Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:n ja Säästöpankkiryhmän puolivuosikatsaukset 1.1. – 30.6.2021 julkaistaan 13.8.2021 pörssitiedotteella ja osoitteessa www.saastopankki.fi.
Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj kuuluu Säästöpankkiryhmään ja Säästöpankkien yhteenliittymään. Sp-Kiinnitysluottopankin roolina on yhdessä Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:n kanssa vastata Säästöpankkiryhmän varainhankinnasta raha- ja pääomamarkkinoilta. Sp-Kiinnitysluottopankki vastaa Säästöpankkiryhmän kiinteistöluottovakuudellisesta varainhankinnasta laskemalla liikkeeseen katettuja joukkolainoja.
Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:n ja Säästöpankkiryhmän puolivuosikatsaukset 1.1. – 30.6.2021 julkaistaan 13.8.2021 pörssitiedotteella ja osoitteessa www.saastopankki.fi.
Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj ja Säästöpankkiryhmä
Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj on osa Säästöpankkien yhteenliittymää ja Säästöpankkiryhmää. Säästöpankkien Keskuspankin roolina on varmistaa Säästöpankkiryhmän likviditeetti ja tukkuvarainhankinta raha- ja pääomamarkkinoilta, hoitaa maksujenvälitys sekä maksukorttien liikkeeseenlasku.
PLC UUTECHNIC GROUP OYJ PÖRSSITIEDOTE 30.4.2021 klo 9:00
UTG:N KONSERNITILINPÄÄTÖS, SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ JA PALKITSEMISRAPORTTI 2020 ON JULKAISTU
Plc Uutechnic Group Oyj:n tilintarkastettu konsernitilinpäätös vuodelta 2020 on julkaistu pdf-muodossa yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.utgmix.com.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkitsemisraportti vuodelta 2020 on julkaistu yhtiön internetsivuilla.
Uudessakaupungissa 30.4.2021
PLC UUTECHNIC GROUP OYJ
Hallitus
Lisätietoja Dominic Hill, toimitusjohtaja, Plc Uutechnic Group Oyj, +44 (0) 161 249 1444
www.utgmix.com
UTG Mixing Group on maailmanlaajuinen teknologiakonserni, joka tarjoaa kilpailukykyisiä sekoitusratkaisuja asiakaslähtöisesti sekä vähentäen elinkaarikustannuksia. Sen tärkeimmät asiakassektorit ovat kemian-, elintarvike-, metallurginen- ja lannoiteteollisuus sekä ympäristöteknologia, vesienkäsittely ja lääkeala. UTG Mixing Groupin emoyhtiö on Plc Uutechnic Group Oyj, jonka osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Liiketoimintaa harjoitetaan konsernin tytäryhtiöissä, joita ovat Uutechnic Oy ja Stelzer Rührtechnik International GmbH.
Science Based Targets hyväksyi Uponorin uudet kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet
Uponor on saanut Science Based Targets -aloitteelta hyväksynnän uusille kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteilleen. Uudet tavoitteet perustuvat Pariisin ilmastosopimukseen, ja ne pyrkivät rajoittamaan maapallon lämpenemistä 1,5 asteeseen globaalisti.
Uponorin uudet ilmastotavoitteet ovat:
Vähentää suoria ja epäsuoria scope 1- ja scope 2 -luokkiin kuuluvia kasvihuonekaasupäästöjä 46 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Vähentää välillisiä scope 3 -luokkaan kuuluvia tavaroiden ja palveluiden hankinnasta sekä ylävirran (upstream) kuljetuksesta ja jakelusta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä 14 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Kaikki ostettu sähkö on uusiutuvaa vuoteen 2025 mennessä.
Tavoitteiden vertailuvuosi on 2019.
Uponor tiedostaa, että sen tuotteet vaikuttavat myös rakennusten ja kunnallistekniikan epäsuoriin käytönaikaisiin päästöihin. Nämä johtuvat pääsääntöisesti lämmitys- ja vedenjakelujärjestelmien lämmönhukasta. Näiden päästöjen vähentämiseen voi parhaiten vaikuttaa yhteistyöllä, joka kattaa koko rakentamisen arvoketjun. Yhteisillä hankkeilla rakennetun ympäristön suunnittelussa, optimoinnissa, käytössä ja ylläpidossa on merkittävä rooli päästövähennyksien saavuttamiseksi. Tämän takia Uponor jatkaa investointeja sellaisiin T&K-hankkeisiin, jotka parantavat sen tuotteiden käytön aikaista suorituskykyä. Lisäksi yhtiö tekee yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa kehittääkseen edelleen niitä tapoja, joilla sen tuotteet asennetaan ja integroidaan rakennettuun ympäristöön ja miten niitä käytetään ja huolletaan ja tätä kautta mahdollistaa käytönaikaisen epäsuorien päästöjen vähentämisen.
“Kaikkien yhtiöiden täytyy nykyisin toimia ilmastofiksusti ja vähentää päästöjään. Sitoutumalla tieteeseen perustuviin ilmastotavoitteisiin, emme halua ainoastaan osoittaa omaa kunnianhimoamme, vaan haluamme myös edistää omaa toimintaamme, kehittää tuotevalikoimaamme ja rakentaa yhtiömme kulttuuria positiivisten haasteiden kautta. Haluamme tehdä osamme turvataksemme maapallon tuleville sukupolville”, kertoo Uponorin toimitusjohtaja Jyri Luomakoski.
Uponor ilmoitti 9.12.2020, että yhtiö sitoutuu YK:n Global Compactin 1,5 asteen tavoitteeseen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
YK:n Global Compactin 1,5 astetta -aloite (Business Ambition for 1.5°C) on YK:n alaisten järjestöjen, yritysten ja yritysjohtajien yhteinen kehotus kiireelliseen toimintaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Uponor sitoutui vuonna 2018 YK:n Global Compact -yritysvastuualoitteeseen.
Science Based Targets -aloite määrittelee ja edistää parhaita käytäntöjä tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden asettamisessa ja arvioi riippumattomana yritysten asettamia tavoitteita. Tieteeseen perustuvat tavoitteet ovat päästövähennystavoitteita, jotka ovat linjassa viimeisimpien ilmastotutkimukseen liittyvien vaatimusten kanssa, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan.
Uponor Oyj
Susanna Inkinen Viestintä- ja yritysvastuujohtaja Puh. 020 129 2081
Uponor lyhyesti Uponor kehittää veteen liittyviä ratkaisuja tulevien sukupolvien parhaaksi. Tuotteemme ja palvelumme turvalliseen vedenjakeluun, energiatehokkaaseen lämmitykseen ja viilennykseen sekä luotettavaan yhdyskuntatekniikkaan mahdollistavat kestävämmän elinympäristön. Autamme asiakkaitamme asunto-, liike- ja julkisessa rakentamisessa, teollisuudessa, kunnissa sekä vesi- ja voimalaitoksissa työskentelemään nopeammin ja tehokkaammin. Uponorin palveluksessa on noin 3 700 ammattilaista 26 maassa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Vuonna 2020 Uponorin liikevaihto oli noin 1,1 miljardia euroa. Uponor Oyj on listattu Nasdaq Helsingissä. www.uponorgroup.com
Sanoma Oyj, osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2021: Vuosi alkoi hyvin yritysostojen ja orgaanisen kasvun vetämänä
Tämä tiedote on tiivistelmä Sanoman 1.1.–31.3.2021 osavuosikatsauksesta. Osavuosikatsaus kokonaisuudessaan on tämän pörssitiedotteen liitteenä ja saatavilla myös osoitteessa sanoma.com/fi/sijoittajat.
Q1 2021
Konsernin liikevaihto kasvoi 210 milj. euroon (2020: 188) pääasiassa Learningin ja Media Finlandin yritysostojen ansiosta. Konsernin vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu oli 3 % (2020: 2 %).
Operatiivinen liikevoitto ilman hankintamenojen poistoja laski -10 milj. euroon (2020: -8). Tulos parani Media Finlandissa ja laski Learningissä kasvavalle oppimisyhtiölle tyypillisestä kausivaihteluista johtuvien ensimmäisen vuosineljänneksen tappioiden lisääntyessä liikevaihdon kasvun myötä.
Liikevoitto oli -24 milj. euroa (2020: -17). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä -5 milj. euroa (2020: -4) ja liittyivät pääosin viimeaikaisten yritysostojen integrointiin. Hankintamenojen poistot ja oikaisut kasvoivat 9 milj. euroon (2020: 5) viimeaikaisten yritysostojen vuoksi.
Operatiivinen osakekohtainen tulos oli -0,12 euroa (2020: -0,06) ja -0,12 euroa (2020: 0,01) sis. lopetetut toiminnot.
Osakekohtainen tulos oli -0,15 euroa (2020: -0,07) ja -0,15 euroa (2020: -0,02) sis. lopetetut toiminnot.
Ensimmäiselle vuosineljännekselle tyypillisesti vapaa rahavirta oli negatiivinen, -48 milj. euroa (2020: -60). Vuoden 2020 vertailukaudella konsernin vapaaseen rahavirtaan sisältyi myydyn Media Netherlandsin negatiivinen vapaa rahavirta.
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen oli vakaa 2,8 (2020: 3.0) vastaten pitkän aikavälin tavoitetta ”alle 3,0”.
Sanoma ilmoitti 29.4. saaneensa verotuksen oikaisulautakunnalta päätöksen, jonka mukaan lautakunta on hyväksynyt Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen liittyen verohallinnon Sanoma Media Finlandissa suorittamiin verotarkastuksiin. Päätöksen perusteella Sanoma on velvollinen maksamaan n. 20 milj. euroa arvonlisäveroa. Summa ei sisällä mahdollisia veronkorotuksia tai korkoja. Sanoma pitää vaatimuksia perusteettomina ja tulee valittamaan päätöksestä.
Sanoman varsinainen yhtiökokous päätti 13.4., että vuodelta 2020 maksetaan osinkoa 0,52 euroa osakkeelta kahdessa yhtä suuressa erässä. Ensimmäinen erä maksettiin 22.4. ja toinen erä maksetaan arviolta marraskuussa.
Sanoma laski 11.3. liikkeeseen 200 milj. euron suuruisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan, jolla maksettiin takaisin Santillanan yritysoston yhteydessä nostettu 200 milj. euron tilapäinen laina.
Sanoma julkaisi 8.3. päivitetyn vastuullisuusstrategiansa. Strategia keskittyy kuuteen teemaan, joilla on omat tavoitteensa ja mittarinsa.
Näkymät vuodelle 2021 (ennallaan)
Vuonna 2021 Sanoma arvioi konsernin raportoidun liikevaihdon olevan 1,2–1,3 mrd. euroa (2020: 1,1) ja operatiivisen liikevoittoprosentin ilman hankintamenojen poistoja olevan 14–16 % (2020: 14,7 %).
Toimintaympäristö ja sen vaikutukset liiketoimintaan huomioiden Sanoma arvioi, että:
Rajoituksilla tulee olemaan vaikutusta live-tapahtumien järjestämiseen. Tapahtumien järjestäminen tulee riippumaan myös rokotusasteesta ja yhteiskunnan avaamisesta Suomessa, ja lopulliset päätökset tullaan tekemään tapahtumakohtaisesti. Tapahtumaliiketoiminnan kannattavuus tulee olemaan merkittävästi alhaisempi kuin edellisvuonna.
Mainonnan kysyntä tulee painottumaan toiselle vuosipuoliskolle.
Pitkittyneet koulujen sulkemiset eivät tule vaikuttamaan merkittävästi oppimisliiketoimintaan sen tärkeimmissä toimintamaissa.
Toimitusjohtaja Susan Duinhoven:
”Sanoman vuosi alkoi hyvin. Liikevaihtomme kasvoi yritysostojen ja sekä Learningin että Media Finlandin hyvän vertailukelpoisen kehityksen vauhdittamana. Learningin liikevaihto on aina ensimmäisellä vuosineljänneksellä pieni ja tulos tappiollinen kausivaihtelun vuoksi. Mitä suuremmaksi oppimisliiketoimintamme kasvaa, sitä suuremmat ovat myös kausivaihtelut sekä tappiot ensimmäisellä ja neljännellä vuosineljänneksellä. Santillanan oston myötä Learningin vuosittainen kausivaihtelu on entistä voimakkaampaa, sillä Espanjassa liiketoiminta painottuu vielä enemmän kolmannelle vuosineljännekselle kuin muissa toimintamaissamme. Olemme nyt tehneet yhteistyötä Santillanan kanssa ensimmäiset neljä kuukautta. Integraatio on edennyt hyvin ja suunnitelmiemme mukaan. Olemme oppineet yhdessä paljon siitä huolimatta, että suurin osa integraatioprojekteista toteutetaan etänä. Espanjan tiimi valmistautuu jo täyttä vauhtia vuosina 2022–2023 toteutuvaan koulutusuudistukseen. Olemme jatkaneet etäopetuksen tukemista digitaalisilla työkaluillamme emmekä arvioi pandemian vaikuttavan Learningin liiketoimintaan merkittävästi, vaikkakin osalla suurimmista markkinoistamme saatetaan nähdä tilausten lykkääntymistä kolmannelle vuosineljännekselle.
Media Finlandissa hyvä kehitys jatkui myös ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tilausmyynnin kasvu jatkui vakaana suoratoistopalvelu Ruutu+:ssa ja Helsingin Sanomissa, jonka tilausmäärä kasvoi jopa 6 % vuoden takaiseen verrattuna. Helsingin Sanomien talouden ja teknologian mediabrändi HS Visio lanseerattiin onnistuneesti maaliskuun alussa ja olemme ilolla seuranneet, kuinka innostuneesti lukijat ovat ottaneet sen vastaan. Mainosmyynnin kehitys oli melko hyvää verrattuna vuoden 2020 suhteellisen vahvoihin ensimmäisiin kuukausiin juuri ennen koronaviruspandemian alkua. Mainonnan kysynnän ennustettavuus on tällä hetkellä hyvin heikko, mutta arvioimme kysynnän kehittyvän maltillisesti vuoden alkupuoliskolla ja painottuvan enemmän jälkipuoliskolle. Myös alueellinen sanomalehtiliiketoiminta kehittyi hyvin: integraatiomme on onnistunut ja synergiaedut alkavat näkyä tuloksessa. Tapahtumaliiketoiminnassa tulevaan sesonkiin liittyvä ilmapiiri ja optimismi ovat olleet kaikkea muuta kuin vakaat kevään aikana rokotusten edetessä hitaasti erityisesti nuorten ikäryhmissä. Kesäkaudella 2021 live-tapahtumien järjestäminen tulee riippumaan yhteiskunnan avaamisesta Suomessa ja tulemme tekemään lopulliset päätökset järjestämisestä tai perumisesta tapahtuma kerrallaan. Tapahtumaliiketoimintaan liittyvä epävarmuus oli selvää jo helmikuussa, jolloin julkaisimme tämän vuoden näkymämme ja sen vuoksi ne pysyvät ennallaan.
Ensimmäisen vuosineljänneksen kohokohtiin kuuluivat myös päivitetyn vastuullisuusstrategiamme julkaisu sekä erittäin onnistunut 200 milj. euron kolmivuotisen joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlasku, jotka tehtiin maaliskuun alkupuolella. Vastuullisuusstrategiamme keskittyy kuuteen teemaan, joissa meillä on suurin vaikutus: Innostamme oppimaan, Teemme mediaa suomalaisille, Suojaamme tietosi, Olemme kehittyvä työpaikka, Huolehdimme ympäristöstä ja Vastuulliset liiketoimintatavat. Olemme myös asettaneet tavoitteet kullekin teemalle, ja kerromme lisää suunnitelmistamme vastuullisuuspäivässä, joka järjestetään virtuaalisesti 8.6. Lisätietoja tapahtumasta on osoitteessa https://www.sanoma.com/fi/sijoittajat/. Vastuullisuustarinallamme oli keskeinen rooli myös joukkovelkakirjalainan onnistuneessa liikkeeseenlaskussa kysynnän ollessa suurta erityisesti vastuullisuuteen keskittyvien sijoittajien keskuudessa.
Koronaviruspandemian aiheuttamat poikkeukselliset olot jatkuvat jo toista vuotta. Sanomalla jatketaan onnistunutta etätyöskentelyä, ja kuuliainen ja omistautunut henkilöstömme on pysynyt terveenä ja turvassa. Jatkamme joitain pandemiaan liittyviä kustannussäästötoimia, mutta investoimme myös aktiivisesti digitaaliseen kehitykseen kummassakin liiketoiminnassamme ja varastointi-, IT- ja ylläpitokustannukset saattavat hieman kasvaa viime vuoden tapaan. Pandemia ei ole muuttanut pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteitamme tai strategisia painotuksiamme: meillä on vakaa taloudellinen asema ja kyky kerryttää positiivista rahavirtaa, ja tavoitteenamme on kasvattaa perus- ja toisen asteen koulutukseen keskittyvää oppimisliiketoimintaamme jatkossakin sekä orgaanisesti että yritysostoilla.”
Avainlukuja, jatkuvat toiminnot
milj. euroa
Q1 2021
Q1 2020
Muutos
2020
Liikevaihto
210,1
187,6
12 %
1 061,7
Operatiivinen käyttökate 1)
30,7
30,8
0 %
309,9
prosentti 1)
14,6 %
16,4 %
29,2 %
Operatiivinen liikevoitto ilman hankintamenojen poistoja 2)
-10,0
-7,8
-29 %
156,5
prosentti 2)
-4,8 %
-4,1 %
14,7 %
Liikevoitto
-23,8
-17,0
-40 %
270,1
Tilikauden tulos
-24,4
-12,4
-97 %
237,8
Operatiivinen osakekohtainen tulos, euroa 1)
-0,12
-0,06
-97 %
0,58
Osakekohtainen tulos, euroa
-0,15
-0,07
-99 %
1,46
Henkilöstö keskimäärin kokoaikaisiksi muutettuna
4 845
3 942
23 %
4 255
Henkilöstömäärä kauden lopussa kokoaikaisiksi muutettuna
4 853
3 952
23 %
4 806
Avainlukuja, jatkuvat ja lopetetut toiminnot 3)
milj. euroa
Q1 2021
Q1 2020
Muutos
2020
Tilikauden tulos
-24,5
-3,8
-550 %
247,1
Vapaa rahavirta
-48,4
-60,2
20 %
94,8
Omavaraisuusaste 4)
37,9 %
25,2 %
37,4 %
Nettovelka
713,4
856,3
-17 %
660,7
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen
2,8
3,0
-6 %
2,6
Operatiivinen osakekohtainen tulos, euroa 1)
-0,12
0,01
-1 051 %
0,67
Osakekohtainen tulos, euroa
-0,15
-0,02
-582 %
1,51
Osakekohtainen vapaa rahavirta, euroa
-0,30
-0,37
20 %
0,58
1) Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä 2) Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä sekä hankintamenojen poistoja ja oikaisuja 3) Vuonna 2021 lopetetut toiminnot käsittävät tietyt Learningin liiketoiminnot, joiden strategisia vaihtoehtoja arvioidaan. Vuonna 2020 lopetetut toiminnot käsittivät myös Sanoma Media Netherlandsin. Lisätietoja lopetettujen toimintojen taloudellisesta tuloksesta on s. 31. 4) Saadut ennakot, jotka huomioidaan omavaraisuusastetta laskettaessa, olivat 139,7 milj. euroa kaudella Q1 2021 (2020: 170,4).
Tiedotustilaisuus analyytikoille ja sijoittajille
Analyytikoille ja sijoittajille järjestetään englanninkielinen webcast ja puhelinkonferenssi klo 11.00. Konsernin tuloksen esittelevät toimitusjohtaja Susan Duinhoven ja talousjohtaja ja operatiivinen johtaja Markus Holm. Suoraa webcast-lähetystä voi seurata osoitteessa https://sanoma.videosync.fi/2021-q1-results.
Suorassa lähetyksessä voi esittää kysymyksiä puhelimitse, jota varten pyydämme soittamaan 5–10 minuuttia ennen tilaisuuden alkua numeroon:
09 8171 0310
Vahvistuskoodi on 65762936#
Tallenne webcastista on saatavilla pian tilaisuuden päätyttyä osoitteessa www.sanoma.com/fi/sijoittajat.
Medialla on mahdollisuus haastatteluihin puhelimitse tai Teamsin välityksellä tiedotustilaisuuden jälkeen. Pyydämme osoittamaan haastattelupyynnöt viestintäjohtaja Marcus Wiklundille sähköpostitse osoitteeseen marcus.wiklund@sanoma.com.
Lisätietoja
Kaisa Uurasmaa, sijoittajasuhde- ja yritysvastuujohtaja, p. 040 560 5601
Sanoma
Sanoma on innovatiivinen ja ketterä oppimisen ja median yhtiö, jolla on vaikutus miljoonien ihmisten elämään joka päivä.
Oppimisen tuotteemme ja palvelumme auttavat opettajia kehittämään lasten taitoja niin, että jokainen saavuttaisi parhaat mahdolliset oppimistulokset. Tarjoamme painettuja ja digitaalisia oppimateriaaleja sekä digitaalisia oppimis- ja opetusalustoja ala- ja yläkouluihin sekä toiselle asteelle. Haluamme kasvattaa liiketoimintaamme Euroopassa.
Mediamme Suomessa tarjoavat riippumatonta journalismia ja kiinnostavaa viihdettä tulevillekin sukupolville. Ainutlaatuinen monikanavainen portfoliomme mahdollistaa kumppaneillemme markkinoiden laajimman peiton ja vaikuttavimmat markkinointiratkaisut.
Nykyään toimimme yhdessätoista Euroopan maassa ja työllistämme lähes 5 000 ammattilaista. Vuonna 2020 liikevaihtomme oli n. 1,1 miljardia euroa ja operatiivinen liikevoittoprosentti ilman hankintamenojen poistoja 14,7 %. Sanoman osake on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoja osoitteessa www.sanoma.com/fi.
LIIKEVAIHTO EDELLISVUODEN TASOLLA, UUDET TILAUKSET KASVUSSA
1–3/2021 keskeiset tapahtumat (suluissa vertailuluvut 1–3/2020):
Liikevaihto 59,3 (59,0) milj. euroa; kasvua 0,4 %
Käyttökate 0,9 (1,3) milj. euroa ja käyttökateprosentti 1,5 % (2,2 %)
Liiketulos 0,1 (0,5) milj. euroa ja liiketulosprosentti 0,2 % (0,8 %)
Tilauskanta 196,5 (202,2) milj. euroa; muutos -2,8 %
Uudet tilaukset 69,8 (62,1) milj. euroa; kasvua 12,4 %
Vapaa kassavirta -2,9 (2,0) milj. euroa
Osakekohtainen tulos -0,02 (0,01) euroa
Ohjeistus konsernin näkymistä vuodelle 2021: Yhtiö arvioi, että sen koko vuoden 2021 liiketulos on 7-11 miljoonaa euroa. Covid-19-pandemiaan liittyvistä epävarmuustekijöistä johtuen vuoden 2021 tulosohjeistuksen vaihteluväli on suuri.
AVAINLUVUT (1 000€)
1-3/ 2021
1-3/ 2020
Muutos %
1-12/ 2020
Liikevaihto
59 283
59 039
0,4 %
274 646
Käyttökate
878
1 281
-31,4 %
11 440
Käyttökateprosentti, %
1,5 %
2,2 %
4,2 %
Liiketulos
101
462
-78,1 %
8 237
Liiketulosprosentti, %
0,2 %
0,8 %
3,0 %
Katsauskauden tulos
-85
128
5 675
Tilauskanta
196 489
202 220
-2,8 %
177 857
Vapaa kassavirta
-2 929
1 986
18 334
Kassavirtasuhde, %
n/a
155,1 %
160,3 %
Korollinen nettovelka
11 714
17 760
-34,0 %
4 737
Velkaantumisaste, %
38,6 %
60,8 %
14,1 %
Sijoitetun pääoman tuotto, ROI %
13,1 %
9,5 %
13,6 %
Henkilöstö kauden lopussa
946
973
-2,8 %
927
Osakekohtainen tulos, laimentamaton (€)
-0,02
0,01
0,70
Toimitusjohtaja Esa Korkeelan kommentti
"Vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihtomme oli 59,3 (59,0) miljoonaa euroa päätyen hieman edellisvuoden tasoa korkeammalle. Tammi-maaliskuun kausiluonteisesti matala liikevaihtomme kasvoi 0,4 prosenttia vertailukauteen nähden.
Katsauskauden liiketuloksemme oli voitollinen, mutta heikkeni hieman edellisvuoteen verrattuna. Tammi-maaliskuun liiketuloksemme oli 0,1 (0,5) miljoonaa euroa eli 0,2 (0,8) prosenttia liikevaihdosta. Liiketoimintavolyymimme ovat tavanomaisesti matalimmat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, joten katsauskauden kannattavuus oli pääosin odotustemme mukainen.
Saimme tammi-maaliskuun aikana uusia tilauksia 69,8 (62,1) miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa 12,4 prosentin kasvua vertailukauteen nähden. Katsauskauden lopun tilauskantamme oli 196,5 (202,2) miljoonaa euroa. Ensimmäisen vuosineljänneksen hyvästä tilauskertymästä huolimatta maaliskuun lopun tilauskantamme jäi 2,8 prosenttia vertailukauden tilauskantaa pienemmäksi. Tilauskanta kasvoi kuitenkin 10,5 prosenttia edellisen tilikauden lopun tilauskantaan verrattuna.
Julkistimme uuden strategiamme katsauskaudella helmikuussa. Uuden strategiamme toteutus on nyt käynnissä, ja sidosryhmiltämme saamamme palaute on ollut positiivista. Erityisesti päätöksemme perustaa strategiamme asiakaslähtöisen organisaatiorakenteemme täyden potentiaalin hyödyntämiseen sekä vastuullisuuden ja kestävän kehityksen nostaminen keskeiseksi osaksi strategiaamme on otettu asiakkaidemme keskuudessa hyvin vastaan. Työmme strategian jalkauttamiseksi etenee toimialoittain suunnitelmiemme mukaisesti.
Koronaviruspandemia (COVID-19) heikensi työkantamme toteutusedellytyksiä katsauskauden aikana. Vaikka työmaidemme tauti- ja altistumistapausten määrä saatiin pidettyä kokonaisuutena pienenä, koronakriisi aiheutti vertailukautta enemmän häiriöitä työmaatoteutukseen. Korjaushankkeiden kysyntä säilyi pandemiasta huolimatta kohtuullisella tasolla. Aktiviteetti pääkaupunkiseudun taloyhtiömarkkinassa on nousemassa edellisvuodesta kohti normaalimpaa tasoa. Toisaalta toimitilojen korjaus- ja muutostöissä kysyntä on edelleen heikentynyt erityisesti toimialoilla, jotka ovat kärsineet koronasta eniten.
Koronaviruspandemia aiheuttaa edelleen epävarmuutta rakentamisen ja talotekniikan lyhyen aikavälin näkymiin. Vuoden 2021 aikana tulemme keskittymään liiketoimintamme suorituskyvyn varmistamiseen sekä uuden strategiamme toteutukseen.”
Toimintaympäristö
Rakentamisen markkina 2021
Rakennusteollisuus RT arvioi maaliskuun suhdannekatsauksessaan, että koko rakentamisen markkina supistuu noin kaksi prosenttia vuonna 2021. RT:n ennusteen mukaan korjausrakentamisen markkinan arvioidaan kasvavan noin prosentin vuonna 2021. Koronaviruspandemia aiheuttaa kuitenkin edelleen epävarmuutta korjausrakentamisen lähiajan näkymiin. Taloyhtiöissä koronakriisi hidasti päätöksentekoa ja korjaushankkeiden suunnittelua vuonna 2020, mutta tautitilanteen salliessa taloyhtiöiden patoutuneen korjaustarpeen ennakoidaan piristävän asuntojen korjaamista. Toisaalta koronan aiheuttaman epävarmuuden arvioidaan hidastavan yhä erityisesti toimitilojen korjausrakentamista. Syitä toimitilojen korjauskysynnän heikkoudelle ovat muun muassa vuokranmaksukyvyn horjuminen, toimitilojen ylitarjonta sekä epävarmuus koronan vaikutuksista kulutus- ja toimistokysyntään.
Korjausrakentamisen markkina yleisesti
Ammattimaisen korjausrakentamisen arvo vuonna 2020 oli lähes 14 miljardia euroa, josta asuinrakennusten osuus oli 8,0 miljardia. Valtaosa korjausrakentamisesta kohdistuu kerros- ja rivitaloihin.
Ammattimaisen korjausrakentamisen määrä on kasvanut Suomessa viimeiset 20 vuotta lähes yhtäjaksoisesti. Korjausrakentamisen osuus kaikesta talonrakentamisesta oli vuonna 2020 noin 47 prosenttia.
Julkisen palvelurakentamisen, erityisesti koulujen ja sairaaloiden, määrä on kasvanut viime vuodet voimakkaasti. Koulujen uudisrakentamisen ennakoidaan jatkuvan edelleen vilkkaana, mutta kokonaisuutena julkisen rakentamisen odotetaan hidastuvan lähivuosina, ja sillä tulee olemaan merkittävä vaikutus rakentamisen volyymikehitykseen.
Julkisivukorjausten tarve kasvaa. Korjaustarvetta kasvattaa Suomessa ensisijaisesti rakennuskannan ikä. Asuinrakentaminen oli kiivaimmillaan 1970-luvulla, ja tuon ajan rakennusten talotekniikka, julkisivut ja rakenteet vaativat nyt perusteellisia korjauksia. Kun tarkastellaan huoneistoalaan suhteutettua korjausten arvoa, 1960-luvulla rakennettuja taloyhtiöitä on kuitenkin korjattu tähän asti eniten. Ne ovat selkeästi suurin ryhmä erityisesti talotekniikkakorjauksissa.
Nopeimmin korjausrakentamisessa ovat lisääntyneet talotekniikkakorjaukset, kuten käyttövesi- ja viemärikorjaukset, lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytys- ja sähkösaneeraukset. Niiden osuus on ollut viime vuosina lähes puolet kaikista taloyhtiöiden korjauksista. Talotekniikkakorjauksista noin 70 prosenttia on putkiremontteja.
Toiseksi suurin korjauskohde on ulkopinnat ja rakenteet, joiden osuus on lähes 40 prosenttia. Taloudellisista syistä julkisivukorjauksia on jouduttu monissa asunto-osakeyhtiöissä siirtämään putkiremontin tieltä. Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrin mukaan kerrostaloyhtiöissä on nyt meneillään lähes saman verran sekä julkisivu- että vesi- ja viemärikorjauksia, ja barometrin mukaan lähivuosien korjaustarve painottuu yhä vahvemmin julkisivuihin.
Korjausrakentamisesta noin viidennes on ylläpito- ja huoltokorjauksia.
Korjausrakentamisen tarvetta ylläpitää 1970-luvun suuren asuinrakennuskannan lisäksi liike- ja toimistorakentamisen korjaustarpeiden kasvu. Liike- ja toimistorakentaminen oli Suomessa erityisen vilkasta 1980-luvulla ja myös 1990- ja 2000-luvun alkuvuosina suhteellisesti vilkkaampaa kuin asuinrakentaminen. Tuon ajan kiinteistöt eivät useinkaan vastaa tämän ajan tarpeita, minkä lisäksi koronapandemian kiihdyttämä etätyön ja verkkokaupan kasvu asettavat uusia haasteita tilojen tehokkaalle käytölle.
Korjausrakentamisen tarvetta lisäävät myös monet megatrendeiksi luokitellut ilmiöt kuten väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos. Korjausrakentamisen kasvu keskittyykin uudisrakentamisen tapaan edelleen kasvukeskuksiin.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää rakennuksilta muun muassa EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaista parempaa energiatehokkuutta, jota edistetään muun muassa talotekniikalla ja julkisivukorjauksilla. Ilmastonmuutoksen tuomiin säävaihteluihin sopeutuminen puolestaan edellyttää erityisesti julkisivujen huolellista kunnossapitoa.
Näkymät vuodelle 2021
Koronaviruspandemia aiheuttaa edelleen epävarmuutta Constin toimintaympäristöön. Vaikka markkinatutkimuslaitokset odottavat korjausrakentamisen kasvavan vuonna 2021, pandemian uudet aallot ja sulkutoimet ovat kuitenkin mahdollisia. Koronakriisin merkittävimmät lyhyen aikavälin epävarmuudet liittyvät yhtäältä käynnissä olevan työkannan toteutusedellytyksiin sekä toisaalta lyhyen aikavälin kysyntänäkymiin. Työkannan toteutuksen epävarmuudet liittyvät henkilöstön saatavuuteen, mahdollisiin sairaustapauksiin, materiaalien saatavuuteen sekä viranomaismääräyksiin. Lyhyen aikavälin kysyntänäkymiin luo edelleen epävarmuutta joidenkin neuvotteluvaiheessa olevien hankkeiden mahdollinen siirtyminen eteenpäin sekä päätöksenteon lykkääntyminen. Vuonna 2021 Consti keskittyy liiketoiminnan suorituskyvyn varmistamiseen sekä uuden strategian toteutukseen.
Yhtiö arvioi, että sen koko vuoden 2021 liiketulos on 7-11 miljoonaa euroa. Covid-19-pandemiaan liittyvistä epävarmuustekijöistä johtuen vuoden 2021 tulosohjeistuksen vaihteluväli on suuri.
Tiedotustilaisuus
Microsoft Teams –kokous analyytikoille, salkunhoitajille ja tiedotusvälineiden edustajille järjestetään 30.4.2021 klo 10.00. Kokousta isännöivät toimitusjohtaja Esa Korkeela ja talousjohtaja Joni Sorsanen.
Kokoukseen osallistuvia analyytikkoja, salkunhoitajia ja tiedotusvälineiden edustajia pyydetään ilmoittautumaan kokoukseen torstaihin 29.4.2021 klo 12.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen sijoittajapalvelut@consti.fi. Linkki Teams –kokoukseen lähetetään ilmoittautuneille osallistujille torstai-iltapäivän 29.4.2021 aikana.
Taloudellinen tiedottaminen vuonna 2021
Puolivuosikatsaus 1-6/2021 julkaistaan 23.7.2021 Osavuosikatsaus 1-9/2021 julkaistaan 27.10.2021
Nasdaq Helsinki Oy Keskeiset tiedotusvälineet www.consti.fi
Consti on yksi Suomen johtavista korjausrakentamiseen ja taloteknisiin palveluihin keskittyneistä yhtiöistä. Consti tarjoaa kattavasti korjausrakentamisen ja talotekniikan sekä valikoidusti uudisrakentamisen palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja sijoittajille sekä julkiselle sektorille Suomen kasvukeskuksissa. Yhtiöllä on neljä toimialaa: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Vuonna 2020 Consti-konsernin liikevaihto oli 275 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 1000 korjausrakentamisen ja talotekniikan ammattilaista.
Consti Oyj on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla, ja sen kaupankäyntitunnus on CONSTI. www.consti.fi
Avidlyn liiketoiminnan positiivinen kehitys jatkui tammi–maaliskuussa. Liikevaihtomme kasvoi 5,9 prosenttia vertailukaudesta 7,1 miljoonaan euroon, ja oman toimintamme volyymia mittaava myyntikate nousi 12,4 prosenttia 5,5 miljoonaan euroon. Myyntikatteen liikevaihtoa nopeampaan kasvuun vaikutti läpilaskutettavan mediatuotannon ja alihankinnan suhteellisen osuuden lasku vertailukaudesta.
Katsauskaudella tapahtui monta asiaa, josta voi olla aidosti ylpeä. Voitimme uusia hienoja asiakkuuksia kuten Fortumin ja Wärtsilä Energyn sekä KMC Amban Tanskassa ja Rhein-Zeitungin Saksassa. Lisäksi saimme HubSpotin 2020 Impact Awards -tilaisuudessa vuoden globaalin kumppanin palkinnon jo toisena vuonna peräkkäin ja julkaisimme maaliskuussa uudistetun brändimme. Olemme myös vieneet eteenpäin sisäisiä kehityshankkeitamme strategisten tavoitteidemme – kannattava kasvu, ajatusjohtajuus, paras työpaikka ja uskollisimmat asiakkaat – toteuttamiseksi. Haluan kiittää asiakkaitamme heidän osoittamasta luottamuksesta Avidlya kohtaan sekä avidlylaisia tavoitteellisesta ja tinkimättömästä työstä asiakkaidemme ja Avidlyn menestyksen eteen.
Parantunut taloudellinen kehityksemme on mahdollistanut katseen kääntämisen vuoteen 2025 ulottuvan strategiakautemme kasvun toteuttamiseen. Lyhyen aikavälin kannattavuuden optimoinnin sijasta olemme investoineet osan katsauskauden kassavirrasta erilaisten kasvumahdollisuuksien pilotoimiseen, ja aiomme jatkaa tätä toimintamallia myös jatkossa. Samalla etsimme aktiivisesti kasvu- ja kumppanuusmahdollisuuksia martech-ekosysteemin sisällä.
Avidlyn liiketulos jäi katsauskaudella nollan tuntumaan. Toimintamme operatiivista suorituskykyä kuvaava oikaistu liiketuloksemme nousi selvästi vertailukaudesta ja oli 0,5 miljoonaa euroa. Luvussa eivät ole mukana osakepalkkiojärjestelmään liittyvän IFRS:n mukaisen teknisen kulun lisäksi yritysostoihin liittyvät järjestelykulut eivätkä hankittujen liiketoimintojen allokaatiopoistot.
Koronapandemian vaikutukset liiketoimintaamme olivat kuluneella vuosineljänneksellä kokonaisuutena vähäiset, vaikka jotkut asiakkaamme esimerkiksi matkailualalla ovat kärsineet niistä selvästi. Pandemian päättymiseen tai etenemiseen liittyy kuitenkin edelleen merkittävää epävarmuutta rokotusten etenemisen ja mahdollisten uusien virusmuunnosten aiheuttamien epidemia-aaltojen osalta. Omissa käsissämme olevien kehityshankkeiden osalta suunta on sen sijaan selkeä ja suhtaudun luottavaisesti avidlylaisten kykyyn viedä liiketoimintaamme ja asiakkuuksiamme eteenpäin.
Avidly arvioi, että vuonna 2021 yhtiön liikevaihto kasvaa (liikevaihto 2020: 25,0 miljoonaa euroa) ja oikaistu liiketulos on voitollinen (oikaistu liiketulos 2020: 0,3 miljoonaa euroa).
Oikaistulla liiketuloksella tarkoitetaan liiketulosta (EBIT) oikaistuna yritysostojen järjestelykuluilla ja hankittujen liiketoimintojen allokaatiopoistoilla sekä osakepalkkiojärjestelmään liittyvällä IFRS:n mukaisella kululla.
Seuraamme jatkuvasti koronapandemian vaikutuksia asiakkaidemme liiketoimintaan ja kysyntänäkymiimme, ja sopeutamme tarvittaessa toimintaamme kysyntää vastaavaksi.
Hans Parvikoski, talousjohtaja, puh. +358 40 586 6154
Yhtiön Hyväksyttynä Neuvonantajana toimii Oaklins Merasco Oy, puh. +358 9 6129 670
Avidly on johtava markkinointiteknologia-alan palveluntarjoaja, joka on listattu Nasdaq First North -markkinapaikalla Helsingissä. Tarjoamme asiakkaillemme kokonaisvaltaisia digitaalisia markkinoinnin ja myynnin palveluja ja ratkaisuja. Asiakaskokemus, data ja teknologia kietoutuvat tiiviisti yhteen Avidlyn vaikuttavuushakuisessa kasvustrategiassa. Avidlyn tiimiin kuuluu noin 230 henkilöä yhteensä 16 toimipisteessä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa. Lue lisää: investors.avidlyagency.com
1Oikaistu liiketulos = Liiketulos (EBIT) oikaistuna yritysostojen järjestelykuluilla ja hankittujen liiketoimintojen allokaatiopoistoilla sekä osakepalkkiojärjestelmään liittyvällä IFRS:n mukaisella kululla.
2Ellei toisin mainita, sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli vastaavaan ajanjaksoon edellisenä vuonna.
Valoe Oyj:n palkitsemispolitiikka on julkaistu ja on tämän tiedotteen liitteenä sekä saatavilla suomeksi ja englanniksi yhtiön verkkosivuilla https://valoe.fi/ .
Mikkelissä 29. päivänä huhtikuuta 2021 Valoe Oyj HALLITUS
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Iikka Savisalo, Valoe Oyj p. 0405216082 email: iikka.savisalo@valoe.com
Jakelu: Nasdaq Helsinki Oy Keskeiset tiedotusvälineet www.valoe.com
Valoen toimiala muodostuu uusiutuvaan energiaan, erityisesti aurinkosähköön, liittyvistä sovellutuksista. Valoe myy sen omaan teknologiaan pohjautuvaa automaattista aurinkosähkömodulien valmistustekniikkaa, modulien valmistuslinjoja, moduleita sekä modulien avainkomponentteja. Valoen pääkonttori on Mikkelissä.
LIITE
VALOE OYJ:N PALKITSEMISPOLITIIKKA
JOHDANTO Tässä Valoe Oyj:n palkitsemispolitiikassa esitetään periaatteet sekä päätöksentekoprosessit hallituksen sekä toimitusjohtajan palkitsemiselle ja toimisopimuksen keskeisille ehdoille. Yhtiön palkitsemisperiaatteet koskevat yhtiön koko henkilöstöä. Palkitsemisen läpinäkyvyys, markkinalähtöisyys sekä hyvästä suorituksesta palkitseminen ovat keskeisiä periaatteita palkitsemisessa.
Yhtiön palkitsemispolitiikka koskee yhtiön hallitusta ja toimitusjohtajaa. Yhtiön palkitsemispolitiikan tavoitteena on kannustaa ja palkita johtoa yhtiön kulloisenkin strategian mukaisesta toiminnasta ja asetettujen sääntöjen noudattamisesta sekä motivoida ponnistelemaan Valoen menestyksen eteen.
Toimiva ja kilpailukykyinen palkitseminen on olennainen väline kyvykkään johdon palkkaamiseksi yhtiöön, mikä puolestaan edistää yhtiön taloudellista menestystä ja hyvän hallinnoinnin toteuttamista. Palkitseminen tukee yhtiön asettamien tavoitteiden ja yhtiön strategian toteutumista sekä pitkän aikavälin tuloksellisuutta.
Palkitsemispolitiikan mukainen palkitseminen koostuu seuraavista osista. Peruspalkka ja työsuhde-etuudet noudattavat paikallisia markkinakäytäntöjä, lakeja ja määräyksiä. Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tarkoituksena on ohjata yksilön ja organisaation suoritusta sekä tukea strategisten hankkeiden nopeaa toteuttamista. Pitkän aikavälin palkkiojärjestelmä on tarkoitettu avainhenkilöiden sitouttamiseen. Pitkän aikavälin kannustimilla pyritään sitouttamaan johtoa sekä yhdenmukaistamaan heidän etunsa yhtiön osakkeenomistajien edun kanssa.
2 PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI Valoe-konsernin palkitsemista koskevia periaatteita ja linjauksia käsitellään yhtiön hallituksessa. Yhtiöllä ei ole palkitsemisjärjestelmän hallinnointia varten hallituksen nimeämää palkitsemisvaliokuntaa. Sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi ottaen huomioon yhtiön toiminnan koko ja toiminnan luonne.
Hallitus seuraa ja valvoo palkitsemispolitiikan toimivuutta, palkitsemisen kilpailukykyä sekä sitä, miten palkitsemispolitiikka edistää yhtiön ja konsernin pitkäjänteisiä tavoitteita ja esittää tarvittaessa yhtiökokoukselle muutoksia yhtiön palkitsemispolitiikkaan.
Palkitsemispolitiikkaa muutettaessa hallitus selostaa merkittävät muutokset. Lisäksi hallitus selostaa, miten uudessa palkitsemispolitiikassa on otettu huomioon yhtiökokouksen päätös edellisestä palkitsemispolitiikasta ja kannanotot, jotka on esitetty aiemman palkitsemispolitiikan vahvistamisen jälkeen julkistettujen palkitsemisraporttien yhtiökokouskäsittelyssä.
Yhtiön hallitus hyväksyy ja esittää yhtiön palkitsemispolitiikan yhtiökokoukselle.
Palkitsemispolitiikka on esitettävä yhtiökokoukselle vähintään neljän vuoden välein. Palkitsemispolitiikan olennaiset muutokset on lisäksi aina esitettävä yhtiökokoukselle. Yhtiökokous päättää, kannattaako se esitettyä palkitsemispolitiikkaa. Yhtiökokouksen päätös on neuvoa-antava.
Jos yhtiökokouksen enemmistö ei ole kannattanut esitettyä palkitsemispolitiikkaa, tarkistettu palkitsemispolitiikka ja selostus siitä, miten uudessa palkitsemispolitiikassa on huomioitu yhtiökokouksen päätös edellisestä palkitsemispolitiikasta, on esitettävä yhtiökokoukselle viimeistään seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa.
Palkitsemista koskevan ehdotuksen valmistelu on osoitettu hallituksen tehtäväksi. Hallituksen palkkioista päättää lopullisesti yhtiön yhtiökokous.
Toimitusjohtajan ja mahdollisen toimitusjohtajan sijaisen palkitsemisesta ja toimisuhteen keskeisistä ehdoista päättää hallitus. Päätösten on tapahduttava yhtiökokoukselle esitetyn voimassa olevan palkitsemispolitiikan puitteissa. Toiminnan johtamisessa toimitusjohtajaa avustaa johtoryhmä. Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja muut johtoryhmän jäsenet. Hallitus päättää yhtiön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmästä. Hallitus päättää eri maiden toiminnoista vastaavien johtajien palkkauksen, muut taloudelliset etuudet sekä tulospalkkiojärjestelmän kriteerit sekä mahdollisten osakepalkkioiden tai optio-oikeuksien myöntämisestä yhtiökokouksen antamien valtuutusten puitteissa.
3 HALLITUKSEN PALKITSEMISEN KUVAUS Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista yhdeksi toimikaudeksi kerrallaan hallituksen tekemän ehdotuksen perusteella.
Päätöksen hallituksen jäsenten palkitsemisesta on perustuttava yhtiökokoukselle esitettyyn ja voimassa olevaan palkitsemispolitiikkaan.
Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallituksen jäsenille maksetaan vuosi- tai kuukausipalkkiota ja/tai kokouspalkkioita.
Hallituksen jäsenille voidaan yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti maksaa korvauksia matkakustannuksista ja/tai muista hallitustyöstä välittömästi aiheutuvista kustannuksista.
Hallitus- ja mahdolliset valiokuntapalkkiot voidaan maksaa yhtiökokouksen päätöksen mukaan kokonaan tai osittain yhtiön osakkeina.
Yhtiön hallituksen jäsenet voivat olla lyhyen aikavälin tulospalkkiojärjestelmän taikka yhtiön optio-ohjelmien tai muiden pitkän aikavälin palkkiojärjestelmien piirissä.
Yhtiökokous tai sen valtuuttamana yhtiön hallitus päättää osakkeiden, optioiden tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Silloin, kun osakkeita, optioita tai muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia annetaan toimielinten jäsenille osana palkitsemista, tämän on tapahduttava palkitsemispolitiikan puitteissa.
4 TOIMITUSJOHTAJAN PALKITSEMINEN Toimitusjohtajan palkitsemisesta ja toimitusjohtajan toimisopimuksen ehdoista päättää hallitus yhtiökokoukselle esitetyn ja voimassa olevan palkitsemispolitiikan puitteissa.
Palkitsemisessa käytettävät palkitsemisen osat ja näiden suhteelliset osuudet Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kuukausipalkasta, työsuhde-eduista ja suoritusperusteisista kannustinohjelmista. Toimitusjohtajan palkitsemiseen voi kuulua myös lisäeläkejärjestely sekä erokorvaus. Kannustinohjelmat koostuvat vuosittaisesta lyhyen aikavälin tulospalkkiojärjestelmästä sekä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmästä.
Toimitusjohtajan peruspalkan tulee olla linjassa yhtiön ja sen osakkeenomistajien edun kanssa. Peruspalkan tulee olla työmarkkinavertailussa kilpailukykyinen, jotta osaavia ammattilaisia saadaan houkuteltua ja pidettyä yrityksen palveluksessa.
Lyhyen aikavälin tulospalkkio Toimitusjohtajalle voidaan maksaa vuosittain määräytyvä suoritepalkkio. Yhtiön hallitus asettaa toimitusjohtajan suoritustavoitteet. Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin tulospalkkion suoritusjakso on vuoden mittainen. Hallituksen vuosittain ennalta määrittämien kriteerien täyttyessä toimitusjohtaja voi olla oikeutettu suoritepalkkioon, joka voi olla enimmillään 15 % kiinteästä vuosipalkasta. Hallituksen määrittämissä kriteereissä voidaan ottaa huomioon yhtiön strategian toteutumiselle keskeisiä talouteen, liiketoiminnan tai omistaja-arvon kehittymiseen, asiakas- tai henkilöstötyytyväisyyteen, laatuun ja yritysvastuuseen liittyviä tavoitteita. Yhtiön hallitus arvioi kriteerien täyttymisen.
Pitkän aikavälin tulospalkkio Pitkän aikavälin tulospalkkion tarkoitus on kannustaa toimitusjohtajaa työskentelemään pitkällä aikavälillä omistaja-arvoa lisäten ja sitouttaa toimitusjohtajaa entisestään yhtiöön. Toimitusjohtaja on kulloinkin yhtiön päättämän osake- tai optiopalkkiojärjestelmän piirissä.
Optio-oikeudet jaetaan konserniin kuuluvan yhtiön palveluksessa oleville avainhenkilöille osana konsernin avainhenkilöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-oikeuksien ehdoissa määritellään niihin liittyvät sitouttamisjaksot ja omistusvelvollisuus.
Yhtiö voi jakaa optioita tai osakepalkkioita yhtiön palveluksessa oleville avainhenkilöille ja toimitusjohtajalle osana konsernin avainhenkilöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää.
Yhtiöllä ei ole tällä hetkellä voimassa olevaa optio-ohjelmaa.
Eläkejärjestely Toimitusjohtajan eläketurva on järjestetty lakisääteisellä eläketurvalla, joka tarjoaa palvelusaikaan ja työansioihin perustuvan eläketurvan laissa säädetyllä tavalla. Toimitusjohtajan eläkeikä määräytyy työntekijän eläkelain perustella.
Irtisanomisehdot Toimisopimuksessa voidaan sopia toimitusjohtajaan sovellettavasta irtisanomisajasta. Toimisuhteen irtisanomisaika on molempien osapuolten taholta 6 kuukautta. Toimisuhteen päättymiseen ei liity erillistä erorahaa. Lisäksi toimisopimuksessa voidaan sopia toimitusjohtajan kanssa muistakin irtisanomisehdoista, kuten esimerkiksi siitä, että toimitusjohtaja on oikeutettu jo annettuun optio-ohjelmaan kaikissa tilanteissa, mukaan lukien irtisanomistilanteessa.
Palkitsemisen lykkäämistä ja mahdollista takaisinperintää koskevat ehdot Yhtiön palkitsemispolitiikassa ei sovelleta lykkääviä ehtoja taikka ehtoja, joiden perusteella voidaan vaatia suoritettuja etuuksia takaisin muutoin kuin optio-oikeuksien osalta. Optio-oikeuksien osalta lähtökohtana on, että avainhenkilö menettää optionsa, mikäli työsuhde yhtiöön päättyy. Yhtiön hallitus voi kuitenkin päättää poiketa edellä mainitusta ehdosta toimitusjohtajan toimisopimuksen ehdoissa.
5 VÄLIAIKAISTA POIKKEAMISTA KOSKEVAT EDELLYTYKSET Palkitsemispolitiikasta voi poiketa väliaikaisesti, jos se on tarpeen yhtiön pitkän aikavälin etujen varmistamiseksi, ottaen huomioon yhtiön pitkän aikavälin taloudellinen menestys, kilpailukyky ja omistaja-arvon kehitys. Voimassa olevasta palkitsemispolitikasta voidaan poiketa poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa yhtiön keskeiset toimintaedellytykset ovat palkitsemispolitiikan yhtiökokouskäsittelyn jälkeen muuttuneet esimerkiksi toimitusjohtajan vaihdoksen, yritysjärjestelyiden, kuten fuusion tai ostotarjouksen seurauksena tai sääntelyssä tapahtuneiden muutosten seurauksena, eikä voimassa oleva toimielinten palkitsemispolitiikka olisi enää tarkoituksenmukainen näissä muuttuneissa olosuhteissa.
Jos palkitsemispolitiikasta poikkeamisen arvioidaan jatkuvan muutoin kuin väliaikaisesti, yhtiön on valmisteltava uusi palkitsemispolitiikka, joka käsitellään seuraavassa mahdollisessa varsinaisessa yhtiökokouksessa. Yhtiön hallitus arvioi tarpeet palkitsemispolitiikan poikkeamiselle ja päättää poikkeamisesta. Väliaikainen poikkeaminen tulee selostaa palkitsemisraportissa.
6 PALKITSEMISPOLITIIKAN SAATAVILLA PITO Yhtiö pitää voimassa olevan palkitsemispolitiikkansa yleisön saatavilla internetsivuillaan.
Jos yhtiön yhtiökokous on äänestänyt palkitsemispolitiikasta, on samassa yhteydessä esitettävä tieto äänestyksen päivämäärästä ja tuloksesta.
Sanoma on saanut verotuksen oikaisulautakunnalta päätöksen tiettyjen aikakauslehtien jakelun arvonlisäverokohtelusta ja aikoo valittaa siitä
Sanoma on saanut verotuksen oikaisulautakunnalta päätöksen, jonka mukaan lautakunta on hyväksynyt Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen liittyen verohallinnon Sanoma Media Finland Oy:ssä suorittamiin verotarkastuksiin. Valitus koski tiettyjen eri puolilla Eurooppaa painettujen ja Norjassa keskitetyn logistiikkakeskuksen kautta jaettujen aikakauslehtien arvonlisäverokohtelua vuosina 2015 ja 2016–2018. Sanoman tavoitteena on tuottaa asiakkaille kiinnostavaa ja korkealaatuista sisältöä kohtuullisella hinnalla ja varmistaa luotettava jakelu hajautetuilta painopalvelujen tarjoajilta lukijoille. Tavoitteen saavuttamiseksi Sanoma on käyttänyt keskitettyä logistiikkakeskusta, joka tarjoaa tarpeellisia lisäarvopalveluja, kuten tuotteiden lajittelua jakelijoiden lajitteluvaatimusten mukaisesti, osoitteistamista ja koko logistiikkaketjun koordinointia.
Oikaisulautakunnan päätöksen perusteella Sanoma on velvollinen maksamaan n. 20 milj. euroa arvonlisäveroa. Summa ei sisällä mahdollisia veronkorotuksia tai korkoja. Sanoma pitää vaatimuksia edelleen perusteettomina. Sanoma tulee valittamaan päätöksestä eikä kirjaa varausta asiaan liittyen. Sanoma saattaa maksaa vaaditut maksut vuoden 2021 aikana välttääkseen lisäkoron kertymisen. Osingonmaksua varten konsernin vapaata rahavirtaa vuodelta 2020 tullaan oikaisemaan vaadituilla veromaksuilla.
Lisätietoja
Sijoittajat: Kaisa Uurasmaa, sijoittajasuhde- ja yritysvastuujohtaja, Sanoma Oyj, puh. 040 560 5601 Media: Hanna Johde, viestintäjohtaja, Sanoma Media Finland, puh. 040 673 8977
Sanoma
Sanoma on innovatiivinen ja ketterä oppimisen ja median yhtiö, jolla on vaikutus miljoonien ihmisten elämään joka päivä.
Oppimisen tuotteemme ja palvelumme auttavat opettajia kehittämään lasten taitoja niin, että jokainen saavuttaisi parhaat mahdolliset oppimistulokset. Tarjoamme painettuja ja digitaalisia oppimateriaaleja sekä digitaalisia oppimis- ja opetusalustoja ala- ja yläkouluihin sekä toiselle asteelle. Haluamme kasvattaa liiketoimintaamme Euroopassa.
Mediamme Suomessa tarjoavat riippumatonta journalismia ja kiinnostavaa viihdettä tulevillekin sukupolville. Ainutlaatuinen monikanavainen portfoliomme mahdollistaa kumppaneillemme markkinoiden laajimman peiton ja vaikuttavimmat markkinointiratkaisut.
Nykyään toimimme yhdessätoista Euroopan maassa ja työllistämme lähes 5 000 ammattilaista. Vuonna 2020 liikevaihtomme oli n. 1,1 miljardia euroa ja operatiivinen liikevoittoprosentti ilman hankintamenojen poistoja 14,7 %. Sanoman osake on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoja osoitteessa www.sanoma.com/fi.
