Aspo Oyj Sisäpiiritieto 4.8.2021 klo 9.45 Aspo tarkentaa vuoden 2021 tulosohjeistustaan ja antaa ennakkotietoa ensimmäisen vuosipuoliskon liikevoitostaan Monialayhtiö Aspo tarkentaa koko vuodelle 2021 annettua tulosohjeistustaan toisen vuosipuoliskon alun markkinakehityksen ja liiketoimintojen tarkentuneiden loppuvuoden markkina- ja kysyntänäkymien johdosta.
Uusi ohjeistus Aspon liikevoitto on noin 30–36 Me (19,3) vuonna 2021.
Vanha ohjeistus (annettu 11.2.2021) Aspon liikevoitto vuonna 2021 on suurempi kuin vuonna 2020 (19,3 Me). Ohjeistuksen tarkennuksen taustalla on teollisuuden kysynnän kasvu, mikä on edelleen vahvistanut varustamoyhtiö ESL Shippingin liiketoimintaympäristöä ja kasvattanut kuljetusvolyymeja erityisesti teräs- ja metsäteollisuuden asiakkuuksissa. Myös Telkon tuloskehitys on jatkunut ennakoitua selvästi vahvempana ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.
Ensimmäisen vuosipuoliskon liikevoitto Aspon liikevoitto ensimmäisen puolen vuoden ajalta on yhtiön historian korkein 17,5 miljoonaa euroa (H1/2020: 8,1 miljoonaa euroa). Aspo julkaisee puolivuosikatsauksensa 1.1.-30.6.2021 keskiviikkona 11.8.2021. Aspo Oyj Aki Ojanen toimitusjohtaja
Lisätiedot: Aki Ojanen, Aspo Oyj:n toimitusjohtaja, puh. +358 400 106 592, aki.ojanen@aspo.com Jakelu: Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.aspo.fi Aspo on monialayhtiö, joka omistaa ja kehittää liiketoimintoja Pohjois-Euroopan lisäksi kasvumarkkinoilla keskittyen vaativiin B-to-B-asiakkaisiin. Vahvojen yritysbrändiemme, ESL Shipping, Leipurin, Telko ja Kauko, tavoitteena on olla toimialojensa markkinajohtajia. Ne vastaavat omasta toiminnastaan, asiakassuhteistaan ja niiden kehittämisestä. Kokonaisuutena ne tuottavat Aspon liikearvon. Aspon konsernirakennetta ja liiketoimintoja kehitetään pitkäjänteisesti ilman ennalta määriteltyä aikataulua.
Sampo-konserni ylsi vahvaan tulokseen kaikilla liiketoiminta-alueillaan tammi–kesäkuussa 2021. Tulos ennen veroja nousi 1 343 miljoonaan euroon (569) ja osakekohtainen tulos kasvoi 1,80 euroon (0,81).
Sampo-konsernin ydinliiketoiminta vahinkovakuutus teki 658 miljoonan (489) suuruisen underwriting-tuloksen tammi-kesäkuussa 2021. Kasvu oli vuositasolla 34 prosenttia. Hastings-kauppa huomioiden, mutta koronaviruspandemian vaikutukset Ifiin ja Topdanmarkiin pois lukien konsernin underwriting-tulos kasvoi 12 prosenttia vuodentakaisesta. Konsernitason yhdistetty kulusuhde parani vuodentakaisesta 1,9 prosenttiyksikköä ja oli 80,7 prosenttia (82,6). Vahva tulos ylittää Sampo-konsernin vuosille 2021–2023 asettamat vuosittaiset taloudelliset tavoitteet vahinkovakuutustoiminnan toiminnallisen tuloksen kasvattamisesta keskimäärin noin 4–6 prosenttia ja alle 86 prosentin yhdistetystä kulusuhteesta.
If raportoi vuoden 2021 tammi–kesäkuulta 443 miljoonan euron (393) suuruisen underwriting-tuloksen. Yhtiön yhdistetty kulusuhde oli 81,1 prosenttia (82,1). Riskisuhteen aleneminen 1,5 prosenttiyksiköllä edesauttoi yhdistetyn kulusuhteen positiivista kehitystä vuositasolla. Vastaava parannus oli nähtävissä, vaikka suurvahingot ja sääilmiöihin liittyvät vahingot, koronaviruspandemian vaikutukset ja aiempien vuosien kehitys eliminoitaisiin laskelmista. Alkuvuoden vahvan kehityksen seurauksena arviota Ifin koko vuoden yhdistetystä kulusuhteesta on parannettu 81,5–83,5 prosenttiin. Ifin maksutulo kasvoi alkupuoliskolla kiintein valuuttakurssein 4,4 prosenttia ja toisella neljänneksellä 7,2 prosenttia. Tulos ennen veroja kasvoi 566 miljoonaan euroon (383).
Topdanmarkin tammi–kesäkuun 2021 tulos ennen veroja oli 208 miljoonaa euroa (38) Sammon tuloslaskelmassa. Yhdistetty kulusuhde parani 82,2 prosenttiin (84,2).
Hastings ylsi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 101 miljoonan euron suuruiseen underwriting-tulokseen. Voimassa olevien vakuutussopimusten määrä säilyi ennallaan 3,1 miljoonassa vuoden alkupuoliskolla ja toisella vuosineljänneksellä, mutta kasvoi 4 prosenttia vuodentakaisesta. Vakuutusmaksut alenivat Ison-Britannian moottoriajoneuvomarkkinoilla vuoden alkupuoliskolla, mutta toisella neljänneksellä nähtiin merkkejä tilanteen vakaantumisesta. Hastingsin operatiivinen kulusuhde oli 76,5 prosenttia – mikä on merkittävästi 88 prosentin suuruista vuositason tavoitetta parempi. Kulusuhteen hyvää kehitystä tuki vahinkofrekvenssin harveneminen koronapandemiaan liittyvien rajoituksien seurauksena erityisesti ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Hastingsin tulos ennen veroja oli 85 miljoonaa euroa, kun huomioidaan 20 miljoonan euron suuruiset poistot.
Mandatumin tammi–kesäkuun 2021 tulos ennen veroja oli 141 miljoonaa euroa (39), kun huomioidaan vastuuvelan täydentäminen 39 miljoonalla eurolla. Sijoitusmarkkinoiden vahva veto tuki tuloskehitystä. Konsernin henkivakuutusyhtiön Mandatum Lifen Solvenssi II -säännösten mukainen oma varallisuus kasvoi 364 miljoonaa euroa, ja yhtiön Solvenssi II -vakavaraisuussuhde kasvoi 21 prosenttiyksikköä 209 prosenttiin (188). Sijoitussidonnainen ja muu yhtiön hallinnoitavana oleva asiakasvarallisuus kasvoi 13 prosenttia 10 352 miljoonaan euroon vuoden lopun 9 192 miljoonasta eurosta.
Sampo myi 25.5.2021 nopeutetulla tarjousmenettelyllä 162 miljoonaa Nordean osaketta, jonka seurauksena konsernin omistusosuus pieneni 4 prosenttiyksikköä 11,9 prosenttiin. Myynnistä syntynyt tuotto oli 1 377 miljoonaa euroa ja siitä syntyi 93 miljoonan euron suuruinen positiivinen kirjanpitovaikutus, joka lasketaan satunnaiseksi eräksi. Nordeaa käsitellään Sampo-konsernin raportoinnissa osakkuusyhtiönä ja sen nettotuloksesta vuoden 2021 alkupuoliskolle kirjattu tulososuus oli 267 miljoonaa euroa (132).
Sampo-konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde kasvoi 209 prosenttiin vuoden lopun 176 prosentista ja ensimmäisen vuosineljänneksen lopun 189 prosentista. Kun huomioidaan osinkokertymä vuodelta 2020 maksetun 1,70 euron suuruisen osakekohtaisen osingon mukaisena, vakavaraisuussuhde oli 201 prosenttia. Nordean osakkeiden myynti toisella vuosineljänneksellä paransi vakavaraisuussuhdetta 17 prosenttiyksikköä. Sampo-konserni tavoittelee 170–190 prosentin suuruista Solvenssi II -vakavaraisuussuhdetta.
Sampo-konsernin velkaisuusaste säilyi vakaana 28,4 prosentissa verrattuna 28,6 prosentin velkaisuusasteeseen vuoden 2020 lopussa, mutta kasvoi kuitenkin vuoden ensimmäisen neljänneksen 28,0 prosentista. Kasvu johtui pääosin osingonmaksusta, sillä yhtiö maksoi vuoden toisella neljänneksellä 944 miljoonan euron suuruisen osingon. Sampo-konserni tavoittelee alle 30 prosentin velkaisuusastetta.
Avainluvut
1-6/2021
1-6/2020
Muutos, %
4-6/2021
4-6/2020
Muutos, %
Milj. e
Tulos ennen veroja
1 343
569
136
710
407
74
If
566
383
48
309
254
22
Topdanmark
208
38
442
71
52
37
Hastings
85
–
–
38
–
–
Osakkuusyhtiöt
369
137
169
243
51
376
Mandatum
141
39
260
65
55
18
Omistusyhteisö (pl. osakkuusyhtiöt)
-26
-29
-8
-15
-5
-204
Tilikauden tulos
1 112
469
137
586
330
78
Underwriting-tulos
658
489
34
341
275
24
Muutos
Muutos
Tulos/osake, euroa
1,80
0,81
0,99
0,99
0,55
0,43
Tulos/osake markkina-arvoin, euroa
2,66
0,02
2,64
1,27
1,73
-0,46
Oman pääoman tuotto, %
25,2
0,2
25,0
–
–
–
Puolivuosikatsauksen tiedot eivät ole tilintarkastettuja.
Sampo noudattaa Finanssivalvonnan ohjeistusta julkaisemalla puolivuosikatsauksensa tähän pörssitiedotteeseen liitettynä PDF-tiedostona. Puolivuosikatsaus on luettavissa myös osoitteessa www.sampo.com/tulos.
Underwriting-tuloksen kasvu keskimäärin 4–6 prosenttia (mid-single-digit) vuositasolla (ilman koronaviruksen vaikutuksia)
34 % (12 % Hastings-kauppa huomioiden, ilman koronan vaikutuksia Ifiin ja Topdanmarkiin)
Konsernin yhdistetty kulusuhde: alle 86 %
80,7 %
Solvenssi II -vakavaraisuussuhde: 170–190 %
209 %
Velkaisuusaste: alle 30 %
28,4 %
If
Yhdistetty kulusuhde: alle 85 %
81,1 % (84 % ilman koronan vaikutusta)
Hastings
Operatiivinen kulusuhde: alle 88 %
76,5 %
Riskisuhde: alle 76 %
63,4 %
Taloudelliset tavoitteet vuosille 2021–2023 esiteltiin pääomamarkkinapäivässä 24.2.2021.
VUODEN 2021 TOINEN NELJÄNNES LYHYESTI
Sampo-konsernin huhti–kesäkuun 2021 tulos ennen veroja oli 710 miljoonaa euroa (407). Osakekohtainen tulos oli 0,99 euroa (0,55). Toiminnallinen tulos (underwriting-tulos) kasvoi 24 prosenttia vuodentakaisesta ja oli 341 miljoonaa euroa (275). Hastings-kauppa huomioiden, mutta koronapandemian vaikutukset Ifiin ja Topdanmarkiin pois lukien konsernin underwriting-tulos kasvoi 6 prosenttia.
Ifin tulos oli 309 miljoonaa euroa (254) toisella vuosineljänneksellä ja underwriting-tulos kasvoi 8 prosenttia 230 miljoonaan euroon (213). Bruttomaksutulo kasvoi 7,2 prosenttia valuuttakurssimuutokset huomioiden. Yhdistetty kulusuhde säilyi vakaana ja oli 80,7 prosenttia (80,5). Koronaviruspandemian vaikutus aleni 3 prosenttiyksikköön vuodentakaisesta 4 prosenttiyksiköstä. Raportoitu riskisuhde parani 0,4 prosenttiyksikköä ja 1,4 prosenttiyksikköä ilman koronan vaikutusta.
Topdanmarkin yhdistetty kulusuhde oli 79,7 prosenttia (79,7) toisella vuosineljänneksellä ja yhtiön tuloksesta kirjattiin Sammolle 71 miljoonaa euroa (52).
Hastingsin voimassa olevien vakuutussopimusten määrä säilyi vakaana 3,1 miljoonassa kappaleessa toisella vuosineljänneksellä yhtiön kurinalaisen hinnoittelun seurauksena. Ison-Britannian moottoriajoneuvomarkkinoilla näkyi merkkejä tilanteen vakautumisesta erityisesti vuosineljänneksen lopulle tultaessa. Hastingsin toisen vuosineljänneksen tulos ennen veroja oli 38 miljoonaa euroa.
Sammolle kirjattiin Nordean toisen vuosineljänneksen tuloksesta 146 miljoonan euron (48) osuus. 162 miljoonan Nordea-osakkeen myynnistä kirjattiin 93 miljoonan euron suuruinen positiivinen kirjanpitovaikutus Omistusyhteisösegmentin tulokseen.
Mandatumin toisen vuosineljänneksen tulos ennen veroja oli 65 miljoonaa euroa (55). Mandatum Lifen oma varallisuus kasvoi 181 miljoonalla eurolla, minkä ansiosta sen Solvenssi II -vakavaraisuus kasvoi 9 prosenttiyksikköä 209 prosenttiin. Mandatumin hallinnoitavana oleva asiakasvarallisuus kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 675 miljoonaa euroa 10 352 miljoonaan euroon.
KONSERNIJOHTAJAN KOMMENTTI
Sampo-konsernin liiketoiminnot ylsivät vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla poikkeuksetta vahvaan tulokseen. Konsernin tulos ennen veroja kasvoi 1 343 miljoonaan euroon (569). Tulokseen myötävaikuttivat kaikki liiketoiminnot erinomaisella suorituksellaan, mutta haluan nostaa erityisesti esille vahinkovakuutusliiketoimintamme: Hastings-kauppa huomioiden, mutta koronapandemian vaikutukset Ifiin ja Topdanmarkiin pois lukien konsernin underwriting-tulos kasvoi 12 prosenttia vuodentakaisesta. Tämä osoittaa, miten vahvaa taustalla oleva liiketoiminnan kehitys on.
Vahinkovakuutusliiketoiminnassa huomionarvoista on Ifin hyvä suoritus: Toisella vuosineljänneksellä sen maksutulo kasvoi 7,2 prosenttia kiintein valuuttakurssein ja riskisuhde parani 1,5 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta, kun koronaviruspandemian vaikutus jätetään huomiotta. If on tehnyt viime vuosina määrätietoista työtä hinnoittelussaan liiketoimintansa vähemmän kannattavilla alueilla, varsinkin tietyissä osissa Suurasiakkaat- ja Yritysasiakkaat-liiketoimintoja, ja nyt tämä työ tuottaa tulosta korkeampina katteina. Henkilöasiakkaat-liiketoiminnassa on keskitytty saamaan hyötyjä digitaalisista järjestelmistä, joihin on investoitu edellisen vuosikymmenen aikana mittavia summia. Markkinoiden kattavin yhteistyöverkostomme autokaupassa Pohjoismaissa edesauttoi meitä saavuttamaan 26 prosentin markkinaosuuden uusien autojen kaupassa, joka kasvoi 25 prosenttia vuoden takaisesta. Tämä vauhditti Henkilöasiakkaat-liiketoiminnan asiakasmäärän kasvua 3,2 miljoonaan kotitalouteen, joista monilla on useita Ifin vakuutuksia.
Sampo etenee Hastings-integraatiossa hyvää vauhtia. Vuoden alkupuoliskolla identifioimme parhaiden käytäntöjen vaihdosta Ifin kanssa koituvan vuositasolla kustannushyötyjä 30 miljoonaa euroa ja pääoman käytön tehostamisen tuovan toiset 15 miljoonaa euroa. Yhdessä nämä muodostavat yli 30 prosenttia Hastingsin tuloksien keskiarvosta ennen veroja vuosina 2018–2020, ja arviomme mukaan ne ylittävät yrityksen osakkeista maksamamme preemion. Kun huomioidaan vielä kyseisestä yhtiöstä maksamamme houkutteleva hinta, uskon että tästä syntyy vankka pohja, jolle tuottaa jatkossa merkittävää lisäarvoa hyödyntäen Hastingsin johtavaa asemaa Ison-Britannian digitaalisilla vahinkovakuutusmarkkinoilla.
Toukokuussa Sampo eteni jälleen tavoitteessaan keskittyä entistä vahvemmin vahinkovakuutustoimintaan: Myimme 162 miljoonaa Nordean osaketta ja sen myötä omistusosuutemme yhtiössä laski 11,9 prosenttiin. Sampo on edelleen Nordean ylivoimaisesti suurin omistaja, joten olen ilolla seurannut pankin erinomaista kehitystä ja uutisia, joiden mukaan EKP poistaa voitonjakoon liittyvät rajoitukset lokakuusta 2021 alkaen. Tästä huolimatta katson, että pitkällä aikavälillä paras arvonluontipotentiaali on vahinkovakuutustoiminnassa; olemme siten edelleen sitoutuneita vähentämään omistustamme Nordeasta merkittävästi syyskuuhun 2022 mennessä. Taseemme vahvistuessa Nordea-osakkeiden myynnin myötä hyödynnämme myynnistä saatuja varoja vahinkovakuutusliiketoimintaa täydentäviin yritysostoihin tai jaamme ne osakkeenomistajille, kuten kerroimmekin jo helmikuussa 2021 järjestetyssä pääomamarkkinapäivässämme.
Näin lopuksi totean vielä, että olen mielissäni liiketoimintojemme vahvasta vireestä. Uskon, että olemme hyvässä asemassa yltääksemme vahvaan kehitykseen myös vuoden jälkipuoliskolla ja että saavutamme kunnianhimoiset strategiset tavoitteemme. Odotan innolla mahdollisuutta päästä keskustelemaan liiketoiminnastamme yksityiskohtaisemmin tulevissa yritystapahtumissa ja sijoittajille suunnatuilla road show -kiertueilla.
Torbjörn Magnusson konsernijohtaja
TULEVAISUUDENNÄKYMÄT
Näkymät vuodelle 2021
Sampo-konsernin vakuutusliiketoimintojen odotetaan raportoivan hyvän toiminnallisen tuloksen vuonna 2021, mutta niiden markkinaehtoiset tulokset varsinkin henkivakuutustoiminnassa ovat vahvasti sidoksissa pääomamarkkinoiden kehitykseen.
Ifin odotetaan saavuttavan 81,5–83,5 prosentin yhdistetyn kulusuhteen vuonna 2021.
Topdanmark julkaisee oman tulosennustemallinsa vuosineljänneksittäin.
Hastings etenee suunnitelman mukaisesti kohti taloudellisia tavoitteitaan, mutta koronavirus, lainsäädäntöuudistukset ja Britannian EU-ero aiheuttavat edelleen epävarmuutta.
Nordea keskittyy jatkossakin luomaan erinomaisia asiakaskokemuksia, kasvattamaan tuottoja ja optimoimaan toiminnan tehokkuuden. Yhtiö on matkalla vuodelle 2022 asetettuihin tavoitteisiin.
Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä
Sampo-konserni altistuu päivittäisessä liiketoiminnassaan erilaisille riskeille ja epävarmuustekijöille ensisijaisesti erillisinä johdettujen keskeisten liiketoimintayksiköidensä välityksellä.
Sampo-konsernin kannattavuuteen ja sen vaihteluihin vaikuttavat eniten markkina-, luotto- ja vakuutusriskit sekä operatiiviset riskit, joita keskeiset liiketoimintayksiköt kvantifioivat itsenäisesti. Konsernitasolla riskien lähteet ovat samoja, mutta hajautusvaikutusten takia ne eivät ole suoraan yhteenlaskettavissa.
Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat voivat vaikuttaa Sampo-konsernin kannattavuuteen välittömästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi on helpompaa kuin epävarmuustekijöiden todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi. Koronaviruspandemia ja viruksen tukahduttamiseen liittyvät toimet tuovat talouden ja pääomamarkkinoiden kehitykseen tällä hetkellä merkittävää epävarmuutta. On olemassa myös lukuisia yleisesti tunnistettuja makrotaloudellisia ja poliittisia tekijöitä sekä muita epävarmuuden lähteitä, jotka voivat vaikuttaa finanssialaan monella tavoin negatiivisesti.
Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön ennalta arvaamattomat rakenteelliset muutokset sekä jo tunnistetut toimintaympäristöön vaikuttavat trendit ja mahdolliset vaikutuksiltaan suuret tapahtumat. Näillä ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia Sampo-konsernin liiketoiminnan harjoittamiseen myös pitkällä aikavälillä. Esimerkkejä tunnistetuista trendeistä ovat demografiset muutokset, kestävän kehityksen teemat ja teknologinen kehitys esimerkiksi keinoälyn ja digitalisaation saralla mukaan lukien kyberturvallisuuteen liittyvät uhat.
KORONAVIRUSPANDEMIAN VAIKUTUKSET SAMPO-KONSERNIIN
If
Vahinkofrekvenssin harventuminen ennen kaikkea moottoriajoneuvo- ja matkavakuutuksissa alensi korvauskuluja vuoden alkupuoliskolla. Tämä kehitys oli seurausta hallitusten koronaviruspandemian etenemisen hillitsemiseksi asettamista rajoituksista. Koronavirustilanne vaikutti Ifin riskisuhteeseen noin 3 prosenttiyksikköä positiivisesti sekä vuoden alkupuoliskolla että toisella vuosineljänneksellä. Moottoriajoneuvovahinkojen määrä oli toisella vuosineljänneksellä suurempi kuin vuotta aiemmin, mutta silti matalampi kuin pandemiaa edeltävinä aikoina. Vahinkofrekvenssien odotetaan normalisoituvan sen seurauksena, että väestön rokottaminen etenee ja rajoitukset poistuvat.
Koronakriisi ei vaikuttanut Ifin maksutulokehitykseen merkittävästi tammi–kesäkuussa 2021. Henkilöasiakasliiketoiminnassa koronakriisi vaikutti ensisijaisesti matkavakuutuksiin, joiden myynti oli edelleen pandemiaa edeltävää aikaa pienempää. Yritysasiakassegmenteissä sillä oli pieni vaikutus työtapaturmavakuutusten maksutuloon Suomessa.
Topdanmark
Topdanmark on kuvannut koronaviruspandemian vaikutuksia toimintaansa 16.7.2021 julkaisemassaan puolivuosikatsauksessa. Englanninkielinen raportti on saatavilla osoitteessa www.topdanmark.com.
Hastings
Moottoriajoneuvovahinkojen frekvenssi on pysynyt matalana koko koronapandemian aikana, sillä moottoriajoneuvojen käyttö on vähentynyt sen seurauksena, että koronapandemian leviämisen estämiseksi asetettiin kansallisia ja alueellisia rajoituksia. Vahinkokuluja kasvattivat moottoriajoneuvojen käytön kasvu rajoitusten poistuessa vuoden 2021 toisella vuosineljänneksellä.
Hastings ei tarjoa vakuutuksia sellaisissa vakuutusluokissa, kuten matkavakuutuksissa tai keskeytysvakuutuksissa, joihin koronavirus on vaikuttanut negatiivisesti.
Mandatum
Koronaviruspandemialla ei ollut merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Mandatumiin toisella vuosineljänneksellä.
LIIKETOIMINTA-ALUEET
If
If raportoi vuoden alkupuoliskolta 443 miljoonan euron (393) suuruisen underwriting-tuloksen. Kasvu oli vuositasolla 13 prosenttia. Kasvua vauhditti yhdistetyn kulusuhteen 1,0 prosenttiyksikön suuruinen koheneminen 81,1 prosenttiin ja maksutulon 4,4 prosentin suuruinen kasvu kiintein valuuttakurssein. Koronaviruspandemian vaikutukset pois lukien underwriting-tulos kasvoi vuositasolla 7 prosenttia, joka oli Ifille määritellyn vuosittaisen mid single digit -muotoisen (noin 4–6 prosenttia) kasvutavoitteen ylähaarukassa.
Yhtiön toisen neljänneksen underwriting-tulos oli 230 miljoonaa euroa (213), jolloin kasvua tuli 8 prosenttia vuositasolla. Maksutulo kasvoi kiintein valuuttakurssein 7,2 prosenttia ja yhdistetty kulusuhde säilyi vakaana 80,7 prosentissa (80,5). Koronaviruspandemian vaikutukset pois lukien toisen vuosineljänneksen toiminnallinen tulos kasvoi vuositasolla 15 prosenttia.
Ifin bruttomaksutulo oli 3 045 miljoonaa euroa (2 846) tammi–kesäkuussa 2021. Maksutulo kasvoi kiintein valuuttakurssein 4,4 prosenttia Henkilöasiakkaiden, Suurasiakkaiden ja Baltia-liiketoiminnan vahvan kehityksen ansiosta. Maksutulo kasvoi toisella vuosineljänneksellä 7,2 prosenttia Yritysasiakkaat-liiketoiminnan kehityksen selkeän paranemisen myötä.
Ifin Henkilöasiakasliiketoiminnan bruttomaksutulo kasvoi vuoden alkupuoliskolla 4,9 prosenttia. Toisella vuosineljänneksellä kasvu ylsi 5,8 prosenttiin ylittäen siten hieman ensimmäisen vuosineljänneksen kasvuluvun. Maantieteellisesti tarkastellen Henkilöasiakasliiketoiminnan kasvu oli suurinta Ruotsissa ja Norjassa. Henkilöasiakasliiketoiminta hyötyi pohjoismaisen uusien autojen myynnin 25 prosentin kasvusta; Ifillä on Pohjoismaiden kattavin yhteistyökumppaniverkosto autokaupassa ja sen myötä yhtiö ylsi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 26 prosentin markkinaosuuteen uusista autovakuutuksista. Henkilöasiakasliiketoiminnan asiakasuskollisuus säilyi alkuvuonna vakaana noin 90 prosentissa ja asiakkaiden suositteluhalukkuutta mittaava NPS-lukema kasvoi 61:een vuodenvaihteen 60:stä. Matkavakuutusten heikentynyt kysyntä heijastui negatiivisesti Henkilöasiakasliiketoiminnan maksutulokehitykseen.
Yritysasiakasliiketoiminnan bruttomaksutulon kasvu oli 2,8 prosenttia kiintein valuuttakurssein vuoden alkupuoliskolla, kun taas toisella vuosineljänneksellä kasvu ylsi 10,2 prosenttiin. Toisen vuosineljänneksen parantuneen kehitystrendin taustalla oli pääasiallisesti Ruotsin ja Suomen hyvä kehitys. Suomessa koronaviruspandemiaan liittyvät hinnantarkistukset vaikuttivat työtapaturmavakuutusten volyymikehitykseen negatiivisesti ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Yritysasiakkaiden aiemmin vankka asiakasuskollisuus vahvistui Pohjoismaissa vielä hieman entisestään. Myynti digitaalisten kanavien välityksellä, Yritysasiakasliiketoiminnan keskeinen painopiste, kaksinkertaistui vuodentakaisesta.
Suurasiakasliiketoiminnan bruttomaksutulo kasvoi kiintein valuuttakurssein huomioiden 5,4 prosenttia ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja 8,5 prosenttia toisella vuosineljänneksellä. Kasvua vauhdittivat merkittävät hinnankorotukset ja vahva asiakasuskollisuus, sillä sopimuksia uusittiin vilkkaasti. Suurasiakkaiden maksutulokasvu tuli pääasiassa Ruotsista ja Norjasta samaan aikaan, kun kutistunut työtapaturmavakuutusmarkkina heijastui negatiivisesti maksutuloon Suomessa. Monivuotisilla projekteihin liittyvillä vakuutuksilla oli negatiivinen vaikutus maksutulon kasvuun vuositasolla.
Baltian liiketoiminnan kasvu oli keskimääräistä markkinakasvua nopeampaa ja sitä edesauttoi Ifin vahvan kilpailuaseman vauhdittama vakuutussopimuksien määrän kasvu.
Yhdistetty kulusuhde oli vuoden 2021 alkupuoliskolla 81,1 prosenttia eli 1,0 prosenttiyksikön parempi kuin vuotta aiemmin (82,1), mutta pysyi toisella vuosineljänneksellä vakaana 80,7 prosentissa (80,5). Koronaviruspandemian vaikutukset pois lukien yhdistetty kulusuhde parani 0,8 prosenttiyksikköä toisella neljänneksellä.
Suurvahingot olivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla prosenttiosuutena nettovakuutusmaksutuotoista ilmaistuina 1,4 prosenttiyksikköä (2,1) odotuksia suuremmat. Toisella vuosineljänneksellä suurvahinkokehitys ylitti odotukset 2,7 prosenttiyksiköllä (2,4). Suurvahinkojen kasvu toisella vuosineljänneksellä liittyy pääosin Suurasiakasliiketoiminnan kiinteistövahinkoihin Ruotsissa.
Sääilmiöihin liittyvät vahingot ylittivät vuoden alkupuoliskolla hieman normaalitason ja olivat noin 1 prosenttiyksikön suuremmat kuin vuotta aiemmin. Toisella vuosineljänneksellä säähän liittyviä vahinkoja kertyi ns. normaali määrä ja ne olivat vastaavalla tasolla kuin vuotta aiemmin.
Koronaviruspandemialla ja siihen liittyvillä rajoituksilla oli noin 3 prosenttiyksikön positiivinen vaikutus yhdistettyyn kulusuhteeseen ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Toisella vuosineljänneksellä saatu noin 3 prosenttiyksikön suuruinen koronavaikutus jäi prosenttiyksikön matalammaksi kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten, jolloin sillä oli noin 4 prosenttiyksikön vaikutus liiketoimintaan. Pandemiaan liittyvät vaikutukset liiketoimintaan vähenivät vuoden 2021 alkupuoliskolla viruksentorjuntaan liittyvien rajoitusten ja suositusten höllentyessä Pohjoismaissa.
Aiempina tilikausina sattuneisiin vahinkoihin varatun korvausvastuun purulla oli 4,0 prosenttiyksikön vaikutus yhdistettyyn kulusuhteeseen sekä vuoden 2021 alkupuoliskolla että toisella neljänneksellä. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla se laski vuoden 2020 alkupuoliskosta, jolloin se oli 4,7 prosenttiyksikköä, toisella vuosineljänneksellä se oli hieman korkeampi kuin vertailuajankohtana vuoden 2020 toisella neljänneksellä, jolloin se oli 3,7 prosenttiyksikköä. Suurin osa korvausvastuun purusta kohdistui Ruotsin liikennevakuutuskantaan.
Riskisuhde koheni 1,5 prosenttiyksikköä 59,9 prosenttiin (61,4) ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Riskisuhteen kasvu oli noin 1,5 prosenttiyksikköä myös ilman suurvahinkoja ja sääilmiöihin liittyviä vahinkoja sekä aiempien vuosien kehityksen ja koronaviruspandemian vaikutusten huomiointia. Toisen vuosineljänneksen riskisuhde parani vuositasolla 0,5 prosenttiyksikköä 58,8 prosenttiin (59,3). Suurvahingot ja sääilmiöihin liittyvät vahingot sekä koronaviruspandemian vaikutukset ja aiempien vuosien tuloskehitys huomioiden toisen vuosineljänneksen riskisuhde parani arviolta noin 1,4 prosenttiyksikköä vuositasolla. Riskisuhteen paraneminen johtuu ensisijaisesti Ifin hinnoitteluun liittyvistä uudistuksista erityisesti Yritysasiakkaat- ja Suurasiakkaat-liiketoiminnoissa sekä jatkuvasta riskien valintaan liittyvästä kehitystyöstä.
Toimintakulusuhde kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 0,4 prosenttiyksikköä 21,2 prosenttiin (20,8). Toisella neljänneksellä toimintakulusuhde kasvoi 0,7 prosenttiyksikköä 21,2 prosentista 21,9 prosenttiin. Kasvu johtuu IT-kuluista sekä yleisen aktiviteetin kasvusta vuodentakaiseen verrattuna.
Ifin sijoitustoiminnan tulos oli vahva, 138 miljoonaa euroa (6), osake- ja korkomarkkinoiden suotuisan kehityksen ansiosta. Sijoitetun pääoman tuotto markkina-arvoin oli 2,5 prosenttia. Sijoitusvarallisuuden jakauma säilyi ennallaan. Korkoinstrumenttien osuus oli 88 prosenttia (88) ja osakkeiden 12 prosenttia (12) kaikkiaan 12,0 miljardin euron (11,0) sijoitusvarallisuudesta.
Tulos ennen veroja lähes kaksinkertaistui 566 miljoonaan euroon (383) tammi – kesäkuussa 2021. Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos oli 591 miljoonaa euroa (106).
Topdanmark
Kesäkuun 2021 lopussa Sampo Oyj omisti 41 997 070 Topdanmarkin osaketta eli 46,7 prosenttia Topdanmarkin koko osakekannasta ja 47,9 prosenttia niihin liittyvistä äänioikeuksista. Sammon omistuksen markkina-arvo oli 1 843 miljoonaa euroa 30.6.2021.
Topdanmarkin tulos ennen veroja tammi–kesäkuulta 2021 oli 208 miljoonaa euroa (38) Sampo-konsernin konsolidoidussa tuloslaskelmassa. Yhdistetty kulusuhde koheni 82,2 prosenttiin (84,2). Liikekulusuhde oli 16,2 prosenttia (16,7).
Lisätietoja Topdanmark A/S:stä ja sen tammi-kesäkuun 2021 tuloksesta on saatavilla osoitteessa www.topdanmark.com.
Hastings
Hastingsin liiketoiminta kehittyi vahvasti vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla. Hyvää kehitystä tukivat strategisen ja operatiivisen tason aloitteiden eteneminen sekä vahinkofrekvenssin harveneminen, joka oli seurausta koronapandemiaan liittyvistä rajoituksista.
Bruttovakuutusmaksutulo oli 554 miljoonaa euroa. Keskimääräiset vakuutusmaksut alenivat matalamman riskikategorian asiakassegmentteihin siirtymisen vuoksi, mutta kokonaisuudessaan hinnoittelussa ei tapahtunut merkittävää muutosta.
Vakuutusmaksutaso alentui Ison-Britannian moottoriajoneuvovakuutuksissa vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta toisella vuosineljänneksellä näkyi merkkejä tilanteen vakautumisesta. Hastings on jatkanut kurinalaista linjaansa hintakilpailun suhteen, ja vakuutussopimusten keskihinta on noussut toisella vuosineljänneksellä.
Voimassa olevien vakuutussopimusten määrä on säilynyt vakaana eli vuodenvaihteen tasolla 3,1 miljoonassa kappaleessa. Luku kasvoi 4 prosenttia vuositasolla. Vertailuajankohtana vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä kasvu oli kovaa. Asiakasuskollisuus on edelleen vankka ja ylittää markkinakeskiarvon. Keskimääräinen vakuutussopimuskohtainen tulovirta säilyi edelleen vakaana.
Kalenterivuoden riskisuhde oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 63,4 prosenttia, merkittävästi matalampi kuin koko vuodelle asetettu 76 prosentin tavoite. Aiempina vuosina sattuneisiin vahinkoihin liittyvä kehitys oli positiivinen vakavien henkilövahinkojen suotuisan kehityksen myötä, mutta varausten tekemisessä noudatettiin vastaavaa käytäntöä kuin vuodenvaihteessa.
Moottoriajoneuvoihin liittyvä vahinkofrekvenssi oli korkeampi kuin vuonna 2020, mutta alle vuoden 2019 tason moottoriajoneuvojen käyttöasteen pysyttyä alhaisena koronaviruspandemiaan liittyneiden sulkutoimien seurauksena. Vahinkofrekvenssi on kasvanut toisella neljänneksellä rajoituksien poistumisen myötä.
Operatiivinen kulusuhde oli 76,5 prosenttia ensimmäisellä vuosipuoliskolla, selkeästi alle koko vuodelle asetetun 88 prosentin tavoitteen. Suhdelukuun sisältyy 3,7 prosenttiyksikön suuruinen, yritysoston kirjaamiseen liittyvä positiivinen erä. Kyseinen erä kirjataan tilinpäätökseen vuoden 2021 loppuun saakka.
Kotivakuutuksissa nähtiin 27 prosentin kasvu vuositasolla. Voimassa olevien kotivakuutussopimusten määrä ylsi lähes 300 000:een. Kasvua tukivat vakuutustarjousten antamiseen liittyvät lisäpanostukset. Kotivahinkojen korvauskäsittelyyn on tulossa lisäkapasiteettia vuoden 2021 jälkipuoliskolla.
Tulos ennen veroja oli 85 miljoonaa euroa. Lukuun sisältyy 20 miljoonan euron suuruiset aineettomiin hyödykkeisiin kohdistuvat poistot, joita tehdään kirjanpidossa Hastingsin ostoon liittyen seuraavan seitsemän vuoden ajan.
Ison-Britannian vakuutusmarkkinoilla tuli toukokuun lopulla voimaan uudistuksia, joilla pyritään alentamaan tieliikenneonnettomuuksissa syntyneistä pienistä vammoista koituvia kuluja. Uudistukseen liittyvien vahinkoilmoitusten määrä uudessa ilmoituskanavassa on pysynyt matalana, jonka vuoksi uudistusten tehoa on vielä liian aikaista arvioida. Toukokuussa julkaistiin myös alan valvontaviranomaisen FCA:n loppuraportti vahinkovakuutusalan hinnoittelukäytäntöjä koskevasta tutkimuksesta. Sen sisällön täysimittainen soveltaminen tulee alalla pakolliseksi joulukuun 2021 loppuun mennessä. Hastings tukee molempia uudistuksia ja on joustavan hinnoittelunsa, riskienvalintansa ja liiketoimintamallinsa ansiosta hyvässä asemassa kilpailijoihinsa nähden sopeutuakseen ja hyötyäkseen muutoksista ajan mittaan.
Mandatum
Mandatumin tammi–kesäkuun 2021 tulos ennen veroja kohosi 141 miljoonaan euroon (39). Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos verojen jälkeen oli 238 miljoonaa euroa (-90).
Mandatumin operatiivinen tulos (kustannusliikkeen tulos ja varainhoidon tulos ) nousi 17 miljoonaan euroon (10). Riskiliikkeen tulos oli 11 miljoonaa euroa (10).
Mandatum hyötyi edelleen suotuisista sijoitusmarkkinoista. Sijoitusomaisuuden nettotuotot olivat ilman sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyviä tuottoja 178 miljoonaa (30).
Mandatumin sijoitussidonnainen vastuuvelka ja muut hallinnoitavana olevat asiakasvarat kasvoivat 1,2 miljardia euroa 10,4 miljardiin euroon (9,2) kesäkuun lopussa noin 400 miljoonan euron nettorahavirran ja positiivisen markkinakehityksen ansiosta.
Mandatum Lifen laskuperustekorkoiset vakuutuskannat, joiden laskuperustekorot ovat korkeita eli 4,5 ja 3,5 prosenttia, pienenivät 97 miljoonaa euroa 1,8 miljardiin euroon (1,9). Laskuperustekorkoisen vastuuvelan määrä oli kesäkuun lopussa kaiken kaikkiaan 3,3 miljardia euroa (3,5).
Mandatum Lifen diskonttokorkoa vuodelle 2024 alennettiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä 1,5 prosenttiin, jolla oli 31 miljoonan euron negatiivinen tulosvaikutus. Toisella neljänneksellä vuoden 2024 diskonttokorkoa alennettiin edelleen 1,0 prosenttiin, jolla oli puolestaan 8 miljoonan euron suuruinen negatiivinen tulosvaikutus. Vuosien 2021–2023 diskonttokorko on 0,25 prosenttia.
Kokonaisuudessaan Mandatum Life on vahvistanut alhaisen korkotason vuoksi vastuuvelkaansa 220 miljoonalla eurolla (218). Eriytetyn ryhmäeläkevakuutuskannan diskonttokoron alentamiseen oli lisäksi vielä varattu 204 miljoonaa euroa (232).
Omistusyhteisö
Omistusyhteisö-segmentin tammi–kesäkuun 2021 tulos ennen veroja oli 343 miljoonaa euroa (109). Lukuun sisältyy 162 miljoonan Nordea-osakkeen myyntiin 25.5.2021 liittyvä 93 miljoonan euron positiivinen tulosvaikutus. Ilman tätä kertaluonteista erää Sammolle kirjattava Nordean tulososuus oli 267 miljoonaa euroa (132) tammi–kesäkuussa 2021. Nordaxin tulososuus oli 9 miljoonaa euroa (5).
Sampo Oyj omisti 30.6.2021 kaikkiaan 480,924,782 Nordean osaketta, jolloin omistusoikeus vastasi 11,87:ää prosenttia yhtiön osakekannasta. Keskimääräinen hankintahinta on 6,46 euroa osakkeelta. Kesäkuun 2021 lopussa Sampo Oyj:n Nordea-omistus oli kirjattu taseeseen 3,8 miljardiin euroon eli 7,93 euroon osakkeelta. Omistusosuuden markkina-arvo oli kesäkuun 2021 lopulla 4,5 miljardia euroa eli 9,40 euroa osakkeelta.
Sampo julkisti 17.6.2021 vapaaehtoiset takaisinostotarjoukset ja ehdotukset koskien 2023 ja 2025 erääntyviä joukkovelkakirjojaan. Lisätietoja on saatavilla Tilikauden jälkeiset tapahtumat -osiossa.
MUUT TAPAHTUMAT
Nordea-osakkeiden myynti
Sampo jatkoi Nordea-omistuksen vähentämistä toisella vuosineljänneksellä 2021 strategisen tahtotilansa mukaisesti. Sampo myi 25.5.2021 institutionaalisille sijoittajille 162 miljoonaa Nordean osaketta. Myyntihinta oli 8,50 euroa osakkeelta ja myyntituotot 1 377 miljoonaa euroa.
Osakkeiden myynnistä koituu noin 93 miljoonan euron suuruinen positiivinen tulosvaikutus, joka sisältää aikaisempina tilikausina laajaan tuloslaskelmaan kirjatut noin -30 miljoonan euron suuruiset erät.
Sampo omistaa myynnin jälkeen 480 924 782 Nordean osaketta, mikä vastaa 11,87 prosenttia Nordean kaikista osakkeista ja äänioikeuksista.
Sampo on myynnin yhteydessä, tietyin poikkeuksin, sitoutunut olemaan myymättä Nordean osakkeita ajanjaksolla, joka päättyy 23.8.2021.
Varsinainen yhtiökokous
Sampo Oyj:n 19.5.2021 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti jakaa vuodelta 2020 osinkoa 1,70 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 21.5.2021 ja osingonmaksupäivä 28.5.2021. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2020 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden.
Yhtiön hallitukseen valittiin kahdeksan jäsentä. Hallitukseen valittiin uudelleen Christian Clausen, Fiona Clutterbuck, Georg Ehrnrooth, Jannica Fagerholm, Johanna Lamminen, Risto Murto ja Björn Wahlroos. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Markus Rauramo. Hallituksen toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.
Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen Björn Wahlroosin ja varapuheenjohtajakseen Jannica Fagerholmin. Nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan valittiin Christian Clausen, Risto Murto ja Björn Wahlroos (puheenjohtaja). Tarkastusvaliokuntaan valittiin Fiona Clutterbuck, Georg Ehrnrooth, Jannica Fagerholm (puheenjohtaja), Johanna Lamminen ja Markus Rauramo.
Kaikkien hallituksen jäsenten on arvioitu olevan riippumattomia yhtiöstä sekä sen merkittävistä osakkeenomistajista Arvopaperimarkkinayhdistyksen antaman hallinnointikoodin 2020 mukaisesti. Hallituksen jäsenten ansioluettelot ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/hallitus.
Yhtiökokous päätti maksaa hallituksen jäsenille palkkioita vuonna 2022 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 184 000 euroa ja hallituksen jäsenille 95 000 euroa. Tämän lisäksi hallituksen ja sen valiokuntien jäsenille maksetaan seuraavat vuosipalkkiot: varapuheenjohtajalle 26 000 euroa, tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 26 000 euroa ja tarkastusvaliokunnan jäsenelle 6 000 euroa. Hallituksen jäsenen edellytetään hankkivan yhtiökokouksen päätöksen perusteella Sammon A-sarjan osakkeita markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan 50 prosentilla hallituksen jäsenen vuosipalkkiosta, josta on ensin vähennetty verot ja vastaavat maksut.
Yhtiökokous hyväksyi Sampo Oyj:n toimielinten palkitsemisraportin. Päätös on neuvoa-antava.
Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy, jolle päätettiin maksaa palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan. KHT Jukka Vattulainen toimii päävastuullisena tilintarkastajana.
Yhtiökokouksessa oli ennakkoon annetut ja asiamiehen edustamat äänet mukaan luettuna edustettuna 330 774 332 osaketta (59,56 prosenttia osakkeista) ja 335 574 332 ääntä (59,91 prosenttia kaikista äänioikeuksista).
Yhtiökokouksen pöytäkirja on osakkeenomistajien nähtävillä osoitteessa yhtiökokoussivustolla www.sampo.com/yhtiokokous sekä Sampo Oyj:n pääkonttorissa osoitteessa Fabianinkatu 27, Helsinki.
Henkilöstö
Sampo-konsernissa työskenteli tammi–kesäkuussa 2021 keskimäärin 13 226 työntekijää (10 322).
Sampo-konsernin suurin liiketoiminta-alue If työllisti konsernin henkilöstöstä keskimäärin 54 prosenttia. Topdanmarkissa työskenteli 18 prosenttia, Hastingsissa 23 prosenttia ja Mandatumissa noin 4 prosenttia henkilöstöstä. Emoyhtiö Sampo Oyj:n palveluksessa työskenteli 0,5 prosenttia henkilöstöstä. Konsernin henkilöstöstä 7 209 työskenteli Ifissä, 2 427 Topdanmarkissa, 2 998 Hastingsissa, 563 Mandatumissa ja 70 Sampo Oyj:ssä.
Maantieteellisesti Sampo-konsernin henkilöstö jakautui siten, että Tanskassa työskenteli 23 prosenttia, Isossa-Britanniassa 22 prosenttia, Ruotsissa 18 prosenttia, Suomessa 17 prosenttia, ja Norjassa 12 prosenttia henkilöstöstä. Muiden maiden osuus oli 9 prosenttia.
Palkitseminen
Lyhytaikaisista kannustinjärjestelmistä suoritettiin tammi–kesäkuussa 2021 maksuja sosiaalikulut mukaan lukien 66 miljoonalla eurolla (44). Samalla ajanjaksolla pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä suoritettiin maksuja 3 miljoonalla eurolla (1). Kasvu johtuu pääasiassa Hastingsin sisällyttämisessä Sampo-konsernin lukuihin marraskuusta 2020 alkaen. Voimassa olevilla pitkäaikaisilla kannustinjärjestelmillä oli 11 miljoonan euron (3) negatiivinen tulosvaikutus. Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien ehdot ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/kannustinehdot.
Sampo-konserni julkaisi palkitsemisraportin vuodelta 2020 osoitteessa www.sampo.com/vuosi2020 maaliskuussa 2021. Raportti on laadittu Arvopaperimarkkinayhdistyksen hyväksymän, 1.1.2020 voimaan tulleen hallinnointikoodi 2020:n suositusten mukaisesti.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
19.5.2021 kokoontunut yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuudet hankkia Sammon omia A-sarjan osakkeita enintään 50 000 000 kappaletta. Valtuutuksen nojalla osakkeet hankitaan niiden hankintahetken markkinahintaan julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä.
Sampo Oyj ei ostanut tammi–kesäkuussa 2021 omia osakkeitaan. Sampo ei ole hankkinut omia osakkeitaan myöskään katsauskauden päättymisen jälkeen. Sampo Oyj:llä ja sen tytäryhtiöillä ei myöskään ollut omistuksessa Sammon osakkeita 30.6.2021.
Sampo Oyj sai tammi–kesäkuussa 2021 yhteensä 34 Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaista ilmoitusta. Ilmoituksien mukaan BlackRock, Inc.:n (tax ID 32-0174421) suoraan tai sen rahastojen, välillisesti tai rahoitusvälineiden kautta omistamien Sammon A-osakkeiden ja niihin liittyvien äänioikeuksien osuus oli joko laskenut alle 5 prosentin tai noussut yli 5 prosenttiin Sampo Oyj:n kaikista osakkeista ja niihin liittyvistä äänioikeuksista.
Lisäksi Hastings Group (Finance) Plc on laskenut liikkeelle 250 miljoonan Ison-Britannian punnan suuruisen, vuonna 2025 erääntyvän senioriehtoisen velkakirjan, jolle Fitch on antanut Issuer Default Rating (IDR) luokituksen A- positiivisin näkymin.
Konsernin vakavaraisuus
Sampo-konsernin vakavaraisuus lasketaan Solvenssi II -sääntöjen mukaan. Nordeaa käsitellään vakavaraisuuslaskennassa osakesijoituksena. Konserni tavoittelee 170–190 prosentin suuruista Solvenssi II -säännöstön mukaista vakavaraisuussuhdetta, kuten 24.2.2021 kerrottiin.
Sampo-konsernin vakavaraisuussuhde oli kesäkuun 2021 lopussa 209 prosenttia (176) tai 201 prosenttia, mikäli huomioidaan osinkokertymä vuodelta 2020 maksetun 1,70 euron suuruisen osakekohtaisen osingon mukaisena. Solvenssi II -vakavaraisuuspääoma vahvistui toisen vuosineljänneksen aikana 20 prosenttiyksikköä, josta 17 prosenttiyksikköä selittyy Nordean osakkeiden myynnillä 25.5.2021 ja 4 prosenttiyksikköä liiketoimintojen vahvan kehityksen kerryttämällä pääomalla.
Velka-asema
Sampo julkisti 24.2.2021 tavoittelevansa konsernitasolla alle 30 prosentin velkaisuusastetta, joka lasketaan jakamalla konsernin rahoitusvelat IFRS:n mukaisen oman pääoman ja rahoitusvelkojen summalla. Velkaisuusaste oli kesäkuun 2021 lopussa 28,4 prosenttia. Konsernin rahoitusvelan suuruus oli 5 058 miljoonaa euroa, josta senioriehtoisia joukkovelkakirjalainoja oli 2 754 miljoonaa euroa ja hybridiehtoisia pääomalainoja 2 305 miljoonaa euroa. Konsernin oma pääoma (IFRS) 12 742 miljoonaa euroa.
Lisätietoja Sampo-konsernin liikkeeseen laskemista lainoista on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/velkarahoitus.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Sampo julkisti 17.6.2021 vapaaehtoiset takaisinostotarjoukset ja ehdotukset koskien 2023 ja 2025 erääntyviä joukkovelkakirjojaan. Sampo päätti ostaa kaikki joukkovelkakirjat, jotka oli tarjottu pätevästi takaisinostotarjousten ehtojen mukaisesti. Takaisinostotarjousten selvityspäivänä ostettiin takaisinostotarjousten ehtojen mukaisesti siten yhteenlasketulta nimellisarvoltaan 90 366 000 euroa vuonna 2023 erääntyviä joukkovelkakirjoja ja yhteenlasketulta nimellisarvoltaan 92 085 000 euroa vuonna 2025 erääntyviä joukkovelkakirjoja. Takaisinostoilla oli noin 10 miljoonan euron negatiivinen tulosvaikutus.
Sampo julkisti pörssitiedotteen takaisinostotarjousten tuloksista ja ehdotuksista Lontoon pörssin verkkosivuilla 26.7.2021.
SAMPO OYJ Hallitus
Lisätiedot:
Knut Arne Alsaker, talousjohtaja, puh. 010 516 0010
Sami Taipalus, sijoittajasuhdejohtaja, puh. 010 516 0030
Mirko Hurmerinta, sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, puh. 010 516 0032
Maria Silander, viestintäpäällikkö, mediayhteydet, puh. 010 516 0031
Puhelinkonferenssi
Englanninkielinen puhelinkonferenssi analyytikoille, sijoittajille ja medialle järjestetään tänään klo 16.00 Suomen aikaa. Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla numeroon (09) 8171 0310, +44 333 300 0804, +1 631 913 1422 tai +46 8 5664 2651. Puhelinkonferenssin tunnus: 97460637#
Puhelinkonferenssia voi seurata samanaikaisesti internetissä osoitteessa www.sampo.com/tulos. Tallenne on kuunneltavissa myöhemmin samassa osoitteessa.
Tulosaineistoa täydentävä englanninkielinen esitysaineisto on julkaistu osoitteessa www.sampo.com/tulos.
Sampo julkaisee tammi–syyskuun 2021 osavuosiraporttinsa 3.11.2021.
Jakelu: Nasdaq Helsinki Lontoon pörssi Keskeiset tiedotusvälineet Finanssivalvonta www.sampo.com
Martelan toimitusjohtaja Artti Aurasmaa on irtisanoutunut tehtävästään siirtyäkseen toisen työnantajan palvelukseen. Aurasmaa jatkaa työskentelyään Martelan palveluksessa enintään kuuden kuukauden mittaisen irtisanomisaikansa loppuun saakka. Martelan hallitus käynnistää uuden toimitusjohtajan haun välittömästi.
”Martelan strategiaa on kuluneen vuoden aikana terävöitetty, ja yhtiön operatiivinen tiimi on erinomaisen kyvykäs. Modernin hybridityön edelläkävijäksi nousseen yhtiön toimituskyky on pandemian hellittäessä hyvässä kunnossa ja asiakastyytyväisyys kiitettävällä tasolla. Tässä tilanteessa päätin ottaa uuden haasteen vastaan yhtiön ulkopuolelta luottavaisin mielin”, Artti Aurasmaa sanoo.
”Kiitän Arttia lämpimästi hänen panoksestaan Martelassa ja toivotan hänelle kaikkea hyvää seuraaviin haasteisiin. Dynaamisena muutosjohtajana Artti toi yhtiöön raikasta ajattelua, jonka vaikutukset kantavat myös tästä eteenpäin. Aloitamme nyt uuden toimitusjohtajan hakuprosessin samalla kun Artti jatkaa vielä toistaiseksi Martelan palveluksessa”, Martelan hallituksen puheenjohtaja Johan Mild sanoo.
Martela julkisti 25.2.2021 uudistetun johtoryhmänsä, jonka tehtävänä on vauhdittaa yhtiön strategian toimeenpanoa valituilla ydinliiketoiminta-alueilla. Martela vastaa kiihtyvään monimuotoisten työ- ja oppimisympäristöjen tarpeeseen sekä vahvistuvaan ympäristötietoisuuteen tarvelähtöisesti muunneltavilla työympäristöpalveluilla, jotka noudattavat kiertotalouden ja kestävän kehityksen periaatteita.
Missiomme ”better working” ja visiomme ”people centric workplaces” määrittelevät strategisen suuntamme. Martela toimittaa käyttäjälähtöisiä työympäristöjä, joissa käyttäjät ja heidän hyvinvointi ovat keskiössä. Keskitymme Pohjoismaihin, sillä yhteisen avoimen työkulttuuritaustamme ja tarpeidemme myötä Pohjoismaat ovat hybridien työympäristöjen edelläkävijöitä.
Liikevaihto nousi 5 042 tuhanteen euroon (tammi-kesäkuu 2020: 4 830), kasvua 4 %.
SaaS-liikevaihto, konsultoinnin ja ohjelmistolisenssien liikevaihdot kasvoivat. Ylläpitopalvelujen liikevaihto laski.
Kansainvälisen liikevaihdon osuus konsernin liikevaihdosta oli 49 % (47).
Käyttökate 569 tuhatta euroa (330).
Liiketulos 11 tuhatta euroa (-339).
Tulos/osake -0,005 euroa (-0,026).
Huhti-kesäkuu 2021
Liikevaihto oli 2 138 tuhatta euroa (huhti-kesäkuu 2020: 2 041).
Liikevaihto kasvoi 5 % kansainvälisen liikevaihdon kasvun (+14 %) vetämänä.
SaaS-liikevaihto, konsultoinnin ja ohjelmistolisenssien liikevaihdot kasvoivat. Ylläpitopalvelujen liikevaihto laski.
Käyttökate 3 tuhatta euroa (-60).
Liiketulos -275 tuhatta euroa (-384).
Liiketoiminnan kulut olivat edellisvuoden tasolla.
Näkymät koko vuodelle 2021 ovat ennallaan.
Liiketoiminta
QPR Softwaren missiona on tehdä asiakkaista tehokkaita ja ketteriä toiminnassaan. Innovoimme, kehitämme ja myymme ohjelmistoja, jotka analysoivat, mittaavat ja mallintavat organisaatioiden toimintaa. Lisäksi tarjoamme asiakkaille ohjelmistoihimme liittyviä konsultointipalveluita.
Näkymät tilikaudelle 2021 (ennallaan)
Koronaviruspandemiasta johtuvat poikkeukselliset olot vaikuttavat edelleen liiketoimintaamme, mutta merkkejä asiakkaiden ohjelmistohankintojen päätöksenteon normalisoitumisesta on jo ollut nähtävissä. Perustuen toteutuneeseen myyntiin sekä nykyiseen tarjouskantaan, QPR arvioi liikevaihtonsa kasvavan vuonna 2021 (2020: 8 971 tuhatta euroa).
QPR suunnittelee lisäävänsä kuluvana vuonna maltillisesti myynti-, markkinointi- ja tuotekehityskulujaan, mutta arvioi tästä huolimatta käyttökatteen ja liiketuloksen paranevan vuoteen 2020 verrattuna.
KESKEISET TUNNUSLUVUT
Tuhatta euroa, ellei toisin ole mainittu
4-6/ 2021
4-6/ 2020
Muutos, %
1-6/ 2021
1-6/ 2020
Muutos, %
1-12/ 2020
Liikevaihto
2 138
2 041
5
5 042
4 830
4
8 971
Käyttökate
3
-60
104
569
330
72
248
% liikevaihdosta
0,1
-3,0
11,3
6,8
2,8
Liiketulos
-275
-384
28
11
-339
103
-936
% liikevaihdosta
-12,9
-18,8
0,2
-7,0
-10,4
Tulos ennen veroja
-283
-378
25
-78
-342
77
-952
Katsauskauden tulos
-231
-321
28
-61
-310
80
-812
% liikevaihdosta
-10,8
-15,7
-1,2
-6,4
-9,0
Tulos/osake, euroa (laimentamaton ja laimennettu)
-0,019
-0,027
28
-0,005
-0,026
80
-0,068
Oma pääoma/osake, euroa
0,159
0,199
-20
0,159
0,199
-20
0,161
Liiketoiminnan rahavirta
305
512
-40
1 211
921
32
334
Rahavarat kauden lopussa
878
722
22
878
722
21
185
Korollinen nettovelka
-23
-569
96
-23
-569
96
762
Nettovelkaantumisaste, %
-1,2
-22,9
95
-1,2
-22,9
95
38,0
Omavaraisuusaste, %
39,9
49,9
-20
39,9
49,9
-20
34,6
Oman pääoman tuotto, %
-44,4
-24,4
-82
-6,1
-23,6
74
-34,1
Sijoitetun pääoman tuotto, %
-18,7
-26,4
29
0,7
-20,4
103
-28,0
RAPORTOINTI
QPR Software innovoi, kehittää, myy ja toimittaa kansainvälisille markkinoille organisaatioiden toiminnankehitykseen tarkoitettuja ohjelmistoja ja niihin liittyviä palveluja. QPR Software raportoi yhtä liiketoimintasegmenttiä, joka on Organisaatioiden toiminnan kehittäminen. Tämän lisäksi yhtiö esittää saadut tuotot seuraavalla jaolla: Ohjelmistolisenssit, Uusiutuvat ohjelmistolisenssit, Ohjelmistojen ylläpitopalvelut, SaaS (Software-as-a-Service) sekä Konsultointi.
Yhtiön raportoimat jatkuvat tuotot koostuvat ylläpitopalveluista ja SaaS-liikevaihdosta. Edellä mainittujen lisäksi jatkuviin tuottoihin luetaan uusiutuvien ohjelmistolisenssien käyttöoikeusmaksut.
Ohjelmistolisenssit myydään asiakkaalle ilman aikarajoituksia tai etukäteen sovituksi määräajaksi. Uusiutuvissa ohjelmistolisensseissä myydään käyttöoikeus asiakkaalle toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Nämä sopimukset uusiutuvat kauden päätyttyä, yleensä vuoden kuluttua, ellei niitä irtisanota irtisanomisajan puitteissa. Nämä lisenssit tuloutetaan yhtenä ajankohtana, laskutuskauden alussa.
Maantieteellisinä alueina raportoidaan Suomi, muu Eurooppa mukaan lukien Venäjä ja Turkki, sekä muu maailma. Liikevaihto esitetään asiakkaan pääkonttorin sijainnin mukaan.
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Ensimmäisellä vuosineljänneksellä alkanut liikevaihdon kasvu jatkui toisella neljänneksellä, vaikka koronaviruspandemian negatiiviset vaikutukset tuntuivatkin edelleen ohjelmistojen uusmyynnissä. Liikevaihdon kasvu jäi 5 %:iin, mikä on selvästi alle keskipitkän aikavälin vuotuisen 15-20%:n kasvutavoitteemme. Kuluvan kolmannen vuosineljänneksen alku oli kuitenkin myös ohjelmistomyynnissä hyvä. Heinäkuun alussa allekirjoitimme ja julkistimme merkittävän prosessilouhintaohjelmistokaupan globaalille huipputeknologiayritykselle.
Viime vuoden aikana vahvistimme prosessilouhintaliiketoimintaamme rekrytoimalla lisää myynti- ja kehitysresursseja. Tänä vuonna olemme jatkaneet panostuksia rakentamalla uusia myynti- ja konsultointikumppanuuksia erityisesti eurooppalaisille avainmarkkinoille. QPR ProcessAnalyzer -prosessilouhintaohjelmiston parannetut mittauskyvykkyydet ja prosessihavaintojen seuranta ovat laajentaneet ohjelmiston käyttöä asiakasorganisaatioissa ja vahvistaneet edelleen tuotteen kilpailukykyä. Tehdyt panostukset luovat edellytyksiä prosessilouhintaliiketoiminnan myönteiselle kehitykselle jatkossa.
Jatkamme kuluvana vuonna uuden työkalun kehittämistä organisaatioiden toiminnan ja laatujärjestelmien tueksi kaikille prosessimallinnusasiakkaillemme. Uuden QPR BusinessPortalin avulla asiakkaat voivat viestiä prosessinsa ja laatudokumentaation henkilöstölle sekä saada paremman näkyvyyden palvelu- ja sovellussalkkuihinsa. QPR BusinessPortal on nyt pilotointivaiheessa ja tulee markkinoille kokonaisuudessaan kuluvan vuoden aikana.
Suorituskykyjohtamisen ohjelmiston QPR Metricsin myynti on kasvanut kuluneen vuoden aikana Lähi-idän markkinoilla. Vahvistamme syksyllä edelleen tämän tuotteen toimitustiimiämme, minkä lisäksi Lähi-idän liiketoiminnasta vastaava johtoryhmän jäsen Tero Aspinen muuttaa Dubaihin tukemaan paikallista kumppaniverkostoamme myynnissä ja asiakkuuksien kehittämisessä.
Jari Jaakkola toimitusjohtaja
LIIKEVAIHDON KEHITYS
LIIKEVAIHTO TUOTERYHMITTÄIN
Tuhatta euroa
4-6/ 2021
4-6/ 2020
Muutos, %
1-6/ 2021
1-6/ 2020
Muutos, %
1-12/ 2020
Ohjelmistolisenssit
133
79
68
866
666
30
1 344
Uusiutuvat ohjelmistolisenssit
81
121
-33
524
608
-14
900
Ohjelmistojen ylläpitopalvelut
481
587
-18
939
1 158
-19
2 195
SaaS
317
273
16
635
536
18
1 081
Konsultointi
1 126
981
15
2 078
1 861
12
3 452
Yhteensä
2 138
2 041
5
5 042
4 830
4
8 971
LIIKEVAIHTO MAANTIETEELLISESTI
Tuhatta euroa
4-6/ 2021
4-6/ 2020
Muutos, %
1-6/ 2021
1-6/ 2020
Muutos, %
1-12/ 2020
Suomi
1 145
1 170
-2
2 593
2 559
1
4 718
Muu Eurooppa ml. Venäjä ja Turkki
545
545
0
1 232
1 278
-4
2 474
Muu maailma
448
326
37
1 217
993
23
1 780
Yhteensä
2 138
2 041
5
5 042
4 830
4
8 971
Huhti-kesäkuu 2021
Toisen vuosineljänneksen liikevaihto kasvoi 5 % ja oli 2 138 tuhatta euroa (2 041). Liikevaihtoon vaikutti myönteisesti merkittävä kasvu konsultoinnissa ja ohjelmistotoimituksissa (+15 %) sekä SaaS-liikevaihdossa (+16 %). SaaS-liikevaihtoa kasvattivat sekä aiempien asiakkuuksien siirtyminen SaaS-asiakkaiksi sekä ohjelmistojen uusmyynti. SaaS-tarjouskannan vuotuinen arvo on vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna kasvanut kaksinkertaiseksi yli kahteen miljoonaan euroon.
Konsultoinnin, joka sisältää ohjelmistotoimitukset, liikevaihto nousi 1 126 tuhanteen euroon (981). Ohjelmistotoimituksia kasvattivat vuoden alkupuolella myydyt merkittävät Lähi-idän projektit. SaaS-liikevaihto nousi 317 tuhanteen euroon (273).
Uusien ohjelmistolisenssien liikevaihto nousi 133 tuhanteen euroon (79). Uusiutuvien ohjelmistolisenssien liikevaihto puolestaan laski 81 tuhanteen euroon (121), mikä johtui pääosin asiakkaiden siirtymisestä SaaS-asiakkaiksi. SaaS liikevaihto kasvoi 16 % ja oli 317 tuhatta euroa (273).
Ohjelmistojen ylläpitopalvelujen liikevaihto laski 481 tuhanteen euroon (587), mikä johtui pääosin ylläpitotuottojen laskusta kansainvälisessä kanavamyynnissä.
Konsernin liikevaihto kotimarkkinoilla Suomessa laski 2 %, mutta kansainvälinen liikevaihto kasvoi 14 %. Liikevaihdosta kertyi 54 % (57) Suomesta, 25 % (27) muualta Euroopasta (mukaan lukien Venäjä ja Turkki) sekä 21 % (16) muualta maailmasta.
Tammi-kesäkuu 2021
Tammi-kesäkuun liikevaihto oli 5 042 tuhatta euroa (4 830) ja kasvoi 5 %. Jatkuvien tuottojen osuus liikevaihdosta oli 46 % (48).
Liikevaihto Suomessa oli edellisvuoden tasolla (+1 %). Kansainvälinen liikevaihto kasvoi 8 % ohjelmistomyynnin vetämänä.
Konsernin liikevaihdosta 51 % (53) kertyi Suomesta, 24 % (26) muualta Euroopasta (mukaan lukien Venäjä ja Turkki) sekä 24 % (21) muualta maailmasta.
TULOSKEHITYS
Huhti-kesäkuu 2021 Konsernin käyttökate oli 3 tuhatta euroa (-60) ja liiketulos -275 tuhatta euroa (-384). Liiketulosta paransivat kasvanut liikevaihto sekä edellisvuotta pienemmät poistot. Konsernin kulut olivat edellisvuoden tasolla.
Katsauskauden tulos oli -231 tuhatta euroa (-321) ja osakekohtainen tulos -0,019 euroa (-0,027) osakkeelta.
Tammi-kesäkuu 2021
Konsernin käyttökate oli tammi-kesäkuussa 569 tuhatta euroa (330) ja liiketulos 11 tuhatta euroa (-339). Liiketulosta paransivat lähinnä kasvanut liikevaihto sekä edellisvuotta pienemmät poistot. Konsernin kulut olivat lähes edellisvuoden tasolla (-1 %).
Konsernin kiinteät kulut olivat katsauskaudella 4 397 tuhatta euroa (4 494). Luottotappiot, jotka sisältyvät kiinteisiin kuluihin, olivat 24 tuhatta euroa (6).
Tulos ennen veroja oli -78 tuhatta euroa (-342) ja katsauskauden tulos -61 tuhatta euroa (-310). Osakekohtainen tulos oli -0,005 euroa (-0,026) osakkeelta.
RAHOITUS JA INVESTOINNIT
Liiketoiminnan rahavirta kasvoi tammi-kesäkuussa lähinnä parantuneen tuloksen ansiosta 1 211 tuhanteen euroon (921). Vuosineljänneksen lopussa konsernin rahavarat olivat 878 tuhatta euroa (722).
Nettorahoituskulut olivat 88 tuhatta euroa (3). Kuluihin sisältyy kertaluontoinen päättyneeseen projektiin liittyvä takuumaksu, jonka yhtiö suoritti tammikuussa.
Investoinnit olivat tammi-kesäkuussa 379 tuhatta euroa (583), ja ne olivat pääasiassa tuotekehitysinvestointeja.
Konsernin rahoitusasema on hyvä. Katsauskauden lopussa konsernin rahavarat olivat 878 tuhatta euroa (722), minkä lisäksi konsernilla on käytettävissä muita lyhytaikaisia rahavaroja 1,3 miljoonaa euroa. Konsernilla oli katsauskauden lopussa 700 tuhatta euroa lyhytaikaista pankkilainaa, eikä lainkaan pitkäaikaisia pankkilainoja. Nettovelka suhteessa omaan pääomaan (gearing) oli -1 % (-23). Omavaraisuusaste katsauskauden lopussa oli 40 % (50).
TUOTEKEHITYS
QPR innovoi ja kehittää ohjelmistoja, jotka analysoivat, mittaavat ja mallintavat organisaatioiden toimintaa. Tuotekehityksessä kehitetään seuraavia ohjelmistotuotteita: QPR ProcessAnalyzer, QPR BusinessPortal, QPR EnterpriseArchitect, QPR ProcessDesigner ja QPR Metrics.
Tuotekehitysmenot olivat katsauskaudella tammi-kesäkuussa 956 tuhatta euroa (1 135) ja tuotekehitysmenoja aktivoitiin taseeseen 358 tuhatta euroa (451). Tammi-kesäkuussa kirjattiin tuotekehityspoistoja 346 tuhatta euroa (434). Aktivoidut tuotekehitysmenot poistetaan neljässä vuodessa.
HENKILÖSTÖ
Katsauskauden lopussa konsernin palveluksessa oli yhteensä 82 henkilöä (88). Keskimääräinen henkilöstömäärä tammi-kesäkuussa oli 82 (85).
Henkilöstön keski-ikä on 42,3 (42,1) vuotta. Naisia on 22 % (22) ja miehiä 78 % (78) henkilöstöstä. Myynnissä ja markkinoinnissa työskentelee 18 % (17), konsultoinnissa ja asiakaspalvelussa 39 % (44), tuotekehityksessä 35 % (29) ja hallinnossa 8 % (10) henkilöstöstä.
Henkilöstön kannustamiseksi yhtiöllä on voimassa koko henkilöstön kattava bonusohjelma. Ylimmän johdon lyhyen aikavälin palkitseminen koostuu rahapalkasta, luontoiseduista ja mahdollisesta, lähinnä konsernin ja tulosyksiköiden liikevaihdon kehityksen mukaan määräytyvästä vuosipalkkiosta. Lisäksi yhtiö otti vuonna 2019 käyttöön avainhenkilöiden optio-ohjelman.
OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT
Osakkeen pörssivaihdon kehitys
1-6/2021
1-6/2020
Muutos, %
1-12/2020
Vaihdetut osakkeet, kpl
1 298 011
561 866
131
1 403 426
Vaihto, euroa
2 776 234
1 157 773
140
2 825 365
% osakkeista
10,8
4,7
11,7
Keskimääräinen kaupantekokurssi, euroa
2,14
2,06
4
2,01
Osake ja markkina-arvo
30.6.2021
30.6.2020
Muutos, %
31.12.2020
Osakkeita yhteensä, kpl
12 444 863
12 444 863
–
12 444 863
Omat osakkeet, kpl
457 009
457 009
–
457 009
Kirjanpidollinen vasta-arvo, euroa/kpl
0,11
0,11
–
0,11
Ulkona olevat osakkeet, kpl
11 987 854
11 987 854
–
11 987 854
Osakkeenomistajat, kpl
1 408
1 193
18
1 240
Päätöskurssi, euroa
2,06
2,04
1
2,24
Osakekannan markkina-arvo, euroa
24 694 979
24 455 222
1
26 852 793
Omien osakkeiden kirjanpidollinen vasta-arvo yhteensä, euroa
50 271
50 271
–
50 271
Omien osakkeiden hankintahinta yhteensä, euroa
439 307
439 307
–
439 307
Omien osakkeiden osuus yhtiön osakkeiden lukumäärästä, %
3,7
3,7
–
3,7
YHTIÖN HALLINNOINTI
Yhtiön hallitus päätti maaliskuussa 2021 kutsua varsinaisen yhtiökokouksen koolle torstaiksi 25.3.2021. Hallitus päätti poikkeuksellisesta kokousmenettelystä eduskunnan hyväksymän väliaikaisen lainsäädännön nojalla. Covid-19-pandemian leviämisen rajoittamiseksi varsinainen yhtiökokous järjestettiin ilman osakkeenomistajien henkilökohtaista läsnäoloa kokouspaikalla. Osakkeenomistajilla oli mahdollisuus osallistua kokoukseen ja käyttää oikeuksiaan vain asiamiehen välityksellä sekä esittämällä vastaehdotuksia ja kysymyksiä ennakkoon.
Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että tilikaudelta 2020 ei jaeta osinkoa. Yhtiökokous teki yhtiön palkitsemisraportista neuvoa-antavan päätöksen, ja hyväksyi esitetyn palkitsemisraportin.
Yhtiökokous päätti, että hallitukseen kuuluu neljä (4) jäsentä ja että hallituksen jäseniksi valittiin Pertti Ervi, Matti Heikkonen, Antti Koskela ja Jukka Tapaninen. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Pertti Ervin.
Edelleen yhtiökokous päätti, että QPR Software Oyj:n tilintarkastaja on tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Miika Karkulahti. Tilintarkastajan toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta (osakeanti) yhdessä tai useammassa erässä. Osakeanti voidaan toteuttaa maksullisena tai maksuttomana antina hallituksen määräämin ehdoin.
Varsinaisen yhtiökokouksen QPR Software Oyj:n hallitukselle antamista kaikista valtuutuksista ja muista päätöksistä on annettu 25.3.2021 pörssitiedote. Se on luettavissa yhtiön internetsivujen sijoittajaosiossa, https://www.qpr.com/fi/sijoittajat/pörssi-ja-lehdistötiedotteet
Yhtiön toimitusjohtaja Jari Jaakkola ilmoitti 5.5.2021 hallitukselle jättävänsä tehtävänsä yhtiön toimitusjohtajana. Sujuvan siirtymäkauden varmistamiseksi hallitus ja Jaakkola sopivat, että Jaakkola jatkaa tehtävässään arviolta syyskuun alkuun saakka. Hallitus nimitti Jussi Vasaman 24.6.2021 uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään viimeistään 7.10.2021. Vasama on koulutukseltaan tuotantotalouden diplomi-insinööri erikoistumisalueinaan teollisuusyritysten kansainväliset toiminnot. Hän on toiminut erilaisissa ohjelmistoalan globaaleissa ja alueellisissa johtotehtävissä vuodesta 2012 alkaen.
KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
QPR tiedotti 5.7.2021 solmineensa heinäkuussa merkittävän sopimuksen QPR ProcessAnalyzer -ohjelmiston myynnistä ja toimituksesta globaalin huipputeknologiayrityksen kanssa. Asiakkaan ensimmäinen prosessilouhintahanke keskittyy konsernipalvelujen hankintaprosesseihin. Hankkeella tuotetaan läpinäkyvyyttä ja liiketoimintahavaintoja monimutkaisista, usein räätälöidyistä, hankintaprosesseista. Hankkeen tavoitteena on nostaa tehokkuutta ja saada aikaan merkittäviä säästöjä.
LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT
QPR:n sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista, informaatio luotettavaa, säännöksiä sekä toimintaperiaatteita noudatetaan, yhtiön strategiset tavoitteet saavutetaan, yhtiö reagoi markkina- ja toimintaympäristön muutoksiin, ja että liiketoiminnan jatkuvuus turvataan.
Yhtiö on tunnistanut seuraavat kolme toimintaansa liittyvää riskiryhmää: liiketoimintariskit (maa-, asiakas-, henkilöstö- ja juridiset riskit), tietoon ja tuotteisiin liittyvät riskit (tuote-, immateriaalioikeus- ja tietoturvallisuusriski) sekä rahoitusriskit (valuuttariski ja lyhyen aikavälin rahavirtaan liittyvät riskit). Yhtiön omaisuus-, keskeytys- ja vastuuvahinkoriskejä on suojattu vakuuttamalla.
Yhtiön taloudellisiin riskeihin sisältyy kansainvälisen liiketoiminnan luonteeseen kuuluva yksittäisiä liiketoimintakumppaneita koskeva kohtuullinen luottotappioriski. Yhtiö pyrkii rajaamaan sitä jatkuvalla standardimaksuehtojen, saamisten ja luottorajojen seurannalla.
Katsauskauden lopussa konsernin myyntisaamisista noin 58 % oli euromääräisiä (46). Yhtiön ei-euromääräisiä myyntisaamisia ei ollut suojattuna vuosineljänneksen lopussa.
Yhtiön toimintaan liittyviä riskejä ja riskienhallintaa on lähemmin selostettu yhtiön vuoden 2020 toimintakertomuksen sivuilla 22-24, www.qpr.com/fi/sijoittajat/vuosikertomukset
TALOUDELLISET TIEDOTTEET
Vuoden 2021 aikana QPR Software Oyj julkaisee taloudelliset tiedotteet suomen ja englannin kielillä seuraavasti:
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Jari Jaakkola, puh. 040 5026 397
Jakelu: NASDAQ OMX Helsinki Oy Keskeiset tiedotusvälineet
PUOLIVUOSIKATSAUKSEN TAULUKKO-OSIO
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
Tuhatta euroa, ellei toisin ole mainittu
4-6/ 2021
4-6/ 2020
Muutos, %
1-6/ 2021
1-6/ 2020
Muutos, %
1-12/ 2020
Liikevaihto
2 138
2 041
5
5 042
4 830
4
8 971
Liiketoiminnan muut tuotot
0
25
0
25
100
Materiaalit ja palvelut
297
260
14
634
700
-9
1 422
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut
1 692
1 757
-4
3 464
3 497
-1
6 649
Liiketoiminnan muut kulut
146
109
34
375
328
14
753
Käyttökate
3
-60
104
569
330
72
248
Poistot
278
324
-14
558
669
-17
1 183
Liiketulos
-275
-384
28
11
-339
103
-936
Rahoitustuotot ja -kulut
-8
6
-231
-88
-3
-2 748
-16
Tulos ennen veroja
-283
-378
25
-78
-342
77
-952
Tuloverot
52
57
-9
17
32
-48
140
Katsauskauden tulos
-231
-321
28
-61
-310
80
-812
Tulos/osake, euroa (laimentamaton ja laimennettu)
-0,019
-0,027
28
-0,005
-0,026
80
-0,068
Konsernin laaja tuloslaskelma:
Katsauskauden tulos
-231
-321
28
-61
-310
80
-812
Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Ulkomaisiin yksikköihin liittyvät muuntoerot
0
-1
100
1
0
-3
Laajan tuloslaskelman tulos
-231
-322
28
-60
-310
81
-814
KONSERNIN LYHENNETTY TASE
Tuhatta euroa
30.6.2021
30.6.2020
Muutos, %
31.12.2020
Varat
Pitkäaikaiset varat:
Aineettomat hyödykkeet
2 033
2 032
0
2 054
Liikearvo
513
513
0
513
Aineelliset hyödykkeet
153
98
56
176
Käyttöoikeusomaisuuserät
122
151
-19
211
Muut pitkäaikaiset varat
306
183
67
277
Pitkäaikaiset varat yhteensä
3 126
2 976
5
3 231
Lyhytaikaiset varat:
Myynti- ja muut saamiset
1 950
2 129
-8
2 901
Rahavarat
878
722
22
185
Lyhytaikaiset varat yhteensä
2 828
2 850
-1
3 086
Varat yhteensä
5 954
5 827
2
6 317
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma:
Osakepääoma
1 359
1 359
0
1 359
Muut rahastot
21
21
0
21
Omat osakkeet
-439
-439
0
-439
Muuntoerot
-68
-66
3
-69
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
5
5
0
5
Kertyneet voittovarat
1 099
1 600
-31
1 126
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
1 977
2 481
-20
2 004
Lyhytaikaiset velat:
Korolliset rahoitusvelat
700
–
700
Korolliset vuokrasopimusvelat
155
153
1
247
Saadut ennakot
1 003
853
18
527
Siirtovelat
1 648
1 816
-9
2 305
Osto- ja muut korottomat velat
472
524
-10
533
Lyhytaikaiset velat yhteensä
3 977
3 346
19
4 313
Velat yhteensä
3 977
3 346
19
4 313
Oma pääoma ja velat yhteensä
5 954
5 827
2
6 317
KONSERNIN LYHENNETTY RAHAVIRTALASKELMA
Tuhatta euroa
4-6/ 2021
4-6/ 2020
Muutos, %
1-6/ 2021
1-6/ 2020
Muutos, %
1-12/ 2020
Liiketoiminnan rahavirta:
Katsauskauden tulos
-231
-321
-28
-61
-310
80
-812
Oikaisut kauden tulokseen
391
278
41
593
667
-11
1 135
Käyttöpääoman muutokset
217
554
-61
896
577
55
45
Maksetut korko- ja muut rahoituskulut
-88
-5
-1 666
-230
-27
-752
-40
Saadut korko- ja muut rahoitustuotot
0
11
-96
2
24
92
27
Maksetut verot
17
-5
-435
11
-10
210
-21
Liiketoiminnan rahavirta
305
512
-40
1 211
921
32
334
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin
-222
-283
-22
-379
-583
-35
-1 098
Investointien rahavirta
-222
-283
-22
-379
-583
-35
-1 098
Rahoituksen rahavirrat:
Lainojen nostot
0
–
700
700
Lainojen takaisinmaksut
0
–
-700
-652
7
-500
Vuokrasopimusvelkojen maksut
-49
-76
-138
0
-261
Rahoituksen rahavirta
-49
-76
35
-138
-652
79
-61
Rahavarojen muutos
34
153
78
694
-314
321
-825
Rahavarat kauden alussa
857
572
50
185
1 035
-82
1 035
Rahavarojen kurssimuutosten vaikutus
-13
-4
-233
-1
1
-25
Rahavarat kauden lopussa
878
722
22
878
722
21
185
Vapaa kassavirta
83
229
832
338
-764
KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA
Tuhatta euroa
Osake- pääoma
Muut rahastot
Muunto- erot
Omat osakkeet
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Kertyneet voittovarat
Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2020
1 359
21
-66
-439
5
1 882
2 762
Optio-ohjelma
28
28
Kauden laaja tulos
-310
-310
Oma pääoma 30.6.2020
1 359
21
-66
-439
5
1 600
2 481
Optio-ohjelma
28
28
Kauden laaja tulos
-3
-502
-504
Oma pääoma 31.12.2020
1 359
21
-69
-439
5
1 126
2 004
Optio-ohjelma
33
33
Kauden laaja tulos
1
-61
-60
Oma pääoma 30.6.2021
1 359
21
-68
-439
5
1 098
1 977
LIITETIEDOT
LAATIMISPERIAATTEET
Tämän tiedotteen taulukko-osa on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Konserni on ottanut tilikauden 2021 alusta käyttöön tiettyjä uusia tai uudistettuja IFRS ‑standardeja ja IFRIC-tulkintoja vuoden 2020 tilinpäätöksessä kuvatulla tavalla. Näiden uusien ja uudistettujen normien käyttöönotolla ei ole ollut vaikutusta raportoituihin lukuihin. Muilta osin on noudatettu samoja laatimisperiaatteita ja -menetelmiä kuin edellisessä vuositilinpäätöksessä.
Tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja olettamuksia sekä käyttämään harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa, joten toteutumat saattavat poiketa arvioista ja olettamuksista.
Kaikki tässä tiedotteessa esitetyt luvut ovat konsernilukuja, jollei toisin mainita. Tiedotteen luvut ovat pyöristettyjä, joten yksittäisten lukujen summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Tämä tiedote on tilintarkastamaton.
Uponor kehittää veteen liittyviä ratkaisuja tulevien sukupolvien parhaaksi. Tuotteemme ja palvelumme turvalliseen vedenjakeluun, energiatehokkaaseen lämmitykseen ja viilennykseen sekä luotettavaan yhdyskuntatekniikkaan mahdollistavat kestävämmän elinympäristön. Autamme asiakkaitamme asunto-, liike- ja julkisessa rakentamisessa, teollisuudessa, kunnissa sekä vesi- ja voimalaitoksissa työskentelemään nopeammin ja tehokkaammin. Uponorin palveluksessa on noin 3 700 ammattilaista 26 maassa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Vuonna 2020 Uponorin liikevaihto oli noin 1,1 miljardia euroa. Uponor Oyj on listattu Nasdaq Helsingissä. www.uponorgroup.com
Bonum Pankki Oyj Pörssitiedote 3.8.2021, klo 15.30
Bonum Pankki Oyj: Bonum Pankin luottoluokitus vahvistettiin, näkymät vakaat Luottoluokituslaitos S&P Global Ratings (S&P) pitää Bonum Pankki Oyj:n pitkäaikaisen investointitason luottoluokituksen tasolla ’BBB’ ja lyhytaikaisen luottoluokituksen tasolla ’A-2’. Näkymät säilyvät vakaana. S&P:n julkaisema luottoluokitusarvio on pdf-liitteenä. Se on myös luettavissa osoitteessa www.poppankki.fi. Edellinen S&P:n luottoluokitusarvio julkaistiin tammikuussa 2021.
Lisätiedot:
Pia Ali-Tolppa, toimitusjohtaja Bonum Pankki Oyj, puh. 050 303 1476, s-posti: pia.ali-tolppa@poppankki.fi
Pekka Lemettinen, toimitusjohtaja, POP Pankkikeskus osk, puh. 040 503 5411, s-posti: pekka.lemettinen@poppankki.fi
Jakelu:
Nasdaq Helsinki Keskeiset mediat www.poppankki.fi
Bonum Pankki Oyj on POP Pankkien yhteenliittymän keskusluottolaitos. Bonum Pankki vastaa POP Pankki -ryhmän ulkoisen rahoituksen hankkimisesta ja maksuliikenteestä sekä myöntää vähittäisasiakkaille vakuudettomia kulutusluottoja ja vakuudellisia velkakirjalainoja. Bonum Pankki Oyj toimii myös yhteenliittymän keskitettyjen palvelujen tarjoajana.
KUTSU INVESTORS HOUSE OYJ:N PUOLIVUOSIKATSAUKSEN 1-6/2021 JULKISTAMISTILAISUUTEEN 16.8.2021 KLO 13.00
Investors House Oyj julkaisee tammi-kesäkuun 2021 puolivuosikatsauksen 16.8.2021 noin klo 8.30.
Investors Housen toimitusjohtaja Petri Roininen esittelee puolivuosikatsauksen analyytikoille, sijoittajille ja medialle maanantaina 16.8.2021 klo 13.00.
Esitysaineistot ovat saatavilla tiedotustilaisuuden jälkeen osoitteessa www.investorshouse.fi.
Helsinki 3.8.2021
Investors House Oyj
Petri Roininen, toimitusjohtaja
Jakelu: Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.investorshouse.fi
Investors House luo omistaja-arvoa yhdistämällä osaamisensa kiinteistö- ja finanssimarkkinan koko arvoketjussa. Toimintamalli tarjoaa useita kasvu- ja ansaintamahdollisuuksia, minkä lisäksi yhtiö pystyy hyödyntämään tehokkaasti markkinoilla avautuvia mahdollisuuksia ja allokoimaan pääomia parhaaksi katsomallaan tavalla.
ROBIT OYJ LEHDISTÖTIEDOTE 3.8.2021 KLO 14.00 ROBIT OYJ JULKAISEE TAMMI-KESÄKUUN 2021 PUOLIVUOSIKATSAUKSEN 10.8.2021 KLO 11.00
Robit Oyj julkaisee puolivuosikatsauksen tammi-kesäkuulta 2021 tiistaina 10.8.2021 klo 11.00. Katsaus ja esitysmateriaali ovat saatavilla julkistuksen jälkeen yhtiön verkkosivuilla osoitteessa https://www.robitgroup.com/investor/taloudellinen-informaatio/.
Tiedotustilaisuus analyytikoille, sijoittajille ja medialle
Robit Oyj järjestää englanninkielisen tiedotustilaisuuden analyytikoille, sijoittajille ja medialle tiistaina 10.8.2021 klo 14.00. Tiedotustilaisuus pidetään Scandic Simonkentällä (Mansku-kokoustila), osoitteessa Simonkatu 9, 00100 Helsinki. Ovet avautuvat klo 13.30.
Katsauksen esittelevät Robit Oyj:n toimitusjohtaja Tommi Lehtonen ja talousjohtaja Arto Halonen.
Vallitsevasta tilanteesta johtuen tiedotustilaisuuden läsnäolijoiden määrä rajoitetaan 10 henkeen. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ennakkoilmoittautumiset tiedotustilaisuuteen perjantaihin 6.8.2021 klo 10.00 mennessä osoitteeseen investors@robitgroup.com.
Puolivuosikatsauksen julkistamista edeltävä hiljainen kausi on meneillään ja jatkuu katsauksen julkistukseen saakka.
Tulevat tapahtumat: pääomamarkkinapäivä 23.9.2021
Robit Oyj:n pääomamarkkinapäivä 2021 analyytikoille, sijoittajille ja talousmedialle järjestetään 23.9.2021. Tilaisuudessa ovat mukana Tommi Lehtonen (toimitusjohtaja), Arto Halonen (talousjohtaja), Harri Sjöholm (hallituksen puheenjohtaja) sekä muut yhtiön johdon avainhenkilöt kertomassa ajankohtaista tietoa yhtiön arvonluonnista sijoittajatahoille. Kutsu ja rekisteröintitiedot julkaistaan lehdistötiedotteena ja yhtiön kotisivuilla lähempänä tapahtumaa.
Jakelu: Nasdaq Helsinki Oy Keskeiset tiedotusvälineet www.robitgroup.com
Robit on voimakkaasti kansainvälistynyt kasvuyhtiö, joka myy kulutusosia eli porakalustoa globaalisti asiakkailleen seuraavilla markkinasegmenteillä: kaivosteollisuus, rakentaminen, geotekniikka sekä kaivonporaus. Yhtiön tarjonta jakaantuu kolmeen tuote- ja palvelualueeseen: Top Hammer, Down the Hole ja Geotechnical. Yhtiöllä on 9 maassa myynti- ja palvelupisteet sekä aktiivinen myyntiverkosto yli 100 maassa. Robitilla on tuotantoyksiköt Suomessa, Etelä-Koreassa, Australiassa ja Englannissa. Robitin osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Lisätietoja osoitteessa: www.robitgroup.com.
Orion Oyj ja MarinusPharmaceuticals solmivat ganaksolonia koskevan Euroopan laajuisen markkinointi- ja jakelusopimuksen
Orion Oyj (”Orion”) ja MarinusPharmaceuticals, Inc. (”Marinus”) ovat allekirjoittaneet ganaksolonia koskevan Euroopan laajuisen markkinointi– ja jakelusopimuksen. Ganaksoloni on GABAA-reseptorin modulaattori, jota tutkitaan useideneri harvinaistenepileptisten kouristussairauksien hoitoon.
Sopimuksen ehtojen mukaan Orion saa oikeuden myydä ja markkinoida ganaksolonia Euroopassa. Orion on suorittanut ennakkomaksuna Marinukselle 25 miljoonan euron allekirjoitusmaksun. Lisäksi Marinus on oikeutettu saamaan porrastettua rojaltia Orionin tulevasta myynnistä vaihdellen runsaasta 10 prosentista runsaaseen 20 prosenttiin. Marinus on myös oikeutettu samaan tiettyjä onnistuneisiin kehitys- ja kaupallistamisvaiheisiin liittyviä etappimaksuja.
Marinus tulee olemaan myyntiluvan haltija, ja se vastaa nykyisistä ja tulevista ganaksolonilla tehtävistä kliinisistä tutkimuksista. Orion vastaa markkinoillepääsystä kaikissa 30 maassa Euroopan talousalueella (ETA) sekä Isossa-Britanniassa ja Sveitsissä.
Marinus raportoi syyskuussa 2020 positiivisia tuloksia kliinisen kolmannen vaiheen tutkimuksesta, jossa suun kautta annosteltua ganaksolonia arvioitiin epileptisten kouristuskohtausten hoidossa lapsilla ja nuorilla aikuisilla, joilla on CDKL5-oireyhtymä (CDD). Tulosten perusteella Marinus jätti uudelle lääkkeelle myyntilupahakemuksen (NDA) Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA:lle sekä odottaa jättävänsä myyntilupahakemuksen Euroopan lääkevirasto EMA:lle myöhemmin tänä vuonna. Molemmat virastot ovat myöntäneet ganaksolonille harvinaislääkkeen statuksen CDD:n hoitoon.
CDD:n lisäksi suun kautta annosteltavan ganaksolonin käyttöä tutkitaan tuberoosiskleroosiin (TSC) liittyvien epileptisten kohtausten hoidossa. Lisäksi suonensisäisesti annostellun ganaksolonin käyttöä tutkitaan lääkeresistenttien epileptisten sarjakohtausten (RSE) hoidossa. Marinus tarkastelee myös muita käyttöaiheita ja potilasryhmiä, jotka voisivat hyötyä ganaksolonista. Orionin kaupallisten toimintojen johtaja Satu Ahomäki kommentoi: ”Olemme tyytyväisiä voidessamme olla Marinuksen kumppani Euroopassa. Työ ganaksolonin kanssa on toistaiseksi ollut rohkaisevaa ja tarkoittaa jatkuvaa sitoutumista harvinaisia epilepsioita sairastavien yhteisöihin. Odotan innolla pyrkimyksiä kehittää tehokkaita lääkkeitä näitä sairauksia varten. Ganaksoloni voisi olla lupaava hoitovaihtoehto harvinaisia epilepsioita sairastaville potilaille.”
”Orionilla on vahva markkina-asema sekä laaja kaupallinen verkosto Euroopassa harvinaisten neurologisten sairauksien terapia-alueella. Siksi Orion on ihanteellinen kumppani ganaksolonin kaupallistamiseen Euroopassa”, toteaa Scott Braunstein, M.D., Marinuksen toimitusjohtaja. ”Tämä yhteistyö on tärkeä askel ganaksolonin globaalissa kehitysstrategiassamme, ja se kuvastaa myös Orionin uskoa ganaksolonin potentiaaliin. Uskon, että molemmat yhteistyön osapuolet pääsevät hyötymään ganaksolonin menestyksestä pitkällä aikavälillä.”
Orion Oyj
Orion on suomalainen lääkeyhtiö – hyvinvoinnin rakentaja, joka toimii maailmanlaajuisesti. Orion kehittää, valmistaa ja markkinoi ihmis- ja eläinlääkkeitä sekä lääkkeiden vaikuttavia aineita. Yhtiö panostaa jatkuvasti uusien lääkkeiden sekä hoitotapojen tutkimiseen ja kehittämiseen. Orionin lääketutkimuksen ydinterapia-alueita ovat neurologiset sairaudet, syöpäsairaudet sekä hengityselinsairaudet, joiden hoitoon Orion kehittää inhaloitavia keuhkolääkkeitä. Orionin liikevaihto vuonna 2020 oli 1 078 miljoonaa euroa, ja yhtiö työllisti vuoden lopussa noin 3 300 henkilöä. Orionin A- ja B- osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä.
MarinusPharmaceuticals, Inc. Marinus Pharmaceuticals, Inc. on lääkeyhtiö, joka on omistautunut kehittämään innovatiivisia lääkkeitä epilepsia- ja kohtaushäiriöiden hoitoon. Ganaksolonin toimintamekanismi GABAA-reseptorien positiivisena allosteerisena modulaattorina tunnetaan hyvin, ja sen tiedetään rauhoittavan aivojen kohtausaktiviteettia ja epilepsioihin liittyviä muita oireita, kuten masennusta ja ahdistusta. Ganaksolonia kehitetään sekä suonensisäisesti että suun kautta annettuina annosmuotoina, joiden tarkoituksena on maksimoida aikuisten ja lasten potilasryhmien hoidon kattavuus sekä akuuteissa että kroonisissa hoitotilanteissa. Marinus sai viime vuonna valmiiksi ensimmäisen laatuaan olevan faasin III tutkimuksen ganaksolonin käytöstä CDKL5-puutoshäiriöstä kärsivien lasten keskuudessa. Yhtiö suorittaa parhaillaan faasin II tutkimusta ganaksolonin käytöstä tuberoosiskleroosiin (TSC) liittyvien epileptisten kohtausten hoidossa. Se on myös aloittanut faasin III tutkimuksen aineen käytöstä lääkeresistenttien epileptisten sarjakohtausten (RSE) hoidossa. Lisätietoja on osoitteessa www.marinuspharma.com.
