tuotto isommalla riskillä tavoittelevia rahastoja.

Sijoitusrahastot ja verotus

Sijoitusrahastojen tuottoa verotetaan pääomatuloina eli vuonna 2020 sijoittaja maksaa tuotostaan 30% ja 30 000 euron ylittävän vuosituoton osalta 34% pääomatuloveroa. Vero tulee maksuun vasta lunastushetkellä ja veroa maksetaan vain tuotosta, ei koko lunastettavasta summasta.

 

Esimerkki rahastojen verotuksesta:

Olet sijoittanut 10 000 euroa. Rahaston arvo on kasvanut viidessä vuodessa 15 000 euroon ja päätät lunastaa kaikki rahaston omistuksesi pois. Maksan tällöin veroa vain voitosta eli 5 000 euron osuudesta. Mikäli kyseisen verotusvuoden pääomatulot ovat yhteensä alle 30 000 euroa, maksat 5 000 voitosta veroa 1 500 euroa (5 000€ x 30%).

Sijoitusrahastot ovat erinomainen tapa siirtää verotusta eteenpäin suoraan osakesijoittamiseen verrattuna, koska rahastot eivät joudu maksamaan tuotoistaan eli osingoista tai myyntivoitoista veroa ollenkaan. Suoraan osakkeisiin sijoittavan sijoittajan täytyy maksaa osingoistaan veroa aina vuosittain, poikkeuksen tekee uusi osakesäästötili.

Tutustu tarkemmin sijoitusrahastojen verotukseen tai syvenny aiheeseen vero.fi sivustolla.

Näin pääset rahastosijoittamisessa helposti alkuun

Sijoitusrahastot ovat nykyään jo erittäin suosittu säästämisen ja sijoittamisen muoto. Rahastot ovat hyvä vaihtoehto helppoutta ja vaivattomuutta arvostavalle henkilölle jos et itse halua seurata markkinoita aktiivisesti ja tehdä sijoituspäätöksiä itse.

Sijoitusrahastojen plussa on ehdottomasti myös niistä saatavat hajautushyödyt, joten niiden kautta voit helposti hajauttaa sijoituksiasi niille markkinoille, joita et itse aktiivisesti seuraa.

 

Kolmella stepillä rahastosijoittajaksi muutamassa minuutissa

  1. Avaa arvo-osuustili Nordnetiin Tarvitse arvo-osuustilin rahastosijoittamista varten, tämän avaaminen onnistuu kätevästi minuuteissa vaikka kotisohvalta.
  2. Talleta rahaa. Voit siirtää Nordnetin arvo-osuustilille rahaa reaaliajassa. Voit asettaa myös kuukausittaisen säästösumman menemään automaattisesti Nordnetin arvo-osuustilille.
  3. Löydä sopiva rahasto ja aloita sijoittaminen. Nordetin laajasta rahastovalikoimasta löytyy varmasti sopiva rahasto. Voit tehdä kertasijoituksen heti tai solmia kuukausisäästösopimuksen pyörimään automaattisesti kuukausittain.

Käytämme itse omissa rahastosijoituksissamme Nordnetia ja voimme myös lämpimästi suositella palvelua rahastosijoittamiseen muutamistakin syistä:

  • Ilmainen arvo-osuustili
  • Laaja rahastovalikoima
  • Helppokäyttöisyys
  • Suomen suosituin palveluntarjoaja, jakavat myös paljon informaatiota ilmaiseksi

Avaa ilmainen palvelu Nordnetiin ja aloita sijoittaminen rahastoihin

Oletko jo tutustunut vaihtoehtoon sijoittaa kryptovaluuttoihin?

Lue myös nämä: 

Osakesijoittaja.fi suosittelee

5/5

Vastuuvapauslauseke: eTorossa voit sijoittaa myös CFD-, eli hinnanerotussopimuksiin (viputuotteet). Ne ovat monimutkaisia sijoitustuotteita, joissa on
aina riskinä pääoman menettäminen vipuvaikutuksen vuoksi. Noin {etoroCFDrisk}% piensijoittajista menettää rahaa hinnanerotussopimuksien kanssa. Sinun tulee arvioida,
ymmärräthän sijoitustuotteiden toimintalogiikan ja onko sinulla varaa menettää rahaa.