Rovio lyhyesti: Rovio Entertainment Oyj on maailmanlaajuinen, mobiilipeleihin keskittyvä peliyhtiö, joka luo, kehittää ja julkaisee mobiilipelejä, joita on tähän mennessä ladattu jo yli 4,5 miljardia kertaa. Rovio tunnetaan parhaiten Angry Birds -brändistään, joka sai alkunsa mobiilipelistä vuonna 2009, ja on sittemmin peleistä lisensointinsa kautta laajentunut erilaisiin viihde- ja kuluttajatuotekategorioihin. Rovio tarjoaa useita mobiilipelejä, animaatioita ja on tuottanut Angry Birds -elokuvan vuonna 2016, ja elokuvan jatko-osa, Angry Birds -elokuva 2 julkaistiin 2019. Rovion pääkonttori on Espoossa ja yhtiö on listattu NASDAQ Helsingin päälistalla tunnuksella ROVIO. (www.rovio.com)
Hyväksytty neuvonantaja: Evli Pankki Oyj, puh. 040 579 6210
Efecte Oyj
Efecte auttaa palveluorganisaatioita digitalisoimaan ja automatisoimaan työtään. Eurooppalaiset asiakkaamme käyttävät pilvipalveluitamme toimiakseen ketterämmin, parantaakseen loppukäyttäjäkokemusta ja säästääkseen kustannuksissa. Ratkaisuitamme käytetään muun muassa IT-palvelunhallintaan ja tiketöintiin sekä työtekijäkokemuksen, liiketoiminnan työnkulkujen ja asiakaspalvelun parantamiseen. Olemme eurooppalainen vaihtoehto alamme globaaleille toimijoille. Pääkonttorimme sijaitsee Suomessa ja alueelliset toimipisteemme Saksassa ja Ruotsissa. Efecte on listattu Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalla.
Marimekko ja globaali japanilainen vaatebrändi Uniqlo julkaisevat uuden rajoitetun ajan saatavilla olevan kevät- ja kesämalliston. Keskikesän perinteistä ammentava mallisto on yksi Uniqlon vuoden 2021 kärkiyhteistöistä, ja se tulee myyntiin 19.5. alkaen.
Uusi mallisto on saanut inspiraationsa pohjolan kesän herättämästä ilosta ja toiveikkuudesta, ja se sisältää mekkoja ja muita ajattomia perusvaatteita ja asusteita sekä aikuisille että lapsille. Kesäinen kuviomaailma koostuu Fujiwo Ishimoton, Maija Isolan, Maija Louekarin ja Annika Rimalan suunnittelemista ikonisista Marimekko-kuoseista.
Yhteistyö on jatkoa Marimekon ja Uniqlon aiemmille, hyvin menestyneille rajoitetun ajan saatavilla olleille mallistoille, joissa Marimekon iloiset ja värikkäät kuviot yhdistyvät Uniqlon kaikille sopiviksi suunniteltuihin laadukkaisiin, käytännöllisiin ja kohtuuhintaisiin vaatteisiin.
Mallisto tulee olemaan saatavilla kaikilla Uniqlon markkinoilla Japania, Indonesiaa ja Intiaa lukuun ottamatta.
Suurin osa tähän yhteistyömallistoon liittyvistä lisenssituotoista on tuloutettu Aasian-Tyynenmeren alueen liikevaihtoon vuonna 2020.
JAKELU: Keskeiset tiedotusvälineet Marimekko on suomalainen lifestyle-designyritys, joka tunnetaan ennen kaikkea omaleimaisista kuvioista ja väreistä. Yhtiön tuotevalikoimaan kuuluu korkealuokkaisia vaatteita, laukkuja ja asusteita sekä kodintavaroita sisustustekstiileistä astioihin. Kun Marimekko vuonna 1951 perustettiin, sen ennennäkemättömät painokankaat antoivat sille vahvan ja ainutlaatuisen identiteetin. Marimekko-tuotteita myydään noin 40 maassa. Vuonna 2020 tuotteiden brändimyynti oli 285 miljoonaa euroa ja yhtiön liikevaihto 124 miljoonaa euroa. Marimekko-myymälöitä on noin 150 eri puolilla maailmaa. Keskeisiä markkinoita ovat Pohjois-Eurooppa, Aasian-Tyynenmeren alue ja Pohjois-Amerikka. Konsernin palveluksessa on noin 420 henkeä. Yhtiön osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.marimekko.com
Uniqlo on suurin japanilaisen vähittäiskaupassa toimivan, Tokiossa pääkonttoriaan pitävän holdingyhtiön Fast Retailing Co., Ltd:n kahdeksasta brändistä. Yhtiönmuutbränditovat GU, Theory, Helmut Lang, PLST (Plus T), Comptoir des Cotonniers, Princessetam.tam ja J Brand. Fast Retailing on yksi maailman suurimmista vaatetusalan vähittäiskauppiaista, ja Uniqlo on alan johtava erikoisliike Japanissa. Fast Retailingin myynti 31. elokuuta 2020 päättyneellä tilikaudella oli noin 2,01 biljoonaa jeniä (19,06 miljardia Yhdysvaltain dollaria).
Uniqlo avaa jatkuvasti isoja myymälöitä maailman tärkeimmissä kaupungeissa ja liikepaikoilla vahvistaakseen asemaansa globaalina brändinä. Tällä hetkellä sillä on lähes 2 200 myymälää yhteensä 25 markkinalla Japani mukaan lukien. Muut markkinat aakkosjärjestyksessä lueteltuna ovat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Etelä-Korea, Filippiinit, Hongkong, Indonesia, Intia, Iso-Britannia, Italia, Kanada, Kiina, Malesia, Ranska, Ruotsi, Saksa, Singapore, Taiwan, Tanska, Thaimaa, Venäjä, Vietnam ja Yhdysvallat. Lisäksi Uniqlolla on Bangladeshissa yhdessä Grameen-pankin kanssa vuonna 2010 perustettu sosiaalisen liiketoiminnan yritys, jolla on yli 15 pääasiassa Dhakassa sijaitsevaa Grameen-Uniqlo-myymälää.
Fast Retailingin tavoitteena on muuttaa pukeutumista, perinteisiä käsityksiä ja maailmaa, ja se on sitoutunut suunnittelemaan hyviä vaatteita, jotka tuovat uudenlaista ja erityistä arvoa käyttäjilleen rikastaen heidän elämänsä. Lisätietoja Uniqlosta ja Fast Retailingista osoitteissa www.uniqlo.com ja www.fastretailing.com.
Vantaalle nousee hiilinegatiivinen hirsipäiväkoti – ensimmäistä kertaa Suomessa päiväkotirakennus tuottaa elinkaarellaan enemmän hyötyä kuin haittaa ilmastolle
Lehdistötiedote 6.5.2021 klo 10.00 Honkarakenne Oyj
Vantaalle nousee hiilinegatiivinen hirsipäiväkoti – ensimmäistä kertaa Suomessa päiväkotirakennus tuottaa elinkaarellaan enemmän hyötyä kuin haittaa ilmastolle
Kunnissa etsitään vauhdilla kestävämpiä rakentamisen ratkaisuja. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035, ja rakennettu ympäristö aiheuttaa jopa kolmanneksen maamme kasvihuonekaasupäästöistä. Koivukylän päiväkodin kilpailutuksessa Vantaalla hiilijalanjälki nousi yhdeksi arvioinnin kriteereistä. Voiton vei Hoivarakentajien yhdessä Honkarakenteen kanssa laatima suunnitelma. ”Massiivipuinen, aistiystävällinen ja hiilinegatiivinen hirsipäiväkoti näyttää suuntaa tulevaisuuden rakentamiselle”, sanoo Hoivarakentajien toimitusjohtaja Tarmo Kemppainen.
Vantaan Rekolaan valmistuu ensi vuonna päiväkoti, joka tuottaa enemmän hyötyä kuin haittaa ilmastolle. Kilpailutuksen voittaneen hirsirakennuksen hiilijalanjälki on vastaavanlaisiin rakennuksiin verrattuna tavallista pienempi. Kun lisäksi sen hiilikädenjälki on hiilijalanjälkeä suurempi, suunnitelman ilmastovaikutukset jäävät plussalle.
Hiilikädenjäljellä tarkoitetaan positiivisia ilmastovaikutuksia. Päiväkotisuunnitelman hiilinegatiivisuus tarkoittaa, ettei rakennus ole pelkästään ns. hiilineutraali, vaan ilmaston näkökulmasta vielä parempi.
”Rakentamisessa on aika siirtää katse ilmastohyötyihin ja uusiutuvaa energiaa tuottaviin ratkaisuihin”, sanoo projektimyyntipäällikkö Markus Saarelainen Honkarakenteelta.
Hirsi pitää hiilen pois ilmakehästä
”Valmis hirsirakennus toimii koko käyttöaikansa hiilivarastona. Elinkaarensa päätteeksi hirret voidaan jatkojalostaa uusiksi puutuotteiksi ja biopolttoaineeksi tai käyttää suoraan energiantuotannossa”, Saarelainen jatkaa.
Koivukylän päiväkoti rakennetaan Honkarakenteen hirsistä, jotka ovat peräisin sertifioiduista suomalaisista metsistä. Puu sitoo kasvaessaan itseensä hiilidioksidia, ja hirrestä rakennettaessa hiilidioksidi pysyy varastoituneena rakenteissa ja poissa luonnon kiertokulusta niin kauan kuin rakennus on olemassa. Oikein huollettuna hirsirakennus kestää vuosisatoja ja elinkaarensa päässä se tuottaa kierrätyshyötyjä.
Koivukylän päiväkoti on suunniteltu mahdollisimman energiatehokkaaksi. Kustannuksia alentavat mm. vettä säästävät hanat, älykäs talotekniikka, energiatehokas valaistus, maalämpö ja aurinkosähkö. Kilpailutuksessa Vantaan kaupunki vertaili ehdotusten hiilijalanjälkilaskelmia ja mittautti erikseen rakentamisajan kuormitusta: Hoivarakentajien ja Honkarakenteen ehdotuksessa raaka-aineiden valmistuksen, kuljetuksen ja tehdasvaiheen valmistuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt (118 kg/m2) ovat merkittävästi pienemmät kuin rakennuksilla keskimäärin (250 kg/m2).
Suunnitelmasta tehdyn laskelman mukaan rakennuksen hiilijalanjälki on 9,52 kg/m2/a, eli rakennus aiheuttaa päästöjä 9,52 hiilidioksidiekvivalenttikiloa lämmitettyä nettoalaneliötä kohti vuodessa. Vastaavasti rakennuksen hiilikädenjälki on -10 kg/m2/a, eli kun rakennus rakennetaan, jää toteutumatta päästöjä, joiden laskennallinen määrä on 10 hiilidioksidiekvivalenttikiloa lämmitettyä nettoalaneliötä kohti vuodessa.
Vantaa tavoittelee hiilineutraaliutta 2030, viisi vuotta koko Suomea aiemmin. Kaupunkisuunnittelua ohjaa kaupungin laatima resurssiviisauden tiekartta, johon on kirjattu myös puurakentamisen edistäminen.
”Suunnitelma Koivukylän päiväkodista on hyvä esimerkki siitä, miten me toimimme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luomme tervettä ja kestävää kaupunkiympäristöä”, sanoo Vantaan kaupungin rakennuttajapäällikkö Juha Vuorenmaa. ”Strategiamme mukaisesti ilmastoarvojen tulee vaikuttaa päätöksenteossa, ja siksi pilotoimme kilpailutuksessa päiväkotirakennuksen hiilijalanjäljen osana tarjousten arviointia. Kotimainen hirsi materiaalina vastaa hyvin vaatimuksiimme.”
Tyytyväiset lapset, vanhemmat ja henkilökunta
Ennen Koivukylän hanketta Hoivarakentajat ja Honkarakenne ovat toteuttaneet yli 20 hirsirakenteista varhaiskasvatusympäristöä yhteistyössä Pilke-päiväkotien kanssa. Lisäksi yhteistyössä on rakennettu hirsikouluja sekä hoiva- ja palveluasuntoja. Käyttäjien kokemukset hirsipäiväkodeista ovat säännönmukaisesti hyvin myönteisiä. Erityisesti kiitosta saavat terve sisäilma ja aistiystävällisyys. Siilinjärveläinen musiikkipäiväkoti Nuotti ja Espoon Leppävaarassa sijaitseva tiedepäiväkoti Siru ovat esimerkkejä yhteistyön tuloksista.
”Täällä on raikas, puuntuoksuinen sisäilma ja todella hyvä akustiikka. Äänet eivät kimpoile hirsiseinistä vaan ikään kuin jäävät niihin, joten melutaso laskee ja täällä on mukavampi työskennellä”, sanoo Nuotin johtaja Maiju Kauppinen. ”Erityisesti sisäilma kiinnostaa vanhempia. He ovat olleet todella tyytyväisiä meidän tiloihin.”
Myös varajohtaja Mira Vaalavuo Espoon Sirusta nostaa esiin päiväkodin työympäristönä: ”Kyllä hirsirakennus vaikuttaa omaan työhyvinvointiin.”
Honkarakenteen hirsi on antibakteerinen luonnonmateriaali, joka tasaa luonnostaan ilmankosteuden vaihteluita. ”Kuntien arvovalinnat näkyvät yhä useammin myös päiväkotirakentamisessa. Vantaan Koivukylän päiväkoti on hyvä esimerkki siitä, miten vastuulliset toimijat voivat turvata terveellisen ja turvallisen kasvu-, oppimis- ja työympäristön”, Hoivarakentajien toimitusjohtaja Tarmo Kemppainen muistuttaa.
Julkisrakennuksia yhä useammin puusta
Puurakentaminen lisääntyy osana valtion ja kuntien ilmastopoliittisia päätöksiä. Ympäristöministeriön tavoite on, että puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta on ensi vuonna vajaan kolmanneksen ja 45 prosenttia vuonna 2025. Lisäksi tekeillä ovat uudet vähähiilisyyden arviointikriteerit. Ympäristöministeriön mukaan viimeistään vuonna 2025 tulee Suomessa pakolliseksi tehdä koko rakennusprosessin päästölaskelmat jo rakennuslupavaiheessa.
Honkarakenne Oyj valmistaa Honka®-tuotemerkillään laadukkaita, terveellisiä ja ekologisia omakotitaloja, vapaa-ajan asuntoja ja julkisia rakennuksia suomalaisesta massiivipuusta. Yhtiö on toimittanut 85 000 rakennusta yli 50 maahan. Talopaketit valmistetaan Suomessa, yhtiön oma tehdas sijaitsee Karstulassa. Vuonna 2020 Honkarakenne-konsernin liikevaihto oli 52,9 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli 30 %. www.honka.fi
Hoivarakentajat Oy on hiilineutraaleihin ja aistiystävällisiin päiväkoteihin, kouluihin ja palveluasuntoihin erikoistunut rakennusliike. Rakennamme yhdessä asiakkaidemme kanssa vastuullisesti ja kestävästi, ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin huomioiden. Olemme huomanneet, että aistiystävällisessä rakennuksessa viihtyvät kaikki, ja siellä on helppo hengittää.
Rakennamme asiakkaillemme uusia tiloja ja uutta liiketoimintaa KVR-urakoina tai vuokrasopimuksella. Hoivarakentajat Oy on Suomen suurin julkinen hirsirakentaja. Olemme rakentaneet yli 100 tervettä, aistiystävällistä rakennusta käyttäjiemme liiketoiminnan kasvun tueksi. Suurin osa kohteistamme on toteutettu kotimaisesta hirrestä. Hoivarakentajat Oy liikevaihto on noin 30 miljoonaa euroa. www.hoivarakentajat.fi
Marimekko Oyj, Pörssitiedote, 6.5.2021 klo 8.45 Muutoksia Marimekon johdossa – Jussi Siitonen luopuu Marimekon hallituksen jäsenyydestä Jussi Siitonen on ilmoittanut eroavansa Marimekon hallituksen jäsenyydestä välittömästi. Siitonen nimitettiin tänään Fiskarsin talousjohtajaksi viimeistään 3.11.2021 alkaen. Hänen uusi tehtävänsä aiheuttaa eturistiriidan Marimekon hallitustyön kanssa. Marimekon yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään neljä ja enintään seitsemän varsinaista jäsentä. Hallituksen muodostavat nyt Elina Björklund, Carol Chen, Mika Ihamuotila, Mikko-Heikki Inkeroinen, Catharina Stackelberg-Hammarén ja Tomoki Takebayashi. Hallituksen puheenjohtajana toimii Mika Ihamuotila ja varapuheenjohtajana Elina Björklund.
MARIMEKKO OYJ Konserniviestintä Anna Tuominen Puh. 040 584 6944 anna.tuominen@marimekko.com
JAKELU: Nasdaq Helsinki Oy Keskeiset tiedotusvälineet
Marimekko on suomalainen lifestyle-designyritys, joka tunnetaan ennen kaikkea omaleimaisista kuvioista ja väreistä. Yhtiön tuotevalikoimaan kuuluu korkealuokkaisia vaatteita, laukkuja ja asusteita sekä kodintavaroita sisustustekstiileistä astioihin. Kun Marimekko vuonna 1951 perustettiin, sen ennennäkemättömät painokankaat antoivat sille vahvan ja ainutlaatuisen identiteetin. Marimekko-tuotteita myydään noin 40 maassa. Vuonna 2020 tuotteiden brändimyynti oli 285 miljoonaa euroa ja yhtiön liikevaihto 124 miljoonaa euroa. Marimekko-myymälöitä on noin 150 eri puolilla maailmaa. Keskeisiä markkinoita ovat Pohjois-Eurooppa, Aasian-Tyynenmeren alue ja Pohjois-Amerikka. Konsernin palveluksessa on noin 420 henkeä. Yhtiön osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.marimekko.com
Omavaraisuusaste nousi 31.3.2021 tilanteessa 52,8 prosenttiin (31.12.2020: 50,8 prosenttia). Yhtiö on pystynyt maksamaan lainojaan pois ylimääräisin lainanlyhennyksin sekä kasvattamaan kassavarojaan myymällä heikosti tuottavaa asuntokantaa. Kassavarat olivat 7,1 miljoonaa euroa.
Ovaro solmi tammikuussa 2021 1,9 miljoonan euron lainasopimuksen POP Pankki ryhmään kuuluvan Reisjärven Osuuspankin kanssa. Laina erääntyy maksettavaksi 18.1.2025 ja maksetaan sopimusehtojen mukaisesti korkoa 12 kuukauden euribor plus 2,8 prosenttia.
Vuokrasalkun vuositasolle skaalattu nettotuotto kasvoi 6,7 prosenttiin, kun se 31.12.2020 tilanteessa oli 5,8 prosenttia. Nettotuoton kasvuun vaikutti eniten koko vuoden tasaisesti kehittynyt Vuokrasalkun vuokrausaste.
Vuokrasalkun vuokrausaste oli 94,04 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 85,60 prosenttia. Yhtiö jatkaa vuokrausastetta kehittäviä toimenpiteitä ja tämän vuoksi siirsi ensimmäisen vuosineljänneksen aikana pääosan asuntojen vuokrauksesta itselleen.
Operatiivinen tulos (EPRA) parani 89 tuhatta ja oli -286 tuhatta euroa ( -375 tuhatta euroa). Suurin yksittäinen vaikutus parannukseen oli rahoituskulujen laskulla, yhteensä 150 tuhatta euroa. Tämän lisäksi hallinnon kulut laskivat 83 tuhatta euroa johtuen pitkälti vähentyneestä asiantuntijapalveluiden käytöstä. Muutos hallinnon kuluissa oli oikean suuntaista, mutta alkuvuoden selvitystyöt kiinteistöjen käyvistä arvoista rasittivat kertaluontoisesti hallinnon kuluja. Tilikauden kiinteistöverot, vuoden 2021 osalta oli 213 tuhatta euroa, jotka kirjataan kokonaisuudessaan ensimmäiselle vuosineljännekselle.
Hoitokulut oli -1 372 tuhatta euroa (-1 407 tuhatta euroa). Hoitokulut olivat alkuvuodesta suhteellisen korkealla tasolla johtuen kylmästä ja lumisesta talvesta.
Liikevaihto oli 2 337 tuhatta euroa (2 519 tuhatta euroa). Vertailukauteen nähden liikevaihto laski 182 tuhatta euroa johtuen yhtiön strategian mukaisista myynneistä Myyntisalkusta. Yhtiö on järjestelmällisesti vähentänyt myyntisalkussa olevien ja huonosti tuottavien asuntojen määrä ja samalla panostanut Vuokrasalkun asuntojen vuokrattavuuteen.
Katsauskauden tulos oli tappiollinen 845 tuhatta euroa (-592 tuhatta euroa). Tulos sisältää myytyjen huoneistojen välityspalkkiot ja arvonalennukset sekä huoneistoremonteista aiheutuneet kirjaukset.
Asuntojen myynnit ovat jatkuneet Myyntisalkusta suunnitelman mukaisesti. Asuntoja myytiin katsauskaudella yhteensä 55 kappaletta (31 kappaletta), joista 40 kappaletta Myyntisalkusta. Myynnit ovat toteutuneet lähes tasearvojen mukaisesti, myytyjen asuntojen tasearvot olivat 9,0 miljoonaa euroa ja velattomat kauppahinnat 8,9 miljoonaa euroa.
TOIMITUSJOHTAJA MARKO HUTTUNEN
Ovaro Kiinteistösijoitus Oyj:n kehitystyö ja ensimmäinen vuosineljännes eteni strategian mukaisella polulla. Viime vuoden reippaat otteet yhtiön saneeraamisessa ja kehittämisessä alkavat näkyä yhtiön luvuissa. Operatiivinen tulos ei ollut tyydyttävä, mutta vastasi ennustetta. Toiminnan suunta on oikea ja kulurakenne on keventynyt sekä hallintokulujen että rahoituskulujen osalta.
Vuokra-asuntoja on tänä keväänä ollut markkinoilla kysyntään nähden paljon tarjolla. Tästä huolimatta yhtiö on pystynyt parantamaan vuokrausastetta merkittävästi edelliseen vuoteen nähden. Alkuvuodesta tehdyn asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan olemme asiakkaiden mielestä houkutteleva ja luotettava vuokranantaja. Pyrimme edelleen kehittämään asiakastyytyväisyyttä entisestään panostamalla muun muassa asuntojen kuntoon sekä palveluihin.
Alkuvuosi on kulunut uusien kasvuinvestointien suunnittelussa sekä Myyntisalkun kiinteistöjen aktiivisen myynnin parissa. Ovaro haluaa profiloitua aktiivisena kiinteistöjen omistajana sekä kiinteistö- ja aluekehittäjänä. Strategian mukaan siirrämme yhtiön painopistettä kiinteistö- ja aluekehitykseen. 28.4 julkistettu Jyväskylän Kukkula-hanke on toteutuessaan Ovarolle ensimmäinen merkittävä askel kiinteistökehittäjänä. Lisäksi yhtiöllä on suunnittelupöydällä useita muitakin hankkeita.
Kevään aikana yhtiön vakavaraisuus on merkittävästi parantunut, omavaraisuuden ollessa jo yli 52 prosenttia. Pyrimme lyhentämään nykyisiä lainojamme käteisvarojen puitteissa, mikä vähentää osaltaan myös yhtiön rahoituskuluja. Näin yhtiömme on paremmassa neuvotteluasemassa uuden rahoituksen suhteen. Tuloksen kääntäminen selkeästi voitolliseksi on keskeisin tavoite.
OHJEISTUS
Ovaro Kiinteistösijoitus arvioi vuoden 2021 operatiivisen tuloksen (EPRA) olevan parempi kuin vuonna 2020.
YHTEENVETOTAULUKKO
Keskeiset tunnusluvut
1-3/2021
1-3/2020
muutos
1-12/2020
Liikevaihto, t€
2 337
2 519
-7,2 %
9 677
Nettotuotto, t€
965
1 032
-6,5 %
5 330
Katsauskauden tulos, t€
-845
-592
-42,7 %
-11 501
Tulos/osake, laimentamaton, €
-0,09
-0,06
-50,0 %
-1,24
Taseen loppusumma, M€
110,0
154,8
-29,0 %
116,2
Rahavarat, M€
7,1
11,6
-38,8 %
4,9
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Operatiivinen tulos (EPRA), t €
-286
-375
23,7 %
216
EPRA-tulos/osake, €
-0,03
-0,04
25,0 %
0,02
Nettovarallisuus/osake (EPRA) €
6,20
7,76
-20,1 %
6,29
EPRA-tulos
EPRA-tulos oli koko tilikaudelta -286 tuhatta euroa, kun se vuotta aiemmin (1–3/2020) oli -375 tuhatta euroa. EPRA-tuloksen muutokset vertailukauteen nähden syntyivät seuraavista eristä:
Liikevaihto laski vertailukauteen nähden 182 tuhatta euroa, johtuen myyntisalkun myynneistä erityisesti heikommin tuottavan myyntisalkun kohteiden osalta ja samalla yhtiö kasvatti vuokrasalkun liikevaihtoa parantuneen asuntojen vuokrattavuuden ja sitä kautta kasvaneen vuokrausasteen kautta.
Hoitokulujen suhde vertailukauteen nähden oli suhteellisen korkealla tasolla johtuen alkuvuoden kylmästä ja lumisesta talvesta.
Hallinnon kulut laskivat vertailukauteen nähden 83 tuhatta euroa johtuen pitkälti vähentyneestä asiantuntijapalveluiden käytöstä. Hallinnon kuluja nostivat alkuvuodesta kertaluontoisesti toteutettu kiinteistöjen käyvän arvon arvostukseen tehty ylimääräinen arvonalennus ja siihen liittyvät taustatyöt.
Rahoituskulut pienentyivät 150 tuhatta euroa vertailukauteen nähden johtuen pienentyneestä lainakannasta. Yhtiön teki ylimääräisiä lainanlyhennyksiä sekä asuntomyyntien takia pienentyi myös yhtiölainojen määrä.
LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT
Ovaro Kiinteistösijoitus arvioi, että yhtiön lähiajan keskeisimmät riskit ja epävarmuustekijät liittyvät asuntojen arvonmuutokseen, sijoituskiinteistöjen myynteihin, korjausmenoihin, rahoitukseen ja korkotasoon. Näistä asuntojen arvonmuutosta yhtiö pitää merkittävimpänä. Asuntomarkkinoilla tapahtuvat asuntojen hintojen muutokset vaikuttavat yhtiön asuntojen arvoihin ja heijastuvat sitä kautta yhtiön tulokseen.
Yhtiöllä voi olla haastavaa toteuttaa huoneistomyyntejä tavoittelemassaan määrässä.
Yhtiö pyrkii kiinteistöjen suunnitelmallisella ylläpidolla ja aktiivisella vuokrauksella ylläpitämään kiinteistöjen ja asuntojen arvoa. On kuitenkin mahdollista, että yhtiön ajanmukaistamiskulut saattavat kasvaa. Suurilla odottamattomilla korjauksilla ja korjausmenoilla olisi negatiivinen vaikutus vuokrausasteeseen, vuokratuottoihin ja kannattavuuteen.
Yhtiön rahoitusasema on tarkasteluhetkellä vakaa.
Yhtiön kassavirallinen tuotto on matala suhteessa hallinnon ja rahoituksen kustannuksiin. Matala kassavirta johtuu pitkälti myyntiin vapautetuista myyntisalkun asunnoista, jolloin asunnot eivät ole vuokrattuna. Korkojen nousu voi vaikuttaa negatiivisesti yhtiön kassavirralliseen eli operatiiviseen tulokseen (EPRA). Korkotason nousu voi olla merkittävä riski yhtiön tuloksentekokyvyn kannalta. Yhtiön voi olla vaikea turvata vieraan pääoman ehtoinen rahoitus kilpailukykyisillä ehdoilla.
Ovaro Kiinteistösijoitus Oyj
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Marko Huttunen, puh 050 329 2563.
LIIKEVAIHTO VERTAILUKAUDEN TASOLLA, OIKAISTU LIIKETULOS KASVOI.
Vuoden 2021 ensimmäinen vuosineljännes
– Liikevaihto oli 37,0 (36,6) miljoonaa euroa, kasvua 1,2 % – Oikaistu liiketulos oli 1,5 (1,4) miljoonaa euroa, kasvua 5,1 % – Liiketulos oli 4,7 (1,4) miljoonaa euroa, sisältäen kertaluonteisen vakuutuskorvaustuoton 3,2 miljoonaa euroa, kasvua 230,0 % – Osakekohtainen tulos 0,21 (-0,07) euroa osakkeelta, vertailukauden luku sisältää lopetetut toiminnot – Liiketoiminnan rahavirta oli 2,6 (0,1) miljoonaa euroa, vertailukauden luku sisältää lopetetut toiminnot – Saadut tilaukset olivat 36,0 (45,9) miljoonaa euroa, laskua 21,4 % – Tilauskanta oli 76,1 (82,6) miljoonaa euroa, laskua 7,8 %
Tässä osavuosikatsauksessa esitetyt tuloslaskelmaan liittyvät luvut sisältävät vain jatkuvat toiminnot, jollei toisin ole erikseen mainittu. Taseeseen ja rahavirtaan liittyvät luvut sisältävät sekä jatkuvat että lopetetut toiminnot.
Näkymät vuodelle 2021
Teleste arvioi jatkuvien toimintojen vuoden 2021 liikevaihdon saavuttavan tai ylittävän vuoden 2020 tason ja oikaistun liiketuloksen ylittävän vuoden 2020 oikaistun liiketuloksen. Vuoden 2020 jatkuvien toimintojen liikevaihto oli 145,0 miljoonaa euroa ja oikaistu liiketulos 5,1 miljoonaa euroa.
COVID-19-pandemia kuitenkin aiheuttaa edelleen epävarmuutta Telesten asiakkaiden ja yhtiön omaan toimintaan tilikaudella 2021.
Toimitusjohtaja Jukka Rinnevaaran katsaus:
”Pandemiasta huolimatta vuoden 2021 ensimmäinen neljännes alkoi suhteellisen myönteisesti liikevaihdon kasvaessa ja oikaistun liiketuloksen parantuessa hieman vertailukaudesta. Liikevaihto kasvoi tilaajaverkkotuotteissa ja joukkoliikenteen informaatioratkaisuissa, mutta laski tilaajaverkkojen palveluissa. Oikaistu liiketulos kasvoi vertailukautta korkeammaksi alempien kiinteiden kustannusten vuoksi ja tilaajaverkkotuotetoimitusten painottuessa korkeamman bruttokatteen tuotteisiin. Kiinteitä kustannuksia laski viime vuonna tehdyt sopeutustoimenpiteet sekä COVID-19-pandemian vuoksi vähentyneet markkinointitapahtumat ja liikematkustaminen. Ensimmäisen vuosineljänneksen saadut tilaukset laskivat korkeasta vertailukaudesta perinteisen HFC-verkkoinfrastruktuurin tilaajaverkkotuotteissa ja joukkoliikenteen informaatioratkaisuissa. Tilauskertymään vaikutti erityisesti raideliikenneasiakkaiden tiettyjen tilauspäätösten siirtyminen. Saatujen tilausten laskusta huolimatta tilauskanta on edelleen hyvällä tasolla.
Euroopan tietoliikenneoperaattorien laajakaistapalvelujen käyttöaste jatkui korkealla tasolla mm. COVID-19-pandemian aikana kasvaneen etätyön ja suoratoistoviihdepalvelujen kulutuksen myötä. Operaattorien verkkokapasiteetti on pääasiassa riittänyt palvelujen välittämiseen, koska Euroopassa verkot ovat valtaosin päivitetty DOCSIS 3.1 -standardin vaatimusten mukaisesti. Korkean käyttöasteen aikana operaattorit pyrkivät välttämään ei-kriittisiä verkkoinvestointeja. Laajakaistan korkeampi käyttöaste on kuitenkin aktivoinut operaattoreita suunnittelemaan kanssamme seuraavan sukupolven verkkoratkaisuja. Olemme edenneet hajautetun verkkoarkkitehtuurin käyttöönotoissa asiakaskunnassamme, josta esimerkkinä huhtikuussa julkaistu yhteistyö Liberty Globalin kanssa. Aloitimme DOCSIS 4.0 -standardin mukaisten tuotteiden kehityksen ja jatkamme hajautetun arkkitehtuurin tuotekehitystä.
Videovalvonta- ja joukkoliikenteen informaatiojärjestelmien markkinat laskivat viime vuonna COVID-19–pandemian aiheuttaman joukkoliikenteen käytön vähentymisen sekä investointien ja projektien viivästämisten vuoksi. Suunniteltuja investointeja ei ole kuitenkaan näkemyksemme mukaan peruttu, mutta projektien aloitus on viivästynyt ja tämä näkyi ensimmäisen neljänneksen saaduissa tilauksissa. Tarjouskantamme on edelleen lupaava ja uskomme markkinan kääntyvän kasvuun kuluvan vuoden aikana. Vuoden alussa merkittävä tapahtuma asiakaskunnassamme oli Alstomin yritysosto Bombardier Transportationin junakalustoliiketoiminnasta. Näin muodostunut yksi maailman johtavista junakaluston toimittajista on Telestelle merkittävä asiakkuus ja myös kasvumahdollisuus. Olemme neljänneksen aikana onnistuneet välttämään globaalin materiaali- ja komponettipulan aiheuttamat suurimmat ongelmat, mutta arvioimme haastavan tilanteen jatkuvan edelleen useilla tuotealueilla. Joukkoliikenteen informaatioratkaisujen kuluvalle vuodelle ajoitettu tilauskanta on hyvällä tasolla ja teemme työtä sen eteen, että materiaalien ja komponettien saatavuusongelmat eivät merkittävästi vaikuttaisi loppuvuoden toimituskykyymme.”
Tässä osavuosikatsauksessa esitetyt tuloslaskelmaan liittyvät luvut sisältävät vain jatkuvat toiminnot, jollei toisin ole erikseen mainittu. Taseeseen ja rahavirtaan liittyvät luvut sisältävät sekä jatkuvat että lopetetut toiminnot.
Konsernin liiketoiminta tammi-maaliskuu 2021
Avainluvut
1-3/2021
1-3/2020
Muutos %
1-12/2020
Liikevaihto, M€
37,0
36,6
+1,2 %
145,0
Oikaistu liiketulos, M€ 1)
1,5
1,4
+5,1 %
5,1
Oikaistu liiketulos, % 1)
4,0 %
3,9 %
3,5 %
Liiketulos, M€
4,7
1,4
+230,0 %
4,5
Liiketulos, %
12,7 %
3,9 %
3,1 %
Kauden tulos, M€
3,7
1,2
+212,1 %
2,8
Kauden tulos, M€ 2)
3,7
-1,4
-8,0
Tulos per osake, €
0,21
0,07
+203,3 %
0,16
Tulos per osake, € 2)
0,21
-0,07
-0,43
Liiketoiminnan rahavirta, M€ 2)
2,6
0,1
+3779,7 %
13,1
Nettovelkaantumisaste, % 2)
20,0 %
39,6 %
17,0 %
Omavaraisuusaste, % 2)
52,3 %
46,9 %
48,8 %
Saadut tilaukset, M€
36,0
45,9
-21,4 %
148,8
Tilauskanta, M€
76,1
82,6
-7,8 %
77,1
Henkilöstö kauden lopussa
863
859
+0,5 %
858
1) Vaihtoehtoinen tunnusluku, joka on määritelty raportin taulukko-osassa. 2) Lopetetut toiminnot mukaan lukien
Konsernin ensimmäisen vuosineljänneksen saadut tilaukset olivat 36,0 (45,9) miljoonaa euroa laskien 21,4 % vertailukaudesta. Saadut tilaukset laskivat perinteisen HFC-verkkoinfrastruktuurin tilaajaverkkotuotteissa ja joukkoliikenteen informaatioratkaisuissa. Tilauskanta laski vertailukauden lopusta 7,8 % ollen 76,1 (82,6) miljoonaa euroa. Tilauskannan toimituksista 50 % ajoittuu kuluvalle tilikaudelle. Liikevaihto oli 37,0 (36,6) miljoonaa euroa kasvaen 1,2 % vertailukaudesta. Liikevaihto kasvoi tilaajaverkkotuotteissa ja joukkoliikenteen informaatioratkaisuissa, mutta laski tilaajaverkkojen palveluissa.
Materiaali- ja tuotantopalvelujen kulut olivat 17,9 (17,5) miljoonaa euroa, kasvua 2,6 %. Henkilöstökulut kasvoivat 3,4 % ollen 12,1 (11,7) miljoonaa euroa. Poistot olivat 1,7 (1,7) miljoonaa euroa kasvaen 4,1 %. Liiketoiminnan muut kulut laskivat 14,4 % ollen 4,2 (4,9) miljoonaa euroa. Muihin kuluihin vaikuttivat erityisesti markkinointitapahtumat ja liikematkustaminen, jotka vähenivät COVID-19-pandemiasta johtuen. Oikaistu liiketulos kasvoi 5,1 % ollen 1,5 (1,4) miljoonaa euroa eli 4,0 % (3,9 %) liikevaihdosta. Liiketulos oli 4,7 (1,4) miljoonaa euroa, kasvua 230,0 %. Liiketulokseen sisältyy kertaluonteinen 3,2 miljoonan euron vakuutuskorvaus, joka on raportoitu oikaisueränä. Rahoituserien nettotuotot olivat 0,1 (0,3) miljoonaa euroa. Välittömät verot olivat 1,1 (0,6) miljoonaa euroa. Kauden tulos oli 3,7 (1,2) miljoonaa euroa, kasvua 212,1 %. Kauden tulos lopetetut toiminnot mukaan lukien oli 3,7 (-1,4) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 0,21 (0,07) euroa osakkeelta, kasvua 203,3 %. Osakekohtainen tulos lopetetut toiminnot mukaan lukien oli 0,21 (-0,07) euroa osakkeelta.
Liiketoiminnan rahavirta lopetetut toiminnot mukaanlukien oli 2,6 (0,1) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirran kasvuun vaikutti 3,2 miljoonan euron kertaluonteinen tuotto ja nettokäyttöpääoman kasvu.
Tuotekehitysmenot olivat 2,8 (3,2) miljoonaa euroa eli 7,6 % (8,8 %) konsernin liikevaihdosta. Tuotekehitysprojektit painottuivat hajautettuun verkkoarkkitehtuuriin ja seuraavan sukupolven vahvistimiin mukaan lukien USA:n markkinoille suunnatut ratkaisut, tilannekuva- ja videovalvontaratkaisuihin, matkustajaliikenteen informaatiojärjestelmiin sekä asiakaskohtaisiin projekteihin. Tuotekehitysmenoja aktivoitiin 1,2 (1,2) miljoonaa euroa. Aktivoitujen tuotekehitysmenojen poistot olivat 0,9 (0,6) miljoonaa euroa.
Lopetetut toiminnot
Saksassa toimineiden Cableway-yhtiöiden palveluliiketoiminta luokiteltiin IFRS 5:n (”Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot”) mukaisesti myytävänä olevaksi ja Teleste raportoi sen standardin mukaisesti lopetettuna liiketoimintona tilikaudella 2020. Liiketoiminnan myynti toteutui 2.11.2020 ja lopullinen kauppahinta toteutui tilinpäätöksessä 31.12.2020 raportoidun mukaisesti. Arvioimme ettei myyty palveluliiketoiminta vaikuta tilikauden 2021 tuloslaskelmaan. Tilikauden 2021 osavuosikatsauksissa esitettävät tuloslaskelmaan liittyvät vertailukauden 2020 luvut sisältävät vain jatkuvat toiminnot, jollei toisin ole erikseen mainittu. Taseen ja rahavirtalaskelman vertailukauden luvut sisältävät sekä jatkuvat että lopetetut toiminnot.
Henkilöstö ja organisaatio tammi-maaliskuu 2021
Konsernin palveluksessa oli katsauskaudella keskimäärin 862 (860) henkilöä. Katsauskauden lopussa konsernin palveluksessa oli 863 (859) henkilöä, joista ulkomailla työskenteli 46 % (45 %). Euroopan ulkopuolella työskenteli noin 3 % konsernin henkilöstöstä.
Henkilöstökulut kasvoivat 3,4 % vertailukaudesta ja olivat 12,1 (11,7) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat palkankorotusten vuoksi.
Investoinnit ja tuotekehitys tammi-maaliskuu 2021, lopetetut toiminnot mukaan lukien
Konsernin investoinnit olivat 1,7 (2,8) miljoonaa euroa eli 4,6 % (5,3 %) liikevaihdosta. Investoinneista 0,4 (1,0) miljoonaa euroa toteutettiin rahoitussopimuksilla.
Tuotekehitysinvestoinnit olivat 1,2 (1,2) miljoonaa euroa. Tuotekehitysprojektit painottuivat hajautettuun verkkoarkkitehtuuriin mukaan lukien USA:n markkinoille suunnatut ratkaisut, tilannekuva- ja videovalvontaratkaisuihin, matkustajaliikenteen informaatiojärjestelmiin sekä asiakaskohtaisiin projekteihin.
Rahoitus ja pääomarakenne tammi-maaliskuu 2021, lopetetut toiminnot mukaan lukien
Liiketoiminnan rahavirta oli 2,6 (0,1) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirran kasvuun vaikutti 3,2 miljoonan euron kertaluonteinen tuotto ja nettokäyttöpääoman kasvu.
Teleste Oyj:llä on luottolimiitti- ja luottosopimukset yhteisarvoltaan 56,0 miljoonaa euroa. 30,0 miljoonan euron viisivuotinen luottosopimus erääntyy elokuussa 2022. Luottoa lyhennetään 3,0 miljoonan euron vuotuisin lyhennyksin. 20,0 miljoonan euron luottolimiittisopimus on voimassa elokuun loppuun 2021 ja sisältää yhden vuoden jatko-option. 6,0 miljoonan euron lainan maturiteetti on 4 vuotta ja takaisinmaksu suoritetaan tasalyhennyksin puolen vuoden välein elokuuhun 2024 mennessä. Konsernilla oli käyttämättömiä sitovia valmiusluottoja katsauskauden lopussa 21,5 (18,8) miljoonaa euroa.
Konsernilla oli 31.3.2021 korollista velkaa 29,8 (34,1) miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 52,3 % (46,9 %) ja nettovelkaantumisaste 20,0 % (39,6 %).
Liiketoimintaan liittyvät keskeiset riskit
Telesten päämarkkina-alue ja toiminta keskittyvät Eurooppaan, mutta yhtiön tavoitteena on laajentaa liiketoimintaa Pohjois-Amerikassa. Telesten asiakkaina ovat kaapelioperaattorit, joukkoliikenneoperaattorit, junavalmistajat sekä tietyt julkishallinnon organisaatiot.
Telesten strategiaan liittyy riskejä ja epävarmuustekijöitä, kuten se, ettei uusia liiketoimintamahdollisuuksia pystytä tunnistamaan tai hyödyntämään menestyksekkäästi. Yhtiön on ennakoitava markkinoiden muutoksia, kuten asiakkaiden tai kilpailijoiden konsolidoitumisen merkitys. Teknologiset murrosvaiheet, kuten operaattoreiden siirtyminen hajautettuun verkkoarkkitehtuuriin tilaajaverkoissa, voivat muuttaa merkittävästi nykyisten toimittajien kilpailuasemia ja houkutella markkinoille uusia kilpailijoita. Kiristyvä kilpailu voi laskea tuotteiden ja ratkaisujen hintoja nopeammin kuin tuotteiden valmistus- ja toimituskustannuksia pystytään alentamaan. Oikeat teknologiavalinnat, tuotekehitys ja niiden ajoitus ovat keskeisiä menestyksen kannalta. Tuotekehitys sisältää harkittuja riskejä, joiden toteutuessa tuotekehityspanostuksien arvo voi alentua. Liiketoiminnan laajentaminen uusille markkinoille on vaativaa. Yhtiön kasvupanostukset Pohjois-Amerikan markkinoille eivät välttämättä johda tavoiteltuihin tuloksiin.
Teknologia- ja tuoteliiketoiminnan asiakaskohtaiset ja integroidut ratkaisutoimitukset luovat hyvät kasvuedellytykset, mutta toimitusten resursointi ja tekninen toteutus ovat vaativia, ja sisältävät näin ollen myös kohtuullisia riskejä. Tietoliikenneoperaattorien verkkoinvestoinnit vaihtelevat teknologiakehityksen, verkkojen päivitystilanteen ja investointikyvyn mukaan. Myös videovalvonta- ja informaatioratkaisujen kysyntä vaihtelee yksittäisten suurien projektitoimitusten mukaan. Kokonaisvaltaiset järjestelmä- tai projektitoimitukset saattavat olla kooltaan suuria ja ajoittua useille vuosille, minkä vuoksi projektien tarjouslaskenta ja hallinta ovat vaativia ja sisältävät riskejä. Uusien palvelutarjoajien lisäämä kilpailu saattaa heikentää kaapelioperaattoreiden investointikykyä. Telesten tuotteissa ja ratkaisuissa hyödynnetään erilaisia teknologioita, joiden soveltamiseen liittyviä immateriaalioikeuksia eri osapuolet voivat tulkita eri tavoin. Tulkintaerimielisyydet voivat johtaa kalliisiin selvityksiin tai oikeudenkäynteihin. Asiakkaiden vaatimukset tuotteiden suorituskyvystä, kestävyydestä vaativissa olosuhteissa ja yhteensopivuudesta integroiduissa kokonaisuuksissa ovat huomattavan korkeita. Huolellisesta suunnittelusta ja laadunvarmistuksesta huolimatta, monimutkaiset tuotteet ja ratkaisut voivat vikaantua asiakkaan käyttöympäristössä ja johtaa kalliisiin korjausvelvoitteisiin. Teleste on sitoutunut asiakkaiden korkeisiin laatu- ja toimitusvaatimuksiin myös verkkopalveluissa, mikä vaatii toimivaa palveluprosessin ohjausjärjestelmää ja jatkuvaa prosessikehitystä palvelujen laadun ja kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Tämä puolestaan vaatii oman ja alihankkijoiden henkilöstön osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Lisäksi oman henkilöstön ja alihankkijaverkoston kapasiteetin riittävyys ja käyttöasteet vaikuttavat palveluiden toimituskykyyn ja kannattavuuteen. Alihankkijoiden kustannukset voivat nousta nopeammin kuin Telesten on mahdollista nostaa palvelujen hintoja omille asiakkailleen.
Erilaiset tietojärjestelmät ovat kriittisiä tuotteiden kehittämisessä, valmistamisessa ja toimittamisessa asiakkaille. Tietojärjestelmien ylläpitoon ja uusien järjestelmien käyttöönottoon liittyy riskejä, jotka voivat vaikuttaa tuotteiden ja palvelujen toimituskykyyn. Tietojärjestelmiin kohdistuu myös ulkoisia uhkia, joilta pyritään suojautumaan teknisin ratkaisuin ja henkilöstön turvallisuusosaamista lisäämällä. Teleste-konserniin voi kohdistua myös laittomia toimia ja petosyrityksiä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi taloudelliseen tulokseen. Tällaisia riskejä pyritään minimoimaan kehittämällä edelleen hyviä hallintotapoja ja lisäämällä henkilöstön turvallisuusosaamista. Osaavan henkilöstön hankkiminen ja ylläpitäminen edellyttävät kannustamista, kehittämistä ja rekrytointeja, joissa voidaan epäonnistua.
Luonnonilmiöiden ja globaalien häiriöiden, kuten pandemian seuraukset tai onnettomuudet, kuten tulipalo tai tulva, saattavat heikentää komponenttien saatavuutta elektroniikkateollisuuden tilaus-toimitusketjussa tai keskeyttää oman valmistustoiminnan. Viime vuonna alkaneet raaka-aine- ja komponenttisaatavuuden haasteet jatkuvat. Yhtiön arvion mukaan saatavuuteen liittyvät riskit voivat aiheuttaa toimitusviiveitä, joiden ei kuitankaan arvioida olevan pitkäkestoisia. Eri valtioiden asettamat tullit ja muutokset tai rajoitteet viennissä tai tuonnissa voivat vaikuttaa komponenttien hankintaketjuihin ja tuotteiden kannattavuuteen negatiivisesti. Useat tilaajaverkkoteknologioita tarjoavat kilpailijat ovat amerikkalaisia, joten euron kurssi suhteessa Yhdysvaltain dollariin vaikuttaa kilpailukykyyn. Erityisesti Yhdysvaltain dollarin ja Kiinan renminbin kurssikehitys suhteessa euroon vaikuttavat tuotekustannuksiin ja tulokseen. Lyhytaikaisilta valuuttariskeiltä yhtiö suojautuu valuuttatermiineillä ja optioilla.
COVID-19-pandemia aiheuttaa riskejä Telesten toimitusketjulle, yhtiön omalle toimintakyvylle, asiakkaiden toimintakyvylle sekä Telesten tuotteiden ja palvelujen kysynnälle. Tähän mennessä COVID-19–pandemian seurauksena operaattorit ovat rajanneet tai keskeyttäneet laajakaistaverkon rakennustöitä ja osa joukkoliikenteen informaatioratkaisujen asiakkaista on joutunut sulkemaan tehtaitaan ja viivästämään projektejaan. Pandemian vaikutukset Telesten toimitusketjuun ja komponenttien saatavuuteen ovat olleet rajallisia. Henkilöstömme ja oma tuotantomme ovat pysyneet pääosin toimintakykyisinä. Yhtiö käynnisti vuoden 2020 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana toimenpiteet likviditeetin ja rahoitusaseman turvaamiseksi. COVID-19‑pandemia on vaikuttanut negatiivisesti sekä liikevaihtoon että liiketulokseen vuoden 2020 toisesta vuosineljänneksestä lähtien.
Hallitus käy vuosittain läpi liiketoiminnan keskeiset riskit ja niiden hallinnan. Riskienhallinta on organisoitu osaksi liiketoiminta-alueiden strategista ja operatiivista toimintaa. Riskit raportoidaan tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle säännöllisesti.
Katsauskaudella ei ollut vireillä sellaisia oikeudenkäyntejä tai oikeudellisia menettelyjä, joilla olisi ollut oleellista merkitystä konsernin toiminnalle.
Konsernirakenne, lopetetut toiminnot mukaan lukien
Emoyhtiöllä on sivuliike Hollannissa sekä tytäryhtiöt 14 maassa Suomen ulkopuolella.
Osakkeet ja osakepääoman muutokset
Yhtiökokouksen antaman valtuutuksen puitteissa Teleste Oyj:n hallitus päätti 10.3.2021 suunnatusta maksuttomasta osakeannista Teleste-konsernin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän 2018 ansaintajakson 2018-2020 palkkion maksamiseksi. Osakeannissa luovutettiin 8 225 yhtiön hallussa olevaa Teleste Oyj:n osaketta vastikkeetta osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuuluville avainhenkilöille järjestelmän ehtojen mukaisesti 19.3.2021.
Tianta Oy oli 31.3.2021 suurin yksittäinen osakkeenomistaja 24,2 % (23,2 %) omistusosuudella.
Yhtiön osakekurssi oli katsauskaudella alimmillaan 4,47 (3,51) euroa ja korkeimmillaan 5,34 (5,78) euroa. Päätöskurssi 31.3.2021 oli 5,14 (3,75) euroa. Arvo-osuusjärjestelmän mukaan osakkaiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 5 902 (5 474). Ulkomaalaisten ja hallintarekisteröityjen omistajien osuus osakkeista oli 3,9 % (5,5 %). Osakkeiden vaihto Nasdaq Helsingin pörssissä ajalla 1.1.-31.3.2021 oli 0,9 (0,8) miljoonaa kappaletta ja vaihdon arvo oli 4,5 (3,9) miljoonaa euroa.
31.3.2021 konsernilla oli omia osakkeita 768 194 (798 821) kappaletta, jotka kaikki olivat emoyhtiö Teleste Oyj:n hallussa. Konsernin omistus katsauskauden lopun osakemäärästä oli 4,0 % (4,2 %).
Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.3.2021 oli 6 966 932,80 euroa jakautuen 18 985 588 osakkeeseen.
31.3.2021 voimassa olleet valtuutukset: – Hallitus voi hankkia enintään 1 200 000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. – Hallitus voi päättää uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta siten, että annettavien ja/tai luovutettavien osakkeiden määrä on yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta. – Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 1 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy edellä mainittuihin uusia osakkeita ja yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevaan enimmäismäärään. – Varsinaisen yhtiökokouksen 7.4.2021 päättämät uudet valtuutukset kumosivat vanhat valtuutukset.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Yhtiökokous
Teleste Oyj:n 7.4.2021 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2020 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2020. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että 31.12.2020 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,12 euroa osakkeelta muille kuin yhtiön hallussa oleville omille osakkeille. Osingonjaon täsmäytyspäivä oli 9.4.2021 ja osinko maksettiin 16.4.2021.
Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmääräksi kuusi henkilöä. Teleste Oyj:n hallituksen jäseniksi valittiin Jussi Himanen, Vesa Korpimies, Mirel Leino-Haltia, Timo Luukkainen, Heikki Mäkijärvi ja Kai Telanne. Yhtiökokouksen jälkeen 7.4.2021 pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Timo Luukkainen. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Mirel Leino-Haltia sekä jäseniksi Jussi Himanen ja Vesa Korpimies.
Hallituksen jäsenten palkkiot päätettiin pitää ennallaan eli päätettiin maksaa vuosipalkkiot seuraavasti: puheenjohtajalle 66 000 euroa vuodessa ja kullekin jäsenelle 33 000 euroa vuodessa. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimivan hallituksen jäsenen vuosipalkkio on 49 000 euroa. Vuosipalkkiot maksetaan siten, että hallituksen jäsenille hankitaan 40 %:lla palkkion brutto-osuudesta Teleste Oyj:n osakkeita Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä ja loppuosa suoritetaan rahana. Hallituksen jäsenille ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle ei makseta erillistä kokouspalkkiota. Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 400 euroa niistä tarkastusvaliokunnan kokouksista, joihin he osallistuvat.
Yhtiökokous päätti, että Teleste Oyj:lle valitaan yksi tilintarkastaja. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, joka on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Markku Launiksen. Tilintarkastajan palkkio päätettiin maksaa yhtiön hyväksymän laskun mukaisesti.
Yhtiökokous hyväksyi yhtiön palkitsemisraportin vuodelta 2020.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti.
Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita, tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Uudet osakkeet voidaan antaa myös maksuttomana osakeantina yhtiölle itselleen.
Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta siten, että annettavien ja/tai luovutettavien osakkeiden määrä on yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta.
Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 1 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy edellä mainittuihin uusia osakkeita ja yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevaan enimmäismäärään.
Yhtiökokouksen päättämät valtuutukset ovat voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta varsinaisen yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Valtuutukset kumoavat aiemmin myönnetyt valtuutukset päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.
Toimintaympäristö vuonna 2021
Telesten tavoitteena on säilyttää vahva markkina-asema Euroopassa ja vahvistaa markkina-asemaa Pohjois-Amerikassa.
Tietoliikenneoperaattoreiden laajakaistapalvelujen kysyntä jatkaa kasvuaan. Kotitalouksien laajakaistaliikenne on kasvanut viime vuosina 30-40 % vuodessa. COVID-19-pandemian aikana laajakaistaliikenne on kasvanut voimakkaasti etätyön ja etäkoulutuksen yleistyttyä sekä suoratoistoviihdepalvelujen kulutuksen kasvun myötä. On mahdollista, että osa pandemian aikaisesta kasvusta jää pysyväksi ilmiöksi ja näin ollen voi kiihdyttää verkkoinvestointeja, kun pandemiarajoitukset poistuvat. Euroopan kaapelioperaattorit ovat pystyneet kilpailukykyisesti vastaamaan kysynnän kasvuun investoituaan viime vuosien aikana DOCSIS 3.1 -standardin mukaisiin 1,2 GHz:n taajuusalueen verkkopäivityksiin. Investoinnit perinteisen HFC-verkkoinfrastruktuurin taajuusalueen laajentamiseksi jatkuvat edelleen, mutta viime vuosia alhaisemmalla volyymillä. Operaattorit suunnittelevat jo seuraavan sukupolven hajautetun verkkoarkkitehtuurin ja DOCSIS 4.0 -standardin mukaisia verkkoinvestointeja. Visiona on tarjota jopa 10 Gbps yhteyksiä kotitalouksille. Kaapelitoimiala, Teleste mukaan lukien, on valmistautunut jo vuosia seuraavaan teknologia-aaltoon, jolla investointeja kaapeliverkkoinfrastruktuuriin voidaan jatkaa kilpailukykyisesti tulevinakin vuosina. Operaattoreiden hajautetun verkkoarkkitehtuurin investoinnit ovat viivästyneet aikaisemmista aikatauluarvioista ja COVID-19-pandemia aiheuttaa vielä lisäviivettä, kun operaattoreiden kenttätestauksia joudutaan viivästyttämään. Arviomme mukaan operaattoreiden hajautetun verkkoarkkitehtuurin käyttöönottoprojektit alkavat vuoden 2021 lopulla. DOCSIS 4.0 -standardin mukaiset 1,8 GHz verkkotuotteiden tuotekehityshankkeet on käynnistetty. Näiden tuotteiden käyttöönottoprojektit arvioimme alkavan vuonna 2023. Kasvun mahdollistaa niin tilaajaverkon optisten tuotteiden arvon nousu kuin myös mahdollisuus hyödyntää teknologiamurrosta liiketoiminnan laajentamiseksi Pohjois-Amerikan markkinoille. Merkittävä riski on yhteensopivuuden saavuttaminen kaapeliverkkojen keskusjärjestelmien kanssa. Arvioimme tilaajaverkkotuotteiden ja -palveluiden vuoden 2021 liikevaihdon saavuttavan tai ylittävän vertailuvuoden tason. Arvioon liittyy kuitenkin pandemiatilanteen ja teknologiamurroksen ajoittumisen aiheuttamaa epävarmuutta.
Kasvavat kaupunkiympäristöt ja niiden turvallisuus, lisääntyvä joukkoliikenne sekä arkea helpottavien älykkäiden digitaalisten järjestelmien yleistyminen luovat tulevina vuosina pohjaa kasvavalle liiketoiminnalle. Joukkoliikenneoperaattoreiden sekä muiden viranomaisten tulee varmistaa palvelujen ja infrastruktuurin häiriötön toiminta sekä ihmisten turvallisuus. Joukkoliikenteen informaatiojärjestelmät kehittyvät jatkuvasti entistä älykkäämmiksi ja reaaliaikaisiksi. Videovalvontaratkaisujen älykkyys lisääntyy ja markkinoille on syntymässä tarve kokonaisvaltaisille tilannekuvajärjestelmille, missä videon lisäksi hallitaan muita sensoritason tietovirtoja ja automatisoidaan toimintaprosesseja poikkeustilanteissa. Arvioimme joukkoliikenteen informaatiojärjestelmien markkinan laskeneen vuonna 2020 COVID-19–pandemian aiheuttaman joukkoliikenteen käytön vähentymisen sekä investointien ja projektien viivästämisten vuoksi. Markkinan arvioidaan kuitenkin kääntyvän uudelleen kasvuun vuoden 2021 lopulla, olettaen että pandemian pitkittyminen ei aiheuta uutta negatiivista markkinaliikettä. Kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää Telesteltä jatkuvia tuotekehitysinvestointeja uusiin älykkäisiin ratkaisuihin. Myös projektien hallinnan ja operatiivisen tehokkuuden parantaminen liiketoiminnassa on välttämätöntä. Teleste vahvisti markkina-asemaansa videovalvonta- ja informaatioratkaisuissa vuoden 2020 aikana. Arvioimme vuoden 2021 liikevaihdon saavuttavan tai ylittävän vertailuvuoden tason. Arvioon liittyy kuitenkin pandemiatilanteen ja projektien ajoituksen aiheuttamaa epävarmuutta.
Näkymät vuodelle 2021
Teleste arvioi jatkuvien toimintojen vuoden 2021 liikevaihdon saavuttavan tai ylittävän vuoden 2020 tason ja oikaistun liiketuloksen ylittävän vuoden 2020 oikaistun liiketuloksen. Vuoden 2020 jatkuvien toimintojen liikevaihto oli 145,0 miljoonaa euroa ja oikaistu liiketulos 5,1 miljoonaa euroa.
COVID-19-pandemia kuitenkin aiheuttaa edelleen epävarmuutta Telesten asiakkaiden ja yhtiön omaan toimintaan tilikaudella 2021.
5. päivänä toukokuuta 2021
Teleste Oyj Jukka Rinnevaara Hallitus Toimitusjohtaja
Osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset standardin mukaisesti siten kuin EU on sen hyväksynyt käyttäen samoja laadintaperiaatteita kuin vuosi-tilinpäätöksessä lukuun ottamatta 1.1.2021 voimaantulleita uusia ja muutettuja standardeja. Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.
KONSERNIN TULOSLASKELMA (TEUR)
1-3/2021
1-3/2020
Muutos %
1-12/2020
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto
37 010
36 562
1,2 %
144 983
Liiketoiminnan muut tuotot
3 590
542
562,2 %
1 783
Materiaalikäyttö ja ostetut palvelut
-17 905
-17 451
2,6 %
-72 039
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
-12 088
-11 687
3,4 %
-45 156
Poistot
-1 739
-1 670
4,1 %
-7 241
Muut liiketoiminnan kulut
-4 173
-4 874
-14,4 %
-17 814
Liiketulos
4 695
1 423
230,0 %
4 516
Rahoitustuotot
316
340
-7,1 %
836
Rahoituskulut
-198
-25
681,0 %
-1 670
Tulos rahoituserien jälkeen
4 814
1 738
177,0 %
3 681
Tulos ennen veroja
4 814
1 738
177,0 %
3 681
Välittömät verot
-1 137
-560
103,1 %
-905
Kauden tulos jatkuvista toiminnoista
3 677
1 178
212,1 %
2 777
Lopetetut toiminnot
Kauden tulos lopetetuista toiminnoista
0
-2 590
n/a
-10 812
Kauden tulos
3 677
-1 412
n/a
-8 035
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
3 756
-1 353
n/a
-7 827
Määräysvallattomille omistajille
-79
-59
n/a
-209
3 677
-1 412
n/a
-8 035
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos:
laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR)
0,21
-0,07
n/a
-0,43
laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR)
0,21
-0,07
n/a
-0,43
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta jatkuvien toimintojen tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos:
laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR)
0,21
0,07
203,3 %
0,16
laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR)
0,21
0,07
203,3 %
0,16
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta lopetettujen toimintojen tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos:
laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR)
0,00
-0,14
n/a
-0,59
laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR)
0,00
-0,14
n/a
-0,59
Laaja tuloslaskelma (tEUR)
Kauden tulos
3 677
-1 412
n/a
-8 035
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisesti
Muuntoero
190
-1 167
n/a
-606
Käyvän arvon rahasto
0
11
-100,0 %
62
Kauden laaja tulos
3 867
-2 567
n/a
-8 579
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
3 934
-2 513
n/a
-8 344
Määräysvallattomille omistajille
-67
-54
n/a
-235
3 867
-2 567
n/a
-8 579
TASE (TEUR)
31.3.2021
31.3.2020
Muutos %
31.12.2020
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet
12 930
13 229
-2,3 %
12 816
Liikearvo
30 609
30 109
1,7 %
30 502
Aineelliset hyödykkeet
8 934
10 010
-10,8 %
9 052
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat
748
650
15,1 %
698
Laskennallinen verosaaminen
1 489
1 014
46,9 %
2 203
54 711
55 011
-0,5 %
55 270
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
30 254
22 687
33,4 %
28 225
Myyntisaamiset ja muut saamiset
30 416
38 134
-20,2 %
28 867
Tuloverosaaminen
531
657
-19,1 %
428
Rahavarat
16 380
6 080
169,4 %
20 224
77 582
67 558
14,8 %
77 745
Myytävänä olevat varat
0
27 957
-100,0 %
0
Varat yhteensä
132 293
150 526
-12,1 %
133 015
Oma pääoma ja velat
Osakepääoma
6 967
6 967
0,0 %
6 967
Muu oma pääoma
59 957
63 239
-5,2 %
55 803
66 924
70 205
-4,7 %
62 770
Määräysvallattomat omistajat
253
152
66,5 %
320
OMA PÄÄOMA
67 177
70 356
-4,5 %
63 090
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat
1 740
1 611
8,0 %
1 518
Korolliset velat
23 894
25 250
-5,4 %
24 716
Korottomat pitkäaikaiset velat
813
73
1006,8 %
832
Varaukset
311
6
5535,4 %
119
26 758
26 941
-0,7 %
27 184
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset korolliset velat
5 952
5 900
0,9 %
6 256
Ostovelat ja muut korottomat velat
30 666
31 869
-3,8 %
33 893
Tuloverovelka
714
1 122
-36,4 %
880
Varaukset
1 026
1 337
-23,3 %
1 711
38 357
40 228
-4,7 %
42 741
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat
0
13 001
-100,0 %
0
Oma pääoma ja velat yhteensä
132 293
150 526
-12,1 %
133 015
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA (TEUR)
1-3/2021
1-3/2020
Muutos %
1-12/2020
Liiketoiminnan rahavirrat
Kauden tulos
3 677
-1 412
n/a
-8 035
Oikaisut
2 159
3 545
-39,1 %
17 293
Maksetut rahoituserät
0
315
-100,0 %
-993
Maksetut verot
-462
-518
-10,8 %
-1 255
Nettokäyttöpääoman muutos
-2 756
-1 863
48,0 %
6 062
Liiketoiminnan nettorahavirta
2 617
67
3779,7 %
13 071
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-1 326
-2 129
-37,7 %
-5 130
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit
12
16
-22,1 %
171
Tytäryritysten myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla
Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lkm. painotettu keskiarvo
18 212
18 164
0,3 %
18 204
Oikaistu osakekohtainen tulos
0,03
-0,07
n/a
-0,06
Omat osakkeet
Määrä
Osuus
Osuus
Kpl
osakkeista
äänistä
Konsernin omistuksessa/hallinnassa omia osakkeita 31.3.2021
768 194
4,05 %
4,05 %
Vastuusitoumukset (tEUR)
Vuokra- ja leasingvastuut
966
903
6,9 %
921
Johdannaissopimukset (tEUR) kirjattu tulokseen ja taseeseen
Valuuttatermiinit, kohdearvo
22 050
17 390
26,8 %
18 515
Valuuttatermiinit, käypä arvo
267
409
-34,7 %
-473
Koronvaihtosopimukset
0
10 000
-100,0 %
0
Koronvaihtosopimusten käypä arvo
0
-50
-100,0 %
0
Veroina otettu huomioon kauden tulosta vastaavat verot.
Liikevaihto lajeittain, jatkuvat toiminnot
1-3/2021
1-3/2020
Muutos %
1-12/2020
Tavaroiden myynti
31 000
30 215
2,6 %
118 524
Palvelut
6 010
6 347
-5,3 %
26 458
Yhteensä
37 010
36 562
1,2 %
144 983
31.3.2021
31.3.2020
Muutos %
31.12.2020
Tilauskanta
76 142
82 558
-7,8 %
77 086
Informaatio per kvartaali (tEUR)
1-3/21
10-12/20
7-9/20
4-6/20
1-3/20
4/2020-3/2021
Saadut tilaukset
36 042
43 186
29 770
30 032
45 857
139 030
Liikevaihto
37 010
39 200
35 704
33 516
36 562
145 430
Liiketulos
4 695
1 274
2 223
-404
1 423
7 788
Liiketulos %
12,7 %
3,3 %
6,2 %
-1,2 %
3,9 %
5,4 %
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma (tEUR)
A
Osakepääoma
B
Ylikurssirahasto
C
Muuntoerot
D
Kertyneet voittovarat
E
SVOP rahasto
F
Muut rahastot
G
Yhteensä
H
Määräysvallattomien omistajien osuus
I
Oma pääoma yhteensä
A
B
C
D
E
F
G
H
I
Oma pääoma 1.1.2021
6 967
1 504
-1 557
52 716
3 140
0
62 770
319
63 090
Tilikauden voitto/tappio
3 756
3 756
-79
3 677
Osakeperustei-set maksut
169
169
169
Muuntoerot
73
156
229
13
242
Oma pääoma 31.3.2021
6 967
1 504
-1 484
56 797
3 140
0
66 925
253
67 177
Oma pääoma 1.1.2020
6 967
1 504
-1 594
62 616
3 140
-62
72 573
206
72 779
Tilikauden voitto/tappio
-1 353
-1 353
-59
-1 412
Osakeperusteiset maksut
146
146
146
Muuntoerot
-507
-665
-1 171
5
-1 167
Rahavirran suojaus
11
11
11
Oma pääoma 31.3.2020
6 967
1 504
-2 101
60 744
3 140
-50
70 204
152
70 356
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET
Oman pääoman tuotto
Tilikauden tulos —————————— * 100 Taseen oma pääoma (keskim. kauden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto
Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen + rahoituskulut ——————————- * 100 Taseen loppusumma – korottomat velat (keskim. kauden aikana)
Omavaraisuusaste
Oma pääoma —————————- * 100 Taseen loppusumma – saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste
Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset – korolliset saamiset —————————- * 100 Oma pääoma
Osakekohtainen tulos
Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto ————————————– Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
Osakekohtainen laimennettu tulos
Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto ———————————— Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo
VAIHTOEHTOISET TUNNUSLUVUT Teleste on alkanut raportoida vuoden 2019 alusta vaihtoehtoisia tunnuslukuja, jotka eivät ole IFRS-standardien mukaisia. Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskennassa ei huomioida vertailukelpoisuuteen vaikuttavia, tavallisesta liiketoiminnasta poikkeavia tuottoja tai kuluja, jotka syntyvät kerran tai harvoin tapahtuvan asian seurauksena. Vaihtoehtoisten tunnuslukujen esittämisen tarkoituksena on parantaa vertailukelpoisuutta eivätkä ne korvaa muita IFRS-pohjaisia tunnuslukuja. Raportoitavat vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat oikaistu liiketulos ja oikaistu osakekohtainen tulos. Oikaistun liiketuloksen ja oikaistun osakekohtaisen tuloksen ulkopuolelle jäävät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat olennaiset tavalliseen liiketoimintaan kuulumattomat erät. Oikaisuerät kirjataan tuloslaskelmaan aiheuttamisperiaatteensa mukaiseen tuotto- tai kuluryhmään.
Oikaistu liiketulos
Liiketulosta oikaistaan erällä, joka syntyy kerran tai harvoin tapahtuvan asian seurauksena.
Oikaistu osakekohtainen tulos
Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden voitto oikaistuna kuluerällä, joka syntyy kerran tai harvoin tapahtuvan asian seurauksena ——————————————- Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
Suurimmat osakkeenomistajat osakemäärän mukaan 31.03.2021
Osakemäärä
% osakkeista
Tianta Oy
4 595 277
24,2
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö
1 683 900
8,9
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
899 475
4,7
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
824 641
4,3
Teleste Oyj
768 194
4,0
Mariatorp Oy
650 000
3,4
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
521 150
2,7
Valtion Eläkerahasto
500 000
2,6
Wipunen Varainhallinta Oy
500 000
2,6
OP-Suomi Pienyhtiöt -sijoitusrahasto
240 408
1,3
Suurimmat osakkeenomistajat sektoreittain 31.03.2021
Osakkeenomistajat sektorin mukaan
Omistajien määrä
% osakkeen- omistajista
Osakkeet
% osakkeista
Kotitaloudet
5 560
94,2
5 291 424
27,9
Julkisyhteisöt
3
0,1
1 920 625
10,1
Rahoitus-ja vakuutuslaitokset
20
0,3
3 472 167
18,3
Yritykset
270
4,6
8 061 488
42,5
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
20
0,3
43 918
0,2
Ulkomaalaisomistus
29
0,5
195 966
1,0
Yhteensä
5 902
100,0
18 985 588
100,0
Joista hallintarekisteröityjä
10
0,2
542 242
2,9
Suurimmat osakkeenomistajat osakkeiden jakauman mukaan 31.03.2021
Osakemäärä
Omistajien määrä
% osakkeen- omistajista
Osakemäärä
% osakkeista
1-100
1 701
28,8
94 655
0,5
101-500
2 391
40,5
645 271
3,4
501-1 000
825
14,0
666 649
3,5
1 001-5 000
785
13,3
1 750 512
9,2
5 001-10 000
91
1,5
633 667
3,3
10 001-50 000
81
1,4
1 654 953
8,7
50 001-100 000
7
0,1
518 454
2,7
100 001-500 000
14
0,2
3 078 790
16,2
500 001-
7
0,1
9 942 637
52,4
Yhteensä
5 902
100,0
18 985 588
100,0
Hallintarekisteri
10
0,2
542 242
2,9
LISÄTIETOJA:
Toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara, puh 02 2605 611
JAKELU: Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.teleste.com
Täydennys Rush Factory Oyj:n 19.3.2021 julkaisemaan pörssitiedotteeseen koskien Rush Factory Oyj:n tilinpäätöstiedotetta. Aiemmassa tiedotteessa ei ollut tilinpäätöstä liitetiedostona vaan linkkinä yhtiön internetsivuille.
TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELLE 2020 LYHYESTI
Tilikauden 1.1.-31.12.2020 liikevaihto oli 0,15 miljoonaa euroa. Tilikauden liiketappio oli 1,57 miljoonaa euroa. Lipunmyynti syksyllä 2019 kaudelle 2020 käynnistyi lupaavasti ennakkomyynnin ollessa helmikuun lopussa 2020 edellä kaikki aiempia vuosia. Color Obstacle Rush -tapahtumakonseptin kaudesta oli tulossa kaikkien aikojen suurin. Tilanne muuttui kuitenkin hetkessä COVID-19-pandemian rantautuessa Eurooppaan maaliskuussa. Kevään tapahtumat siirrettiin ensin myöhemmäksi kesään ja syksyyn ja lopulta jouduttiin siirtämään kaudelle 2021. Tämä aiheutti ylimääräisiä tapahtumien valmistelutöihin liittyviä kustannuksia, koska yksittäisen tapahtuman valmistelua tehtiin pahimmillaan kolmelle eri päivälle saman kauden aikana.
“Projekti-2020” -tapahtumakonseptin julkaisu oli suunniteltu keväälle 2020, ja ensimmäiset tapahtumat oli tarkoitus järjestää syksyllä 2020. Pandemian takia julkaisua siirrettiin ja kehitystyötä jatkettiin vuoden 2020 aikana niin tapahtumakonseptin kuin kaluston osalta.
TILIKAUDEN 2020 PÄÄKOHDAT
Tilikauden 1.1.-31.12.2020 liikevaihto oli 0,15 miljoonaa euroa. Tilikauden liiketappio oli 1,57 miljoonaa euroa.
Yhtiö järjesti tilikauden aikana yhteensä 3 Color Obstacle Rush –tapahtumaa; muut kaudelle suunnitellut tapahtumat siirrettiin vuodelle 2021 COVID-19-pandemiasta johtuen.
Kaluston kehitys vielä julkaisemattoman “Projekti-2020” -tapahtumakonseptin osalta eteni pandemian aikana odotettua paremmin, ja sen myötä Rush Factorylle on muodostumassa uusi liiketoiminta-alue, jossa kalustoa ja palveluita vuokrataan myös muille toimijoille.
H2 2020 KATSAUS
Yhtiö järjesti vuoden 2020 jälkimmäisellä puoliskolla vuoden ainoat tapahtumat: kolme Color Obstacle Rush -tapahtumaa Suomessa. Liikevaihto H2:n aikana oli 0,138 miljoonaa euroa ja raportointikauden liiketappio 0,478 miljoonaa euroa.
Lipunmyynti Color Obstacle Rush -konseptin kaudelle 2021 aloitettiin tunnustellen vuoden 2020 lopulla. Lipunmyynti eteni H2:n aikana vielä hitaasti ja seurasi tiiviisti uutisointia pandemiasta. Positiiviset uutiset, kuten rokotusten aloitus, näkyivät positiivisesti myynnissä. Vastaavasti tartuntojen noustessa ja rajoitusten kiristyessä lipunmyynti hidastui.
NÄKYMÄT TILIKAUDELLE 2021
Tapahtumien kysyntä pandemian jälkeen
Iso-Britannian myynti on maaliskuun 2021 aikana ollut erittäin lupaavaa maan hallituksen julkaiseman rajoitusten purkamissuunnitelman jälkeen. Myynti Iso-Britanniassa erityisesti maaliskuun 2021 aikana on ollut aiempien vuosien maaliskuun myyntiä suurempaa. Maaliskuun myynti on lähes verrattavissa yhtiön perinteisesti tammikuussa tapahtuvaan suurimpaan hintaportaaseen.
Ostokäyttäytymisessä näkyy selvä yhteys positiiviseen uutisointiin esimerkiksi koronarokotusten alkaessa. Kysyntä yhtiön tapahtumille on edelleen siis vahvaa silloin, kun asiakkaat näkevät maassaan tapahtumien olevan pian taas mahdollisia. Kokonaisuudessaan myynti kauden 2021 tapahtumiin on kuitenkin vielä ollut normaalia talvikautta vähäisempää pandemian varjostaessa asiakkaiden ostopäätöksiä. Tämän vuoden tapahtumien myynnin aiempaa suurempi painottuminen lähemmäs tapahtumaa saattaa olla yksi pandemian aiheuttamista muutoksista lipunmyynnissä.
Yhtiön kävijämäärältään suurimmat tapahtumat ovat aina sijoittuneet kevääseen. Kauden 2021 kevään tapahtumat ja erityisesti suuret tapahtumat on nyt siirretty myöhemmäksi syksyyn. Riippuen eri maiden rajoitusten purun aikatauluista, siirto syksyyn mahdollistaa pidemmän myyntiajan ja suuremman todennäköisyyden tapahtuman järjestämisen onnistumiselle. Kausi 2021 alkaa näillä näkymin Iso-Britanniasta toukokuussa.
Kehitystoiminta
Strategian mukainen kehitys uusien konseptien ja kaluston osalta on edennyt pandemian aikana jopa odotuksia paremmin. Uuden “Projekti-2020” -tapahtumakonseptin kalustokehitys on avaamassa yhtiölle uutta liiketoiminta-aluetta, kaluston vuokrausta. Rushin ketterän liiketoimintamallin edut voivat muuttaa myös muiden tapahtumien järjestämisen toimintatapoja sekä ratkaista muidenkin alojen haasteita innovatiivisilla tavoilla. Uuden “Projekti-2020” -tapahtumakonseptin julkaisua tarkastellaan pandemiatilanteen edetessä. Aiemmin julkaistusta tiedosta poiketen yhtiö ei tule järjestämään täysimittaista kiertuetta “Projekti-2020” -konseptilla vuoden 2021 aikana, vaikka konsepti julkaistaisiinkin tämän vuoden aikana. Koska julkaisua on jouduttu siirtämään pandemian takia, yhtiön vahvaan ennakkomyyntiin perustuvalle liiketoimintamallille tarvittavaa myyntiaikaa ei olisi riittävästi, jotta täysimittainen kiertue kannattaisi tämän vuoden aikana järjestää.
Covid-19-pandemia vaikuttaa vahvasti kaikilla yhtiön markkinoilla, ja eri maiden rajoitusten purkaminen on vielä epäselvää. Näin ollen on epävarmaa, milloin yhtiö pystyy järjestämään suunnitellut tapahtumat, mikä aiheuttaa toimintaan epävarmuutta. Pandemian aiheuttamasta ennustettavuuden vaikeudesta johtuen yhtiö ei anna ohjeistuksia vuodelle 2021.
TALOUDELLISET TAVOITTEET
Covid-19-epidemian aiheuttamasta poikkeuksellisesta epävarmuudesta johtuen yhtiö ei anna arviota vuoden 2021 liikevaihdosta eikä käyttökatteesta.
Yhtiö tavoittelee edelleen lähivuosina 12 miljoonan euron liikevaihtoa käyttökatteen ollessa erinomaisella tasolla (25 – 35 %). Kasvun odotetaan syntyvän lähinnä uusien tapahtumakonseptien lanseerauksista pilotointivaiheen päätyttyä.
TOIMITUSJOHTAJA MIKA METSÄMÄKI
“Rush Factoryn liiketoimintamalli erilaisena tapahtumajärjestäjänä on pandemiavuoden aikana noussut useissa keskusteluissa esille. Vaikka olemme monia tapahtumajärjestäjiä ketterämpi toimija, olimme kuitenkin keväällä 2020 voimattomia rajoitusten edessä. Tämän vuoden kevät puolestaan on tuonut uutta toivoa, kun erityisesti Iso-Britannian myynti on seurannut hyvin positiivista uutisointia maan hallituksen toimista purkaa rajoituksia. Odotamme vastaavaa reaktiota kuluttajilta muista maista, sitten kun vastaavat uutiset ja toimenpiteet alkavat muilla markkinoillamme. Positiiviset merkit ja myynnin lähes tammikuun suurimpaan hintaportaaseen verrattavissa oleva myynti Iso-Britanniassa alleviivaa kuluttajien uskoa normaalin elämän paluuseen ja näyttää kiinnostuksen tapahtumia kohtaan olevan edelleen suurta.
Vuoden 2020 aikana teimme tapahtumien järjestelytoimia moneen kertaan, vaikka tapahtumia saimme tehdä vain kolme. Suomenkin mediassa huomiota saanut tapahtumajärjestäjien tuska rajoitusten ennakoitavuuden puutteesta on ollut asia, jonka kanssa on ollut opeteltava elämään. Olemme reagoineet tilanteeseen monella tavalla ja olemmekin onnekkaassa asemassa, koska tapahtumakonseptimme eivät nojaa ulkopuolisiin esiintyjiin, joiden aikataulujen varassa olisimme. Toki tapahtumien siirtäminen tuo omat haasteensa meidänkin toimintaamme, mutta voin kuvitella tilanteen olevan osalle vielä vaikeampi.
Meillä on edelleen kasassa sama huipputiimi, joka on ollut rakentamassa yhtiötä jo vuosia. Odotamme kesää innolla. Koko yrityksen henkilöstö ja monet alihankkijamme odottavat malttamattomina, että pääsemme taas järjestämään elämyksiä asiakkaille ja – mikä tärkeintä – pääsemme julkaisemaan jotain uutta niin sijoittajille kuin asiakkaille!”
TILINPÄÄTÖS JA VUOSIKERTOMUS 2020
Rush Factory Oyj:n tilinpäätöstiedote, vuosikertomus tilikaudelta 2020, joka sisältää tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen, julkaistaan 19.3.2020 yhtiön internetsivuilla rushfactory.fi/sijoittajille.
Yhtiökokous järjestetään Turussa 12.4.2020.
Q1 neljännesvuositiedote julkaistaan 22.4.2021.
Puolivuotiskatsaus tammi-kesäkuu 2021 julkaistaan 26.8.2021.
RUSH FACTORY OYJ – KONSERNIN TUNNUSLUVUT
(Tilintarkastamaton, ellei toisin mainittu)
1.1.-31.12.2020
1.7.-31.12.2020
1.1.-31.12.2019
1.7.-31.12.2019
Liikevaihto, t€
151
138
4024
1612
Käyttökate (EBITDA), t€
-1439
-397
424
-172
Käyttökate (EBITDA), % liikevaihdosta
neg.
neg.
10,5 %
-11,0 %
Liikevoitto, (EBIT) t€
-1574
-471
310
-225
Liikevoitto (EBIT), % liikevaihdosta
neg.
neg.
7,7 %
-13,8 %
Tulos ennen veroja (EBT), t€
-1578
-470
292
-216
Tulos ennen veroja (EBT), %
neg.
neg.
7,2 %
neg.
Tilikauden tulos
-1587
-478
282
-141
Oman pääoman tuotto, %
neg.
neg.
18,90 %
neg.
Sijoitetun pääoman tuotto, %
neg.
neg.
20,80 %
neg.
Omavaraisuusaste, %
14,20 %
14,20 %
79,20 %
79,20 %
Nettovelkaantumisaste, %
-729,30 %
-729,30 %
-56,20 %
-56,20 %
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden aikana keskimäärin
2 353 498
2 353 498
2 353 498
2 353 498
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
2 353 498
2 353 498
2 353 498
2 353 498
Henkilöstö
13
13
13
13
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
1.1.-31.12.2020
1.7.-31.12.2020
1.1.-31.12.2019
1.7.-31.12.2019
Osakekohtainen tulos, €
-0,674
-0,203
0,120
-0,59
Osakekohtainen oma pääoma, €
0,022
0,022
0,690
0,690
Hinta/voittosuhde (P/E-luku)
24,377
Osakekannan markkina-arvo, k€
5319
5319
6872
6872
OSAKKEEN KURSSIKEHITYS
1.1.-31.12.2020
1.1.-31.12.2019
Alin kurssi
0,70 €
2,64 €
Ylin kurssi
3,00 €
4,07 €
Tilikauden keskikurssi
1,35 €
3,58 €
Osakkeiden vaihdon kehitys kpl
1 291 362
61141
Osakkeiden vaihdon kehitys %
54,87 %
2,60 %
KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA (epäsuora)
1.1.-31.12.2020
1.1.-31.12.2019
H2 2020
H2 2019
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
-1 578 394
292 204
-470 134
-216 459
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot
135 081
114 044
74 077
52 649
Rahoitustuotot ja -kulut
4 385
17 384
-821
-8 230
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
-1 438 928
423 632
-396 878
-172 040
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys
110 129
-5 729
47 507
198 449
Vaihto-omaisuuden lisäys
-130 957
-228 711
2 248
-35 119
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys
1 337 540
-104 695
-131 268
-527 441
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
-122 215
84 497
-478 391
-536 152
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista
-4 385
-17 384
821
8 230
Maksetut välittömät verot
-383
-29 290
26
56 959
Liiketoiminnan rahavirta (A)
-126 984
37 823
-477 544
-470 963
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-403 639
-500 989
-156 521
-243 537
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
9 600
9 600
Ostetut tytäryhtiöosakkeet
-668
-668
Investointien rahavirta (B)
-404 307
-491 389
-157 189
-233 937
Rahoituksen rahavirta: Rahoituksen rahavirta ( C)
0
0
0
0
Rahavarojen lisäys (A + B + C)
-531 290
-453 566
-634 733
-704 900
Rahavarat tilikauden alussa
912 879
1 366 445
1 016 321
1 617 779
Rahavarat tilikauden lopussa
381 588
912 879
381 588
912 879
OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET
Oma pääoma
Emoyhtiö
Emoyhtiö
Konserni
Konserni
Konserni
Konserni
12/31/20
12/31/19
12/31/20
12/31/19
H2 2020
H2 2019
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.
250 000,00
250 000,00
250 000,00
250 000,00
250 000,00
250 000,00
Osakepääoma 31.12.
250 000,00
250 000,00
250 000,00
250 000,00
250 000,00
250 000,00
Sidottu oma pääoma yhteensä
250 000,00
250 000,00
250 000,00
250 000,00
250 000,00
250 000,00
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.
1 863 324,08
1 863 324,08
1 863 324,08
1 863 324,08
1 863 324,08
1 863 324,08
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.
1 863 324,08
1 863 324,08
1 863 324,08
1 863 324,08
1 863 324,08
1 863 324,08
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.
-93 192,38
-302 126,91
-478 093,65
-760 007,45
-1 586 762,60
-337 593,18
Muuntoerot
3 868,10
-12 181,47
3 868,10
-12 181,47
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.
-93 192,38
-302 126,91
-474 225,55
-772 188,92
-1 582 894,50
-349 774,65
Tilikauden voitto
124 067,09
208 934,53
-1 586 773,32
281 913,80
-478 104,37
-140 500,47
Vapaa oma pääoma yhteensä
1 894 198,79
1 770 131,70
-197 674,79
1 373 048,96
-197 674,79
1 373 048,96
Oma pääoma yhteensä
2 144 198,79
2 020 131,70
52 325,21
1 623 048,96
52 325,21
1 623 048,96
TUNNUSLUKUJEN LASKUKAAVAT
Käyttökate
Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset
Käyttökate-%
100 * käyttökate / liikevaihto
Liiketulos
liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot – toimintakulut – poistot ja arvonalennukset
Liiketulos-%
100 * liiketulos / liikevaihto
Oman pääoman tuotto-%
100 * nettotulos (12 kk) / Oikaistu oma pääoma keskimäärin.
Rush Factory on kansainvälinen elämystehdas, joka kehittää ja toteuttaa ainutlaatuisia tapahtuma- ja elämyskonsepteja. Raumalta lähtöisin olevan Rush Factoryn kansainväliset hyvinvointipainotteiset liikunta- ja elämystapahtumakiertueet ovat tarjonneet hauskanpitoa ja unohtumattomia elämyksiä jo yli 400 000 asiakkaalle vuodesta 2015 alkaen. Rush Factoryn kasvua ja liiketoimintaa tukee Yhtiön liiketoimintamalli, joka haastaa alan perinteisiä toimintamalleja ratkomalla tyypillisiä tapahtumatuotannon ja toteutuksen ongelmakohtia mm. vähentämällä ulkoistamisen aiheuttamia riskejä ja kustannuksia, sekä olemalla riippumaton tapahtumapaikasta tai esiintyjästä. Tämän lisäksi Rush Factoryn liiketoiminnan liikkuva luonne ja kyky tuoda ainutlaatuisia tapahtumaelämyksiä sinne missä asiakkaat ovat, mahdollistavat sen riippumattomuuden markkinoiden suhdanteista.
Aktia Pankki Oyj:n suunnattu osakeanti osana pitkän aikavälin osakesäästöohjelmaa
Aktia Pankki Oyj on laskenut liikkeeseen yhteensä 66 770 uutta osaketta osana AktiaUna-osakesäästöohjelmaa 2020–2021. Osakeanti perustuu varsinaisen yhtiökokouksen 13.4.2021 antamaan valtuutukseen.
Konsernin kaikille työntekijöille avoimen AktiaUna-osakesäästöohjelman puitteissa osallistujalla on mahdollisuus säästää osa palkastaan ja säästösummalla hankkia Aktia-osakkeita alennettuun hintaan (nk. säästöosakkeita). Tarkemmat tiedot osakesäästöohjelmasta löytyvät Aktian vuosi- ja vastuullisuuskertomuksesta.
Uudet osakkeet ovat osakesäästöohjelmassa ajanjaksolla 1.10.2020–31.3.2021 kertyneillä osallistujien säästöillä merkittyjä säästöosakkeita. Osakkeet on merkitty hintaan 9,26 euroa/osake, joka perustuu osakkeen vaihdolla painotettuun keskikurssiin Nasdaq Helsinki Oy:ssä ajanjaksolla 1.–30.4.2021 ja siitä laskettuun 10 prosentin alennukseen.
Uudet osakkeet merkitään kaupparekisteriin arviolta 20.5.2021 ja haetaan julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:ssä arviolta 21.5.2021 alkaen. Yhtiön osakkeiden lukumäärä tämän osakeannin ja 30.4.2021 toteutetun suunnatun osakeannin jälkeen on yhteensä 70 715 506 osaketta. Merkintähinta kirjataan kokonaisuudessaan yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Aktia Pankki Oyj
Lisätietoja: Ari Syrjäläinen, lakiasiainjohtaja, puh. 050 362 9587
Jakelu: Nasdaq Helsinki Oy Tiedotusvälineet www.aktia.com
Aktia on suomalainen varainhoitaja, pankki ja henkivakuuttaja, joka on luonut vaurautta ja hyvinvointia sukupolvelta toiselle jo 200 vuoden ajan. Palvelemme asiakkaitamme digitaalisten kanavien kautta kaikkialla ja kasvokkain toimipisteissämme pääkaupunkiseudulla sekä Turun, Tampereen, Vaasan ja Oulun seuduilla. Palkitun varainhoitomme rahastoja myydään myös kansainvälisesti. Työllistämme noin 930 henkilöä eri puolella Suomea. Aktian hallinnoitavat asiakasvarat (AuM) 31.12.2020 olivat 10,4 miljardia euroa ja taseen arvo 10,6 miljardia euroa. Aktian osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä (AKTIA). aktia.com.
