Ero kasvu- ja arvo-osakkeiden arvostuksen välillä on tällä hetkellä suurin koskaan

Ero kasvu- ja arvo-osakkeiden arvostuksen välillä

Markkinat ovat kuplassa, GMO-rahastoyhtiön perustaja Jeremy Grantham väitti muutama viikko sitten julkaisemassaan artikkelissa “Let the Wild Rumpus Begin”. Artikkeli sai huomattavaa mediajulkisuutta, koska se julkaistiin samaan aikaan, kun osakemarkkinat – ja erityisesti teknologiayhtiöiden osakkeet – korjasivat alaspäin. Epävarmassa tilanteessa Granthamin näkemys kiinnosti, koska markkinat olivat nousseet jo vuosien ajan, ja kupla-argumentti oli siten intuitiivisesti uskottava.

Granthamin mukaan osakkeet, asunnot ja raaka-aineet ovat kaikki pahasti yliarvostettuja. Grantham vertailee nykyistä tilannetta Yhdysvaltain osakemarkkinoilla vuosiin 1929 and 2000. Nämä olivat kuuluisia kuplavuosia, joita seurasi kurssiromahdus. Asuntomarkkinoilla Grantham taas rinnastaa nykyisen tilanteen vuosiin 1989 Japanissa ja 2006 Yhdysvalloissa. Molemmat asuntokuplat päättyivät sijoittajien kannalta huonosti.

Granthamin kupla-argumentti perustuu paljolti siihen, että osakkeiden ja asuntojen arvostustasot ovat merkittävästi niiden pitkän ajan trendien yläpuolella.

Osakkeiden arvostustasoa voidaan arvioida Yalen professori Robert Shillerin kehittämän suhdannekorjatun hinta-tulos suhteen, Shiller CAPEn, avulla. Mitä korkeampi CAPE on, sitä kalliimpia osakkeet ovat. CAPEn pitkän ajan keskiarvo on 17. Tällä hetkellä CAPE on 38. Tätä voisi tulkita siten, että markkinoiden pitäisi romahtaa 50 %, jotta yliarvostus saataisiin korjattua.

Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Vaikka monet, kuten Grantham, uskovat, että ennemmin tai myöhemmin markkinoiden arvostus palaa keskiarvoonsa, tästä ei ole pitäviä takuita.

Merriman-varainhoitoyrityksen Dennis Tilley julkaisi pari vuotta sitten artikkelin, jossa hän käsitteli ongelmia, joita voi seurata CAPEn käyttämisestä sijoituspäätösten tekemiseen. Ensimmäinen näistä on se, että CAPE on suosittu sen takia, että se on toiminut historiallisesti. Mutta tämä saattaa olla vain tuuria. Tilley esittää esimerkkejä muista indikaattoreista, joita joskus pidettiin hyvinä, mutta jotka ajan saatossa menettivät suosiotaan, koska ne lakkasivat toimimasta.

Toinen Tilleyn argumentti CAPEa vastaan on, että sen käyttö ei ole historiallisesti parantanut riskikorjattuja tuottoja. Kun osakemarkkinoiden CAPE oli matala, riskit olivat korkeita, ja myös muut sijoituskohteet kuin osakkeet olivat halpoja. Esimerkkinä tästä Tilley mainitsee 1980-luvun alun, jolloin osakemarkkinoiden CAPE oli alhainen, mutta myös korkopapereista sai hyviä tuottoja.

Kolmas ja ehkä tärkein Tilleyn väite on, että ei ole mitään luontaista syytä, miksi CAPEn pitäisi laskea keskiarvoonsa sijoittajia kiinnostavalla aikajänteellä. Paluu keskiarvoon voi kestää esimerkiksi 25 tai 50 vuotta. Sijoittaja, joka ei sijoita osakkeisiin näin pitkään, häviää melkein varmasti osta ja pidä -sijoittajalle.

Viimeinen Tilleyn argumentti selittää, miksi CAPE on jo pitkään ollut keskiarvonsa yläpuolella. Korot ovat viime vuosikymmeninä tasaisesti laskeneet. Tälle on lukuisia syitä, joista voidaan mainita talouskasvun hidastuminen, väestörakenteen muutos, Kiinan integroituminen maailmantalouteen ja epätasa-arvoisuuden kasvu. Näiden trendien suunta ei nopeasti muutu. Jos korot ovat alhaisia, osakkeet voivat olla kalliita, ilman että korkopapereiden ja osakkeiden suhteellinen arvostus olisi kohtuuton.

On myös huomioitava, että viime vuosikymmenien aikana indeksisijoittaminen ja teknologinen kehitys ovat tehneet osakesijoittamisesta halvempaa, ja tietoisuus osakemarkkinoiden hyvistä historiallisista tuotoista on levinnyt.

Kaikki nämä tekijät vaikuttavat siihen, että markkinoiden “reilu” CAPE on tällä hetkellä merkittävästi historiallista keskiarvoa 17 korkeampi.

Tilleyn loppupäätelmä on, että CAPE on parempi työkalu tuotto-odotusten arvioimiseen kuin markkinoiden ajoittamiseen. Tällä hetkellä Yhdysvaltain S&P 500 -indeksin CAPE 38 sanoo, että tuotto-odotukset ovat alhaisia historiaan verrattuna. Tämä ei kuitenkaan suoraan tarkoita, että osakkeita kannattaisi myydä, koska osakkeet voivat pysyä historiallista kalliimpina pitkään.

Niille sijoittajille, jotka haluavat tavoitella korkeampia tuottoja kuin Yhdysvaltain CAPEn mukaan olisi tarjolla, osakemarkkinoilta löytyy alueita, joiden arvostukset eivät ole nousseet samalla lailla kuin Yhdysvalloissa. Arvo-osakkeilla on mennyt huonosti pitkään, joten niiden arvostustasoista suhteessa kasvuosakkeisiin on viime vuosien aikana tullut poikkeuksellisen puoleensa vetäviä.

Ero kasvu- ja arvo-osakkeiden arvostusten välillä on tällä hetkellä suurin koskaan, jopa suurempi kuin teknologiakuplan huipulla vuoden 2000 alussa, väitti rahastoyhtiö AQR 2021 joulukuussa. Tämä on mielenkiintoista, koska vuoden 2000 kuplan puhjettua arvo-osakkeet voittivat kasvuosakkeet joka vuosi aina vuoteen 2007 saakka.

Yleisemmin markkinoiden historiaa tarkastellessa on havaittu, että mitä halvempia arvo-osakkeet ovat suhteessa kasvuosakkeisiin, sitä parempia niiden tulevat tuotot ovat olleet. Nykyisessä tilanteessa, jossa arvostusten erot ovat merkittäviä, arvosijoittamiseen erikoistunut varainhoitoyhtiö Research Affiliates ennustaa, että arvo-osakkeet voittavat kasvuosakkeet noin 5 prosentilla vuodessa. Samankaltaisia ennusteita voi lukea myös muista lähteistä.

Nyt voi olla paras tilaisuus kahteen vuosikymmeneen sijoittaa arvo-osakkeisiin, totesi rahastoyhtiö GMO:n Ben Inker viime vuonna. Tämä on nähdäkseni totta. Osakemarkkinat ovat yleisesti ottaen kalliinpuoleisia, mutta tämä ei tarkoita, että osakesijoittaminen kannattaisi lopettaa. Markkinat eivät ole Granthamin kuvaamassa kuplassa, ja arvo-osakkeet ovat edelleen kohtuullisesti arvostettuja. Näen siksi todennäköisenä, että arvo-osakkeisiin sijoittamalla sijoittajat voivat saavuttaa merkittäviä ylituottoja 2020-luvulla.

triangulacapital

Pietari Laurila on Lontoossa asuva kokopäiväinen sijoittaja. Laurila sijoittaa rahojaan eTorossa, jossa on hän yksi alustan suosittuja sijoittajia (Popular Investor). Laurilalla on eTorossa yli 10 000 seuraajaa ja lähes 3000 kopioijaa. Hänen strategiansa keskittyy arvo-osakkeisiin. Sen tuotto oli vuonna 2021 +37,4 %. eToron CopyTrading-ominaisuus mahdollistaa Laurilan strategian kopioimisen eTorossa.

Lisää tietoja Laurilasta löytyy hänen verkkosivultaan triangulacapital.com.

Piditkö lukemastasi? Jaa eteenpäin

Uusimmat blogipostaukset

plus500 sijoittaminen
5/5

Käy CFD-kauppaa osakkeilla, indekseillä, valuutoilla ja kryptovaluutoilla edullisilla kuluilla

Vastuuvapaus: 77% piensijoittajista menettää rahaa sijoittaessaan tämän tarjoajan hinnanerosopimuksiin. Kannattaakin miettiä, onko sinulla varaa ottaa suuri riski rahojesi menettämisestä.

Seuraa Facebookissa