Orionin Tutkimussäätiö jakoi vuodelle 2022 apurahoina yhteensä 991 910 euroa
Orionin Tutkimussäätiö sr:n hallitus on myöntänyt 991 910 euroa apurahoina hakemusten perusteella vuodelle 2022. Suuria, enintään 50 000 euron suuruisia apurahoja myönnettiin 19 äskettäin väitelleelle tutkijalle tutkimustyön jatkamiseen. Enintään 5 000 euron suuruisia apurahoja myönnettiin 64 väitöskirjaa tekevälle nuorelle tutkijalle.
Orionin Tutkimussäätiö sr jakaa vuosittain sijoitustuottonsa sekä Orion Oyj:ltä saamansa lahjoituksen apurahoina nuorille tutkijoille tai äskettäin väitelleille tutkimustyön jatkamista varten. Tutkimussäätiö on viime vuosina jakanut hakumenettelyyn perustuvia apurahoja vuosittain yhteensä noin miljoona euroa eri tutkijoille lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian sekä niihin liittyvien luonnontieteiden, kuten kemian ja fysiikan, aloille.
Apurahat vuodelle 2022
Suuretapurahat25000 – 50 000 euroa
Ampuja Minna Ebba Eerika, FT, Helsingin yliopisto, Investigating genetic causes of congenital heart defect using patient-derived induced pluripotent stem cells, 25.000 €
Anttila Jenni Emilia, Doctor of Pharmacy, Helsingin yliopisto, Glymphatic brain delivery of CDNF to combat neurodegenerative diseases, 25.000 €
Barsby Tom, Research Scientist, Helsingin yliopisto, Stem Cells and Metabolism Research Program, Understanding the Metabolic Network of Stem Cell-Derived Islets: Diabetes, Development and Dysfunction, 31.000 €
Elkhwanky Mahmoud SobhyZaky, Researcher, Oulun yliopisto, Elucidation of the cellular/molecular mechanisms mediating the impaired Glucagon secretion during the life-threatening hypoglycemia of type 1 diabetes, 45.000 €
Gogulski Juha Daniel, LL, LT, Helsingin yliopisto, HUS / Helsingin yliopisto, Developing a closed-loop TMS-EEG platform for rTMS treatment in major depression, 50.000 €
Harjula Sanna-Kaisa Emilia, Filosofian tohtori, Tampereen yliopisto, Isännän perimän vaikutus tuberkuloosin taudinkulkuun, 25.000 €
Iso-Markku Paula Helinä, Erikoislääkäri, lääketieteen tohtori, Helsingin yliopisto, Helsingin yliopisto & HUS Diagnostiikka, The role of physical activity in cognitive aging – longitudinal twin study on the relationships between physical activity, cognitive functioning and biomarkers of Alzheimer's disease, 50.000 €
Kartasalo Kimmo Juhani, Tekniikan tohtori, Karoliininen instituutti, Tekoälypohjainen robusti ja skaalautuva laskennallinen patologia, 50.000 €
Leigh Robert Scott, Postdoctoral researcher, Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus, A.I. Virtanen Institute for Molecular Sciences, Transcriptional remodeling as a therapeutic target in atrial fibrillation, 45.000 €
Lilja Johanna Tiina Karoliina, FT, University of Lausanne (UNIL), Ludwig Institute for Cancer Research (LICR), Exploring the mechanisms of non-small cell lung cancer dissemination to the brain, 50.000 €
Luukkonen Panu Kalervo, LT, dosentti, Helsingin yliopisto, Hepatic Mitochondrial Metabolism in Human Fatty Liver Disease, 50.000 €
Malani Disha, Scientist, Helsingin yliopisto, Functional identification of chronic lymphoid leukemia drug response and resistance, 25.000 €
Melin Johanna Maria, Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri, Helsingin yliopisto, Redefining diagnostic criteria and management of polycystic ovary syndrome, 25.000 €
Pant Shishir, Researcher, Helsingin yliopisto, Mechanism of persistence, minimal residual disease, and mutation in acquired drug resistance in a prototypical targeted cancer therapy, 45.000 €
Ruotsalainen Anna-Kaisa, FT, Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus, A.I. Virtanen instituutti, Therapeutic potential of circular RNAs in coronary artery disease, 25.000 €
Salminen Liina Tuulia, Lääketieteen tohtori, Turun yliopisto, Comprehensive analysis of the tumor ecosystem and adjacent normal tissue cancerization for predicting response to BCG immunotherapy in bladder cancer, 43.400 €
Sliz Eeva Pauliina, FT, Oulun yliopisto, Ihmisen aineenvaihdunnan multiomiikkatutkimus kardiometabolisten sairauksien ymmärtämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi, 47.510 €
Soininen Sonja Pauliina, Lääketieteen tohtori, Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus, Seerumin D-vitamiinipitoisuuden yhteys luuntiheyteen ja valtimotautien riskitekijöihin sekä luuntiheyttä selittävät tekijät lapsilla ja nuorilla, 30.000 €
TeinoIndrek, Researcher, Helsingin yliopisto, Institute of Biotechnology, Methylation of mRNA at adenosine N6 supports dopamine neuron survival – new pathway and small-molecule compounds for Parkinson’s disease therapy, 25.000 €
19 suurta apurahaa, 711.910 euroa.
Pienet apurahat3000 – 5 000 euroa
Lisäksi Orionin Tutkimussäätiö on myöntänyt pienempiä 3 000 — 5 000 euron suuruisia apurahoja 64 väitöstyötä tekeville nuorille tutkijoille tieteellistä tutkimustyötä varten. Näiden apurahojen arvo on yhteensä 280 000 euroa.
Taloudellinen vuokrausaste Suomessa oli 94,7 % (97,0).
Liikevaihto oli223,2(228,3) milj. €.
Nettovuokratuotto oli 157,3 (166,9) milj. €.
Tulos ennen veroja oli 211,7 (102,8) milj. €.
Tulokseen sisältyvä sijoituskiinteistöjenkäyvän arvon muutos oli 114,4 (-7,0)milj. €.
Asuntoinvestoinnit olivat 116,9 (83,3) milj. €.
Sijoitettu pääoma katsauskauden lopussa oli 4 479,8 (4 587,8) milj. €.
Sijoitetun pääoman tuotto oli 7,3 % (4,2).
Oma pääoma oli 2 310,7 (2 135,4) milj. €, 40,82 (37,72) €/osake.
Osakekohtainen tulos oli 2,99 (1,44) €.
Asuntoja hankittiin ja valmistui yhteensä 41 (608) vuokra-ja 0 (63) omistusasuntoa sekä 0 (36) JoustoKotia.
Rakenteilla on 1294(451) vuokra- ja 71 (16) omistusasuntoa sekä 52 (0) JoustoKotia.
Talomestari-malli laajentui Tampereelle ja Turkuun: katsauskauden lopussa SATOssa työskenteli 45 talomestaria.
Kilpailutilanne vuokranantajien kesken on kiristynyt ja vuokralaisten valinnan mahdollisuuksien kasvaessa onnistunut asiakaskokemus on entistä tärkeämmässä roolissa.
Yhteenveto ajalta 1.7.–30.9.2021 (1.7.–30.9.2020)
Taloudellinen vuokrausaste Suomessa oli 95,1 %(96,5).
Liikevaihto oli 74,9(76,2) milj. €.
Nettovuokratuotto oli 57,3(60,3) milj. €.
Tulos ennen veroja oli 40,5(26,5) milj. €.
Tulokseen sisältyvä sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutos oli 2,4 (-13,6) milj. €.
Asuntoinvestoinnit olivat 57,3(23,5) milj. €.
Osakekohtainen tulos oli 0,57 (0,37) €.
Asuntoja hankittiin ja valmistui yhteensä 0 (0) vuokra-ja 0 (0) omistusasuntoa sekä 0 (0)JoustoKotia.
Toimitusjohtaja Antti Aarnio:
Vuokra-asuntojen kysyntä parani hieman. SATOn vuokrausaste nousi lievästi alkuvuoteen verrattuna ja katsauskauden (1.7.–30.9.2021) vuokrausaste oli 95,1 % (96,5 %). Pääkaupunkiseudun kysyntä elpyi elokuusta alkaen. Tampereella, Turussa sekä muissa kasvukeskuksissa vuokra-asuntojen kysyntä lähti nousuun jo kesän aikana.
Uudisasuntotuotanto on pääkaupunkiseudulla edelleen ennätyskorkealla tasolla ja sen taustalla keskeisenä tekijänä on kasvanut sijoittajakysyntä. Myös vuokra-asuntojen tarjonta on yhä korkealla tasolla. Kilpailutilanne vuokranantajien kesken on kiristynyt ja vuokralaisten valinnan mahdollisuuksien kasvaessa onnistunut asiakaskokemus on entistä tärkeämmässä roolissa.
Talomestari-toimintamallia laajennettiin edelleen pääkaupunkiseudulla sekä Tampereella ja Turussa: Katsauskauden lopussa SATOssa työskenteli 45 talomestaria. Tavoitteena on, että SATOlla työskentelee 60 talomestaria vuoden loppuun mennessä. Vuoden 2019 lopussa käynnistetyssä toimintamallissa SATOn omien talomestareiden vastuulla on asuntojen ja talojen kiinteistötekniset työt. Tavoittelemme talomestari-toimintamallilla entistä parempaa asiakaskokemusta ja tehokkaampaa ylläpitoa.
Katsauskaudella keskityimme asiakaspalvelujemme uudistamiseen. Muutokset tehostavat asiakaspalvelumme ja vuokrauksemme päivittäistä työtä ja näkyvät asiakkaillemme entistä sujuvampana asiointina.
Puukerrostalokohteen rakentaminen alkoi Lupajantiellä Helsingin Mellunmäessä. Kaksikerroksisiin taloihin tulee 112 uutta vuokra-asuntoa.
Haluan kiittää satolaisia hyvästä työstä asukkaidemme asumisviihtyvyyden ja asiakastyytyväisyyden kehittämiseksi.
Toimintaympäristö
Suomen talouden toipuminen koronakriisistä on ollut nopeaa keväästä 2021 alkaen, kun rokotekattavuus on lisääntynyt ja rajoituksia on purettu. Kasvun ennustetaan jatkuvan vuonna 2022, jonka jälkeen se tulee hidastumaan. Valtionvarainministeriön syyskuun ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 3,3 % vuonna 2021 ja 2,9 % vuonna 2022. Tautitilanteen muutos, virusmuunnokset sekä rokotekattavuuden hidas kasvu tuovat kuitenkin edelleen epävarmuutta talouden kehittymiseen.
Koronapandemian negatiivista vaikutusta Suomen talouteen pyritään rajoittamaan Euroopan Keskuspankin, EU:n sekä Suomen valtion tukitoimenpiteillä. Euroopan talouskehityksestä johtuen korkotason arvioidaan pysyvän pidemmän aikaa matalalla tasolla, mikä vaikuttaa positiivisesti SATOn rahoituskustannuksiin. Inflaation kehitys jatkossa voi mahdollisesti johtaa korkotason muutoksiin.
Suurten kaupunkien vuokra-asuntomarkkinoita on viime vuosina leimannut tarjonnan ripeä kasvu. Kasvu on pääosin lähtöisin vilkkaasta vuokra-asuntotuotannosta, jonka taustalla on vahva sijoittajakysyntä.
Koronapandemia on siirtänyt vuokra-asuntokysynnän painopistettä hienoisesti isompiin asuntoihin ja matalamman vuokratason alueille. Kummassakin taustalla on etätyön lisääntyminen: tilaa tarvitaan enemmän, kun kotona myös työskennellään. Vuonna 2020 alkaneesta koronapandemiasta huolimatta vuokra-asunnoille on kysyntää ja kaupungistumiskehityksen, joka pandemian aikana on väliaikaisesti hidastunut, uskotaan jatkuvan tulevina vuosina vahvana.
KATSAUSKAUSI 1.1.–30.09.2021 (1.1.–30.9.2020)
Liikevaihto ja tulos
Tammi-syyskuussa 2021 konsernin liikevaihto oli 223,2 (228,3) miljoonaa euroa.
Liikevoitto oli 245,4 (138,9) miljoonaa euroa. Liikevoitto ilman sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutosta oli 130,9 (145,9) miljoonaa euroa. Tulosvaikutteinen käyvän arvon muutos oli 114,4 (-7,0) miljoonaa euroa.
Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -33,7 (-36,1) miljoonaa euroa.
Tulos ennen veroja oli 211,7 (102,8) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan operatiivinen kassavirta (kassaperusteinen tulos verojen jälkeen ilman käyvän arvon muutosta) oli tammi-syyskuussa 74,7 (95,7) miljoonaa euroa.
Osakekohtainen tulos oli 2,99 (1,44) euroa.
Taloudellinen asema ja rahoitus
Konsernin taseen loppusumma oli syyskuun lopussa yhteensä 5 070,8 (5 172,0) miljoonaa euroa. Oma pääoma oli 2 310,7 (2 135,4) miljoonaa euroa. Osakekohtainen oma pääoma oli 40,82 (37,72) euroa.
Konsernin omavaraisuusaste oli syyskuun lopussa 45,6 % (41,3). Uutta pitkäaikaista rahoitusta nostettiin 7,0 miljoonaa euroa ja luototusaste oli syyskuun lopussa 42,6 % (43,4).
Konsernin oman pääoman tuotto oli vuositasolle suhteutettuna 10,1 % (5,2). Sijoitetun pääoman tuotto oli 7,3 % (4,2).
Korollinen vieras pääoma oli syyskuun lopussa 2 169,1 (2 452,4) miljoonaa euroa, josta markkinaehtoisten lainojen määrä oli 1 976,9 (2 229,9) miljoonaa euroa. Lainakannan keskikorko oli 1,7 % (1,9). Nettorahoituskulut olivat yhteensä -33,7 (-36,1) miljoonaa euroa.
Korkosuojausten markkina-arvon muutosten laskennallinen vaikutus omaan pääomaan oli 10,9 (-1,8) miljoonaa euroa.
Reaalivakuudettoman rahoituksen osuus oli 86,2 % (82,7) kaikista lainoista. Reaalivakuudesta vapaan omaisuuden osuus oli syyskuun lopussa 87,5 % (84,1) koko taseesta.
Asuntoliiketoiminta
Asuntoliiketoimintaamme kuuluu vuokraus, asiakaspalvelu, elinkaarihallinta ja ylläpito. Tehokkaalla vuokraustoiminnalla ja digitaalisilla palveluilla varmistetaan asunnontarvitsijoille nopea asunnon hankinta ja konsernille vakaasti kehittyvä kassavirta. Laadukkaalla ylläpitotoiminnalla varmistamme asumisviihtyvyyden, asuntojen kunnon ja arvon säilymisen. Palvelemme asiakasta asumisen arjessa asiakaslähtöisellä palveluorganisaatiolla. Vuokratuotot olivat 223,2 (228,3) miljoonaa euroa. Asuntojen taloudellinen vuokrausaste Suomessa oli keskimäärin 94,7 % (97,0) ja vuokra-asuntojen ulkoinen vaihtuvuus 31,6 % (31,8).
SATOn vuokra-asuntojen keskineliövuokrat Suomessa olivat katsauskauden lopussa 17,46 (17,49) euroa/m2/kk.
Asuntojen nettovuokratuotto oli 157,3 (166,9) miljoonaa euroa.
Sijoituskiinteistöt SATOn omistuksessa oli 30.9.2021 yhteensä 26 594 (26 628) asuntoa. Katsauskaudella valmistui 41 (608) vuokra-asuntoa. Realisoituja vuokra-asuntoja ja asukkaiden lunastamia osaomistusasuntoja oli 165.
Käypä arvo
Vuokra-asuntojen arvon kehityksellä on keskeinen merkitys SATOlle. Asunto-omaisuus on keskitetty alueille ja asuntokokoihin, joihin kohdistuvan vuokra-asuntokysynnän odotetaan pitkällä tähtäimellä kasvavan. Kiinteistöjen korjausten kohdistaminen perustuu elinkaarisuunnitelmiin ja korjaustarvemäärityksiin.
Sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli syyskuun lopussa yhteensä 4 975,4 (4 713,4) miljoonaa euroa. Sijoituskiinteistöjen arvon muutos, johon sisältyy katsauskauden aikana hankitut ja myydyt vuokra-asunnot, oli 221,9 (55,6) miljoonaa euroa.
Syyskuun lopussa asuntojen arvosta noin 84 % on pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella ja yhteensä noin 11 % Tampereella ja Turussa, 2 % Jyväskylässä ja Oulussa sekä noin 3 % Pietarissa.
Investoinnit, realisoinnit ja kiinteistökehitys
Investointitoiminnalla hallinnoidaan asuntosalkkua ja luodaan edellytykset kasvulle. SATO on 2000-luvulla investoinut vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin yhteensä yli 2,0 miljardia euroa. SATO hankkii ja rakennuttaa omistukseensa sekä kokonaisia vuokrataloja että yksittäisiä vuokra-asuntoja. Kiinteistökehityksellä luodaan edellytykset SATOn uusien vuokra-asuntojen investoinneille Suomessa. Omistettujen vuokra-asuntojen vuokrattavuutta ja arvoa kehitetään peruskorjaustoiminnalla.
Asuntoinvestoinnit olivat 116,9 (83,3) miljoonaa euroa. Katsauskauden investoinneista 90 prosenttia kohdistui pääkaupunkiseudulle. Uudisasuntojen osuus investoinneista oli 46 prosenttia. Suomessa oli 30.9.2021 lisäksi sitovia hankintasopimuksia 120,0 (54,4) miljoonan euron arvosta.
Katsauskaudella vuokra-asuntoja realisoitiin Suomessa 14 (65). Yhteisarvoltaan nämä olivat 2,8 (6,3) miljoonaa euroa.
Omistetun tonttivarannon kirjanpitoarvo oli syyskuun lopussa 39,8 (60,1) miljoonaa euroa. Syyskuun loppuun mennessä hankittiin omistukseen uusia tontteja arvoltaan 15,3 (1,8) miljoonaa euroa.
Oman asuntokannan tonteille on kehitteillä rakennusoikeutta noin 1 800 asuntoa varten. Näin pystytään hyödyntämään olemassa olevaa infrastruktuuria, tiivistämään kaupunkirakennetta ja siten tuomaan lisää asiakkaita palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien äärelle.
Suomessa valmistui 41 (608) vuokra- ja 0 (63) omistusasuntoa sekä 0 (36) JoustoKotia. Rakenteilla oli 30.9.2021 yhteensä 1 294 (451) vuokra- ja 71 (16) omistusasuntoa sekä 52 (0) JoustoKotia.
Asuntojen korjaamiseen ja laadun parantamiseen käytettiin 67,6 (45,7) miljoonaa euroa.
Pietarissa SATOlla oli syyskuun lopussa yhteensä 531 (533) asuntoa. Pietarissa vuokra-asuntojen taloudellinen vuokrausaste oli keskimäärin 95,6 (90,3) prosenttia. SATO pidättäytyy toistaiseksi uusista investointipäätöksistä Venäjällä. Venäjän osuus konsernin asunto-omaisuudesta on rajattu 10 prosenttiin. Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli syyskuun lopussa 289 (234) henkilöä, joista vakituisessa työsuhteessa oli 265 (217). Tammi-syyskuussa henkilöstömäärä oli keskimäärin 268 (226) henkilöä. Henkilöstömäärän kasvu johtuu pääosin talomestari-mallin laajennuksesta.
KATSAUSKAUSI 1.7.–30.9.2021 (1.7.–30.9.2020)
Liikevaihto ja tulos
Heinä-syyskuussa 2021 konsernin liikevaihto oli 74,9 (76,2) miljoonaa euroa.
Liikevoitto oli 51,4 (39,2) miljoonaa euroa. Liikevoitto ilman sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutosta oli 49,0 (52,8) miljoonaa euroa. Tulosvaikutteinen käyvän arvon muutos oli 2,4 (-13,6) miljoonaa euroa.
Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -10,9 (-12,7) miljoonaa euroa.
Tulos ennen veroja oli 40,5 (26,5) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan operatiivinen kassavirta (kassaperusteinen tulos verojen jälkeen ilman käyvän arvon muutosta) oli heinä-syyskuussa 36,2 (36,6) miljoonaa euroa.
Osakekohtainen tulos oli 0,57 (0,37) euroa.
Asuntoliiketoiminta
Asuntoliiketoimintaamme kuuluu vuokraus, asiakaspalvelu, elinkaarihallinta ja ylläpito. Tehokkaalla vuokraustoiminnalla ja digitaalisilla palveluilla varmistetaan asunnontarvitsijoille nopea asunnon hankinta ja konsernille vakaasti kehittyvä kassavirta. Laadukkaalla ylläpitotoiminnalla varmistamme asumisviihtyvyyden, asuntojen kunnon ja arvon säilymisen. Palvelemme asiakasta asumisen arjessa asiakaslähtöisellä palveluorganisaatiolla. Vuokratuotot olivat 74,9 (76,2) miljoonaa euroa. Asuntojen taloudellinen vuokrausaste Suomessa oli keskimäärin 95,1 % (96,5) ja vuokra-asuntojen ulkoinen vaihtuvuus 30,6 % (35,9).
SATOn vuokra-asuntojen keskineliövuokrat Suomessa olivat katsauskauden lopussa 17,46 (17,49) euroa/m2/kk.
Asuntojen nettovuokratuotto oli 57,3 (60,3) miljoonaa euroa.
Sijoituskiinteistöt
SATOn omistuksessa oli 30.9.2021 yhteensä 26 594 (26 628) asuntoa. Katsauskaudella valmistui 0 (0) vuokra-asuntoa. Realisoituja vuokra-asuntoja ja asukkaiden lunastamia osaomistusasuntoja oli 124.
Käypä arvo
Vuokra-asuntojen arvon kehityksellä on keskeinen merkitys SATOlle. Asunto-omaisuus on keskitetty alueille ja asuntokokoihin, joihin kohdistuvan vuokra-asuntokysynnän odotetaan pitkällä tähtäimellä kasvavan. Kiinteistöjen korjausten kohdistaminen perustuu elinkaarisuunnitelmiin ja korjaustarvemäärityksiin.
Sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli syyskuun lopussa yhteensä 4 975,4 (4 713,4) miljoonaa euroa. Sijoituskiinteistöjen arvon muutos, johon sisältyy katsauskauden aikana hankitut ja myydyt vuokra-asunnot, oli 59,0 (7,0) miljoonaa euroa.
Syyskuun lopussa asuntojen arvosta noin 84 % on pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella ja yhteensä noin 11 % Tampereella ja Turussa, 2 % Jyväskylässä ja Oulussa sekä noin 3 % Pietarissa.
Investoinnit, realisoinnit jakiinteistökehitys
Investointitoiminnalla hallinnoidaan asuntosalkkua ja luodaan edellytykset kasvulle. SATO on 2000-luvulla investoinut vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin yhteensä yli 2,0 miljardia euroa. SATO hankkii ja rakennuttaa omistukseensa sekä kokonaisia vuokrataloja että yksittäisiä vuokra-asuntoja. Kiinteistökehityksellä luodaan edellytykset SATOn uusien vuokra-asuntojen investoinneille Suomessa. Omistettujen vuokra-asuntojen vuokrattavuutta ja arvoa kehitetään peruskorjaustoiminnalla.
Asuntoinvestoinnit olivat 57,3 (23,5) miljoonaa euroa. Katsauskauden investoinneista 87 % kohdistui pääkaupunkiseudulle. Uudisasuntojen osuus investoinneista oli 46 %. Suomessa oli 30.9.2021 lisäksi sitovia hankintasopimuksia 120,0 (54,4) miljoonan euron arvosta. Alkukesästä aloitettiin puukerrostalokohteen rakentaminen Lupajantiellä Helsingin Mellunmäessä. Kaksikerroksisiin puurakenteisiin pienkerrostaloihin tulee 112 uutta vapaarahoitteista vuokrakotia. Lupajantien rakennusten suunnitteluratkaisuissa on huomioitu energiatehokkuus sekä vuosikymmeniä kestävät rakennusratkaisut ja -materiaalit. Asunnot ja yhteistilat on suunniteltu tehokkaasti, mikä osaltaan vähentää rakennuksen energiankulutusta ja pienentää hiilijalanjälkeä. Talojen lämmönlähteenä on maalämpö, jossa hyödynnetään maaperään varastoitunutta energiaa. Maalämpö vähentää hiilidioksidipäästöjä ja maalämmön etuna on, että sitä voidaan käyttää myös rakennuksen viilentämiseen. Lisäksi kohteeseen tulee aurinkopaneelit. Asunnot ovat muuttovalmiita toukokuussa 2022.
Katsauskaudella vuokra-asuntoja realisoitiin Suomessa 3 (5). Yhteisarvoltaan nämä olivat 0,8 (0,8) miljoonaa euroa.
Omistetun tonttivarannon kirjanpitoarvo oli syyskuun lopussa 39,8 (60,1) miljoonaa euroa. Syyskuun loppuun mennessä hankittiin omistukseen uusia tontteja arvoltaan 0,0 (0,0) miljoonaa euroa.
Oman asuntokannan tonteille on kehitteillä rakennusoikeutta noin 1 800 asuntoa varten. Näin pystytään hyödyntämään olemassa olevaa infrastruktuuria, tiivistämään kaupunkirakennetta ja siten tuomaan lisää asiakkaita palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien äärelle.
Suomessa valmistui 0 (0) vuokra- ja 0 (0) omistusasuntoa sekä 0 (0) JoustoKotia. Rakenteilla oli 30.9.2021 yhteensä 1 294 (451) vuokra- ja 71 (16) omistusasuntoa sekä 52 (0) JoustoKotia.
Asuntojen korjaamiseen ja laadun parantamiseen käytettiin 26,8 (11,9) miljoonaa euroa.
Pietarissa SATOlla oli syyskuun lopussa yhteensä 531 (533) asuntoa. Pietarissa vuokra-asuntojen taloudellinen vuokrausaste oli keskimäärin 96,4 (91,6) prosenttia. SATO pidättäytyy toistaiseksi uusista investointipäätöksistä Venäjällä. Venäjän osuus konsernin asunto-omaisuudesta on rajattu 10 prosenttiin.
Henkilöstö
Konsernin palveluksessa oli syyskuun lopussa 289 (234) henkilöä, joista vakituisessa työsuhteessa oli 265 (217). Heinä-syyskuussa henkilöstömäärä oli keskimäärin 285 (226) henkilöä. Henkilöstömäärän kasvu johtuu pääosin talomestari-mallin laajennuksesta.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Luottoluokittaja Standard & Poor’s vahvisti SATOn luottoluokituksen BBB, mutta muutti samalla luottoluokituksen näkymät negatiivisiksi. Näkymien muutos on suora seuraus SATOn pääomistajan Fastighets AB Balderin vastaavan luokituksen näkymien heikennyksestä. Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät Riskien hallinnan avulla varmistetaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. SATOn liiketoiminnan merkittävimpiä riskejä ovat liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit sekä rahoitusriskit.
Lähiajan merkittävin riski on edelleen jatkuva koronapandemia, jonka kestoa ja vaikutusta Suomen talouteen on vaikea arvioida. Pandemian jatkuminen voi vaikuttaa merkittävän haitallisesti talouskasvuun, yritystoimintaan Suomessa sekä Suomen työllisyyteen ja työn tekemisen tehokkuuteen. Tällaisella talouden tai toiminnan heikentymisellä sekä karanteenilla tai muilla rajoittavilla toimenpiteillä voi olla haitallinen vaikutus SATOn omistamien kiinteistöjen taloudelliseen tulokseen tai toimintaan, rahoituskustannuksiin tai arvoon.
Asuntojen vuokrauksen merkittävimmät riskit liittyvät suhdannevaihteluihin, tarjonnan kasvuun ja kysynnän muutoksiin. Asuntomarkkinan heikentyminen voi vaikuttaa negatiivisesti SATOn asuntokannan markkina-arvoon. SATO on strategiansa mukaisesti keskittynyt sijoituksissaan kasvukeskuksiin ja siten varmistamaan asuntojen vuokrattavuuden ja arvon kehityksen.
Viranomaissääntelyn ja lainsäädännön muutoksilla ja niihin liittyvällä epävarmuudella voi olla olennainen vaikutus investointiympäristön luotettavuuteen ja siten SATOn liiketoimintaan. SATO seuraa ja ennakoi näitä sekä tuo esiin haitalliseksi katsomansa sääntelyn vaikutuksia.
Rahoitusriskien hallintaa ohjaa konsernin rahoituspolitiikka. Riskienhallinnan periaatteemme on määritetty SATOn hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa. Keskeisimpiä rahoitusriskejämme ovat maksuvalmius-, jälleenrahoitus- ja korkoriski. Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskiä hallitsemme hajauttamalla velkasalkkumme rahoituslähteitä, maturiteettia sekä pitämällä riittäviä maksuvalmiusreservejä luottolimiittien ja muiden rahoitussitoumusten muodossa.
SATOn maksuvalmiusriskin hallinnan välineinä käytetään muun muassa kassavaroja, pankkitililimiittiä, sitovia luottolimiittejä sekä yritystodistusohjelmaa. Maksuvalmiusreservien määrää kasvatetaan rahoitustarpeiden kasvaessa. Tavoitteenamme on pitää aina tulevan 12 kuukauden rahoitusvaade katettuna sitovin sopimuksin.
Vaihtuvakorkoiset lainat muodostavat korkoriskin, jota hallitsemme tasapainottamalla kiinteä- ja vaihtuvakorkoisen velan suhdetta joko kiinteäkorkoisilla velkajärjestelyillä tai korkojohdannaisilla. Katsauskauden päättyessä kiinteäkorkoisten lainojen osuus oli 68,6 % velkasalkusta.
Pietarin liiketoiminnassa on liiketoimintaympäristöön liittyviä riskejä, mukaan lukien valuuttariski. Vieraassa valuutassa arvostettujen omaisuuserien yhdistelystä konsernitilinpäätökseen syntyy myös translaatioriskiä, jonka suojausmahdollisuutta tarkastelemme rahoituspolitiikan mukaisesti. SATO pidättäytyy toistaiseksi uusista investoinneista Venäjällä.
Laajempi kuvaus riskeistä ja riskienhallinnasta löytyy konsernin vuoden 2020 vuosikertomuksesta ja internetsivuilta www.sato.fi.
Näkymät
Toimintaympäristössä SATOn liiketoimintaan vaikuttavat voimakkaimmin kuluttajien luottamus, ostovoiman kehitys, asuntojen vuokra- ja hintakehitys, kilpailutilanne sekä korkotaso. Suomen talouden toipuminen koronakriisistä on ollut nopeaa keväästä 2021 alkaen, kun rokotekattavuus on kasvanut ja rajoituksia on purettu. Talouskasvun ennustetaan jatkuvan myös vuonna 2022 minkä jälkeen se tulee hidastumaan. Valtionvarainministeriön syyskuun ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 3,3 % vuonna 2021 ja 2,9 % vuonna 2022. Tautitilanteen muutos, virusmuunnokset sekä rokotekattavuuden hidas kasvu tuovat kuitenkin edelleen epävarmuutta talouden kehittymiseen.
Koronapandemian negatiivista vaikutusta Suomen talouteen pyritään rajoittamaan Euroopan Keskuspankin, EU:n sekä Suomen valtion tukitoimenpiteillä. Euroopan talouskehityksestä johtuen korkotason arvioidaan pysyvän pidemmän aikaa matalalla tasolla, mikä vaikuttaa positiivisesti SATOn rahoituskustannuksiin. Inflaation kehitys jatkossa voi mahdollisesti johtaa korkotason muutoksiin.
Suurten kaupunkien vuokra-asuntomarkkinoita on viime vuosina leimannut tarjonnan ripeä kasvu. Kasvu on pääosin lähtöisin vilkkaasta vuokra-asuntotuotannosta, jonka taustalla on vahva sijoittajakysyntä. Alhaisen korkotason sekä vahvan sijoittajakysynnän johdosta asuntorakentamisen odotetaan pysyvän korkealla tasolla. Vuonna 2020 alkaneesta koronapandemiasta huolimatta vuokra-asunnoille on kysyntää ja kaupungistumiskehityksen, joka pandemian aikana on väliaikaisesti hidastunut, uskotaan jatkuvan tulevina vuosina edelleen vahvana. Pandemia on siirtänyt vuokra-asuntokysynnän painopistettä hienoisesti isompiin asuntoihin ja matalamman vuokratason alueille. Kummassakin taustalla on etätyön lisääntyminen: tilaa tarvitaan enemmän, kun kotona myös työskennellään.
Koronapandemian aikana aiemmin lyhytaikaisessa vuokrauskäytössä olleita asuntoja on tarjottu pidempiaikaiseen vuokrakäyttöön, mikä on joissain kaupungeissa tuonut merkittävänkin lisän tarjontaan. Kun kaikki pandemian leviämisen estämiseen liittyvät rajoitukset puretaan, matkustaminen yleistyy ja opetuksessa siirrytään takaisin lähiopetukseen, vuokra-asuntojen kysynnän oletetaan lähtevän kasvuun. Koronapandemian aiheuttaman epävarmuuden ja lisääntyneen tarjonnan seurauksena SATOn ulkoinen vaihtuvuus on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna. Kilpailutilanne vuokranantajien kesken on kiristynyt ja vuokralaisten valinnan mahdollisuuksien lisääntyessä onnistunut asiakaskokemus on entistä tärkeämmässä roolissa. SATO panostaa voimakkaasti läsnäoloon asiakkaiden lähellä sekä digitaalisiin palveluihin. Toimenpiteiden odotetaan vaikuttavan positiivisesti vuokrausasteeseen keskipitkällä aikavälillä.
SATO Oyj:n osakkeenomistajat 30.9.2021 Suurimmat osakkeenomistajat ja näiden omistusosuudet
kpl
%
Balder Finska Otas Ab (Fastighets Ab Balder)
31 746 745
55,9 %
Stichting Depositary APG Strategic Real Estate Pool
12 811 647
22,6 %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
7 233 081
12,7 %
Valtion Eläkerahasto
2 796 200
4,9 %
Valkila Erkka
385 000
0,7 %
Hengityssairauksien tutkimussäätiö
227 000
0,4 %
SATO Oyj
166 000
0,3 %
Entelä Tuula
159 000
0,3 %
Heinonen Erkki
156 684
0,3 %
Tradeka-sijoitus Oy
126 500
0,2 %
Muut osakkeenomistajat (115 kpl)
967 710
1,7 %
SATOn osakkeiden lukumäärä 30.9.2021 oli 56 783 067 ja arvo-osuusjärjestelmään merkittyjä osakkeenomistajia oli 125. Osakkeiden vaihtuvuus oli 0,25 prosenttia 1.1.–30.9.2021.
Lisätietoja Toimitusjohtaja Antti Aarnio, p. 0201 34 4200 Talousjohtaja Markku Honkasalo, p. 0201 34 4226 www.sato.fi
JAKELU NASDAQ Helsinki Oy, Euronext Dublin, keskeiset tiedotusvälineet, www.sato.fi
SATO Oyj on yksi Suomen johtavista vuokranantajista. SATOn tavoitteena on tarjota kattavat vuokra-asumisen vaihtoehdot ja erinomainen asiakaskokemus. SATOn omistuksessa oli vuoden 2020 lopussa yhteensä lähes 26 800 asuntoa Suomen suurimmissa kasvukeskuksissa ja Pietarissa.
Edistämme toiminnallamme kestävää kehitystä ja aloitteellisuutta sekä toimimme avoimessa vuorovaikutuksessa sidosryhmiemme kanssa lisäarvon tuottamiseksi. Toimimme pitkäjänteisesti ja kannattavasti. Kasvatamme asunto-omaisuuden arvoa investoinnein ja realisoinnein sekä korjaustoiminnalla.
SATO-konsernin liikevaihto vuonna 2020 oli 303,4 miljoonaa euroa, liikevoitto 179,6 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 129,5 miljoonaa euroa. SATOn sijoituskiinteistöjen arvo on noin 4,8 miljardia euroa.
Spondan kauppakeskukset ympäristösertifioituja – kaikkien ydinkeskustan kiinteistöjen sertifiointi tavoitteena
Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda saavutti vastuullisuustyössään odotetun välitavoitteen. Yhtiön kaikki viisi kauppakeskusta ovat nyt BREEAM-ympäristösertifioituja Very Good -tasolla.
Samaan aikaan Sponda ottaa vastuullisuustyössään merkittävän askeleen sertifioimalla viimeisetkin Helsingin ydinkeskustan kiinteistöistään. Kunnianhimoisen sertifiointihankkeen tavoitteena on saada yhtiön kaikille yli parillekymmenelle keskustakiinteistölle vähintään LEED Gold- tai BREEAM Very Good -tason ympäristösertifikaatti vuoden 2021 loppuun mennessä.
Pääsääntöisesti Spondan kiinteistöille haetaan jatkuvaan kehitykseen kannustavaa BREEAM In-Use -sertifikaattia, joka edellyttää uudelleensertifiointia kolmen vuoden välein. Kiinteistön käytönaikainen sertifiointi osoittaa, että kiinteistöä johdetaan ja ylläpidetään kestävän kehityksen mukaisesti. Tavoiteaikataulun ulkopuolelle jäävät vain pitkän aikavälin peruskorjaus- ja uudiskohteet, joissa sertifiointiprosessi on osa kehityshanketta.
Viimeisimpänä Spondan kauppakeskuksista sertifioitiin Tampereen keskustassa sijaitseva Ratina, jolle myönnettiin Very Good -tason BREEAM-sertifiointi. Tämä hankevaiheen sertifiointi takaa, että rakennus on suunniteltu ja rakennettu tiukkojen ympäristötavoitteiden mukaisesti. Helsingin keskustassa sijaitsevat kauppakeskukset Forum ja Citycenter sekä Kempeleen kauppakeskus Zeppelin ja Ylöjärven kauppakeskus Elo ovat saavuttaneet Very Good -tason BREEAM In-Use -sertifionnit vuosina 2017 – 2020.
Spondan Head of ESG Pirkko Airaksisen mukaan vastuullisuudesta on tullut yrityksille yhä tärkeämpi kilpailutekijä, joten myös kiinteistöjen vastuullisuutta objektiivisesti mittaavien sertifiointien merkitys on noussut.
”Yritykset voivat luottaa siihen, että sertifioidussa kiinteistössä esimerkiksi energiatehokkuus, sisäilmaominaisuudet, kierrätysmahdollisuudet ja materiaalitehokkuus ovat optimaaliset – ja kiinteistöä kehitetään jatkuvasti. Teemme pitkätähtäimistä vastuullisuustyötä ja kiinteistöjemme sertifiointi on yksi osa vastuullisuuden tiekarttamme tavoitteita. Kiinteistöjen ominaisuuksia ja toimintatapoja parantava sertifiointityö auttaa myös asiakkaitamme kehittämään omaa vastuullisuuttaan ja saavuttamaan vastuullisuustavoitteitaan. Asiakaskyselyjemme mukaan erityisesti keskusta-alueen yritykset arvostavat toimitilojensa sertifiointia, joten käynnistimme systemaattisen sertifiointityön Helsingin ydinkeskustan kohteissamme”, Airaksinen taustoittaa.
Spondan pitkäaikainen sertifiointikonsultti, Raksystemsin Jennifer Pitkänen–Lundsten pitää sertifiointeja malliesimerkkinä systemaattisesta ja edelläkäyvästä vastuullisuustyöstä.
”Alalla tarvitaan rohkeita suunnannäyttäjiä ja Spondan esimerkki kannustaa myös muita toimimaan vastuullisesti. Ison kauppakeskuskokonaisuuden sertifiointi on mittava urakka ja kertoo siitä, että Spondassa tehdään työtä ympäristön ja kestävän tulevaisuuden eteen. Vaikutukset ovat todella mittavat, kun iso toimija kehittää koko kiinteistöportfoliotaan ympäristöystävällisemmäksi. Spondan sertifiointityöstä hyötyvät myös kaupunkilaiset, kun keskustan arvokohteita ylläpidetään ja kehitetään parhaiden kansainvälisten standardien mukaisesti säilymään sukupolvelta toiselle”, Pitkänen-Lundsten sanoo.
Sertifioinnin virstanpylväs on seurausta viime kuun merkittävälle GRESB-saavutukselle. Sponda oli GRESB Standing Investments -vastuullisuusarvioinnissa Pohjois-Euroopan paras ja Euroopan toiseksi paras omassa vertailuryhmässään. Standing Investments -mittauksessa arvioidaan ja verrataan yritysten olemassa olevaa kiinteistökantaa. GRESB Development -arvioinnissa, joka puolestaan mittaa ja vertaa yritysten kiinteistökehityshankkeiden ESG-toimenpiteitä, Sponda sijoittui vertailuryhmänsä kolmanneksi parhaaksi Euroopassa.
Sponda Oy Lisätietoja: Anita Riikonen, markkinointi- ja brändipäällikkö, puh. 040 833 3804, anita.riikonen@sponda.fi
Sponda Oy on Suomen johtava kiinteistösijoitusyhtiö, joka on erikoistunut toimitilakiinteistöjen omistamiseen, hallintaan, kehittämiseen ja vuokraamiseen Suomen suurimmissa kaupungeissa. Sponda luo aktiivisesti alan parhaita käytäntöjä asiakaslähtöisillä ratkaisuilla, korkealaatuisilla kiinteistöillä sekä toimimalla vastuullisesti ympäristön ja kaupunkikuvan kehittäjänä ja tukemalla asiakkaitaan. www.sponda.fi.
Ovaro julkaisee kuukausittain Vuokrasalkun neliöpohjaisen vuokrausasteen sekä tiedot asuntojen myyntimääristä. Lokakuussa Ovaro myi 14 asuntoa velattomilta hinnoiltaan 2,5 M€. Vuoden 2021 alusta yhtiö on myynyt yhteensä 186 asuntoa velattomilta hinnoiltaan 24 M€.
Johtaja Marita Polvi-Lohikoski:
Ovaron lokakuun vuokrausaste nousi 96,33 prosenttiin. Hyvään vuokrausasteeseen vaikutti kaksi keskeistä asiaa: Asuntoja vapautui normaalia vähemmän ja kysyntä lähiöissä sijaitseviin perheasuntoihin on pysynyt vahvana. Lokakuussa asuntokauppa kävi hyvin ja myynnit sujuivat tavoitteiden mukaisesti.
Vuokrasalkun neliömetripohjaisesti laskettu vuokrausaste:
Sampo Oyj (Y-tunnus 0142213-3, LEI 743700UF3RL386WIDA22) on hankkinut omia A-osakkeitaan (ISIN-koodi FI0009003305) omistukseensa 10.11.2021 seuraavasti:
Sampo ilmoitti 1.10.2021 enintään 750 miljoonan euron suuruisen omien osakkeiden osto-ohjelman käynnistämisestä markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (EU) 596/2014 (MAR) ja Euroopan komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1052 mukaisesti. 4.10.2021 aloitetulla osto-ohjelmalla on Sammon varsinaisen yhtiökokouksen 19.5.2021 myöntämä valtuutus.
Sammon omistuksessa on nyt ilmoitettujen transaktioiden jälkeen 3 600 941 Sammon A-osaketta, mikä on 0,65 prosenttia Sampo Oyj:n kaikista liikkeeseen laskemista osakkeista.
Tämän tiedotteen liitteenä on lisätiedot tehdyistä transaktioista.
Sampo Oyj:n puolesta,
Exane BNP Paribas
Lisätiedot:
Sami Taipalus johtaja, sijoittajasuhteet puh. 010 516 0030
Jakelu:
Nasdaq Helsinki Lontoon pörssi Keskeiset tiedotusvälineet Finanssivalvonta www.sampo.com
Yhtiön hallussa on 10.11.2021 tehtyjen kauppojen jälkeen 353 614 omaa osaketta (SAA1V FH).
Yksityiskohtaiset tiedot hankinnasta ovat tämän pörssitiedotteen liitteenä. Sanoma Oyj:n puolesta DANSKE BANK A/S, SUOMEN SIVULIIKE Jonathan Nyberg Antti Väliaho
Lisätietoja
Kaisa Uurasmaa, sijoittajasuhde- ja yritysvastuujohtaja, puh. 040 560 5601
Sanoma
Sanoma on innovatiivinen ja ketterä oppimisen ja median yhtiö, jolla on vaikutus miljoonien ihmisten elämään joka päivä.
Oppimisen tuotteemme ja palvelumme auttavat opettajia kehittämään lasten taitoja niin, että jokainen saavuttaisi parhaat mahdolliset oppimistulokset. Tarjoamme painettuja ja digitaalisia oppimateriaaleja sekä digitaalisia oppimis- ja opetusalustoja ala- ja yläkouluihin sekä toiselle asteelle. Haluamme kasvattaa liiketoimintaamme Euroopassa.
Mediamme Suomessa tarjoavat riippumatonta journalismia ja kiinnostavaa viihdettä tulevillekin sukupolville. Ainutlaatuinen monikanavainen portfoliomme mahdollistaa kumppaneillemme markkinoiden laajimman peiton ja vaikuttavimmat markkinointiratkaisut.
Nykyään toimimme yhdessätoista Euroopan maassa ja työllistämme lähes 5 000 ammattilaista. Vuonna 2020 liikevaihtomme oli n. 1,1 miljardia euroa ja operatiivinen liikevoittoprosentti ilman hankintamenojen poistoja 14,7 %. Sanoman osake on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoja osoitteessa www.sanoma.com/fi.
