Etusivu » SATO Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2021:Vuokra-asuntojen kysyntä parani hieman alkuvuoteen 2021 verrattuna

SATO Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2021:Vuokra-asuntojen kysyntä parani hieman alkuvuoteen 2021 verrattuna

SATO Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2021:Vuokra-asuntojen kysyntä parani hieman alkuvuoteen 2021 verrattuna

| Source:

SATO Oyj

SATO Oyj

Helsinki, FINLAND

English
Finnish

SATO Oyj, Osavuosikatsaus 11.11.2021 klo 9.00


Yhteenveto ajalta
1.1.–30.9.2021 (1.1.–30.9.2020)

  • Taloudellinen vuokrausaste Suomessa oli 94,7 % (97,0).
  • Liikevaihto oli 223,2 (228,3) milj. €.
  • Nettovuokratuotto oli 157,3 (166,9) milj. €.
  • Tulos ennen veroja oli 211,7 (102,8) milj. €.
  • Tulokseen sisältyvä sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutos oli 114,4
    (-7,0) milj. €.
  • Asuntoinvestoinnit olivat 116,9 (83,3) milj. €.
  • Sijoitettu pääoma katsauskauden lopussa oli 4 479,8 (4 587,8) milj. €.
  • Sijoitetun pääoman tuotto oli 7,3 % (4,2).
  • Oma pääoma oli 2 310,7 (2 135,4) milj. €, 40,82 (37,72) €/osake.
  • Osakekohtainen tulos oli 2,99 (1,44) €.
  • Asuntoja hankittiin ja valmistui yhteensä 41 (608) vuokra- ja 0 (63) omistusasuntoa sekä 0 (36) JoustoKotia.
  • Rakenteilla on 1 294 (451) vuokra- ja 71 (16) omistusasuntoa sekä 52 (0) JoustoKotia.
  • Talomestari-malli laajentui Tampereelle ja Turkuun: katsauskauden lopussa SATOssa työskenteli 45 talomestaria.
  • Kilpailutilanne vuokranantajien kesken on kiristynyt ja vuokralaisten valinnan mahdollisuuksien kasvaessa onnistunut asiakaskokemus on entistä tärkeämmässä roolissa.

Yhteenveto ajalta 1.7.–30.9.2021 (1.7.–30.9.2020)

  • Taloudellinen vuokrausaste Suomessa oli 95,1 % (96,5).
  • Liikevaihto oli 74,9 (76,2) milj. €.
  • Nettovuokratuotto oli 57,3 (60,3) milj. €.
  • Tulos ennen veroja oli 40,5 (26,5) milj. €.
  • Tulokseen sisältyvä sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutos oli 2,4
    (-13,6) milj. €.
  • Asuntoinvestoinnit olivat 57,3 (23,5) milj. €.
  • Osakekohtainen tulos oli 0,57 (0,37) €.
  • Asuntoja hankittiin ja valmistui yhteensä 0 (0) vuokra- ja 0 (0) omistusasuntoa sekä 0 (0) JoustoKotia.

Toimitusjohtaja Antti Aarnio:

  • Vuokra-asuntojen kysyntä parani hieman. SATOn vuokrausaste nousi lievästi alkuvuoteen verrattuna ja katsauskauden (1.7.–30.9.2021) vuokrausaste oli 95,1 % (96,5 %). Pääkaupunkiseudun kysyntä elpyi elokuusta alkaen. Tampereella, Turussa sekä muissa kasvukeskuksissa vuokra-asuntojen kysyntä lähti nousuun jo kesän aikana.
  • Uudisasuntotuotanto on pääkaupunkiseudulla edelleen ennätyskorkealla tasolla ja sen taustalla keskeisenä tekijänä on kasvanut sijoittajakysyntä. Myös vuokra-asuntojen tarjonta on yhä korkealla tasolla. Kilpailutilanne vuokranantajien kesken on kiristynyt ja vuokralaisten valinnan mahdollisuuksien kasvaessa onnistunut asiakaskokemus on entistä tärkeämmässä roolissa.
  • Talomestari-toimintamallia laajennettiin edelleen pääkaupunkiseudulla sekä Tampereella ja Turussa: Katsauskauden lopussa SATOssa työskenteli 45 talomestaria. Tavoitteena on, että SATOlla työskentelee 60 talomestaria vuoden loppuun mennessä. Vuoden 2019 lopussa käynnistetyssä toimintamallissa SATOn omien talomestareiden vastuulla on asuntojen ja talojen kiinteistötekniset työt. Tavoittelemme talomestari-toimintamallilla entistä parempaa asiakaskokemusta ja tehokkaampaa ylläpitoa.
  • Katsauskaudella keskityimme asiakaspalvelujemme uudistamiseen. Muutokset tehostavat asiakaspalvelumme ja vuokrauksemme päivittäistä työtä ja näkyvät asiakkaillemme entistä sujuvampana asiointina.
  • Puukerrostalokohteen rakentaminen alkoi Lupajantiellä Helsingin Mellunmäessä. Kaksikerroksisiin taloihin tulee 112 uutta vuokra-asuntoa.
  • Haluan kiittää satolaisia hyvästä työstä asukkaidemme asumisviihtyvyyden ja asiakastyytyväisyyden kehittämiseksi.

Toimintaympäristö

Suomen talouden toipuminen koronakriisistä on ollut nopeaa keväästä 2021 alkaen, kun rokotekattavuus on lisääntynyt ja rajoituksia on purettu. Kasvun ennustetaan jatkuvan vuonna 2022, jonka jälkeen se tulee hidastumaan. Valtionvarainministeriön syyskuun ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 3,3 % vuonna 2021 ja 2,9 % vuonna 2022. Tautitilanteen muutos, virusmuunnokset sekä rokotekattavuuden hidas kasvu tuovat kuitenkin edelleen epävarmuutta talouden kehittymiseen.

Koronapandemian negatiivista vaikutusta Suomen talouteen pyritään rajoittamaan Euroopan Keskuspankin, EU:n sekä Suomen valtion tukitoimenpiteillä. Euroopan talouskehityksestä johtuen korkotason arvioidaan pysyvän pidemmän aikaa matalalla tasolla, mikä vaikuttaa positiivisesti SATOn rahoituskustannuksiin. Inflaation kehitys jatkossa voi mahdollisesti johtaa korkotason muutoksiin.

Suurten kaupunkien vuokra-asuntomarkkinoita on viime vuosina leimannut tarjonnan ripeä kasvu. Kasvu on pääosin lähtöisin vilkkaasta vuokra-asuntotuotannosta, jonka taustalla on vahva sijoittajakysyntä.

Koronapandemia on siirtänyt vuokra-asuntokysynnän painopistettä hienoisesti isompiin asuntoihin ja matalamman vuokratason alueille. Kummassakin taustalla on etätyön lisääntyminen: tilaa tarvitaan enemmän, kun kotona myös työskennellään.
Vuonna 2020 alkaneesta koronapandemiasta huolimatta vuokra-asunnoille on kysyntää ja kaupungistumiskehityksen, joka pandemian aikana on väliaikaisesti hidastunut, uskotaan jatkuvan tulevina vuosina vahvana.

KATSAUSKAUSI 1.1.–30.09.2021 (1.1.–30.9.2020)

Liikevaihto ja tulos

Tammi-syyskuussa 2021 konsernin liikevaihto oli 223,2 (228,3) miljoonaa euroa.

Liikevoitto oli 245,4 (138,9) miljoonaa euroa. Liikevoitto ilman sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutosta oli 130,9 (145,9) miljoonaa euroa. Tulosvaikutteinen käyvän arvon muutos oli 114,4 (-7,0) miljoonaa euroa.

Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -33,7 (-36,1) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 211,7 (102,8) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan operatiivinen kassavirta (kassaperusteinen tulos verojen jälkeen ilman käyvän arvon muutosta) oli tammi-syyskuussa 74,7 (95,7) miljoonaa euroa.

Osakekohtainen tulos oli 2,99 (1,44) euroa.

Taloudellinen asema ja rahoitus

Konsernin taseen loppusumma oli syyskuun lopussa yhteensä 5 070,8 (5 172,0) miljoonaa euroa. Oma pääoma oli 2 310,7 (2 135,4) miljoonaa euroa. Osakekohtainen oma pääoma oli 40,82 (37,72) euroa.

Konsernin omavaraisuusaste oli syyskuun lopussa 45,6 % (41,3). Uutta pitkäaikaista rahoitusta nostettiin 7,0 miljoonaa euroa ja luototusaste oli syyskuun lopussa 42,6 % (43,4).

Konsernin oman pääoman tuotto oli vuositasolle suhteutettuna 10,1 % (5,2). Sijoitetun pääoman tuotto oli 7,3 % (4,2).

Korollinen vieras pääoma oli syyskuun lopussa 2 169,1 (2 452,4) miljoonaa euroa, josta markkinaehtoisten lainojen määrä oli 1 976,9 (2 229,9) miljoonaa euroa. Lainakannan keskikorko oli 1,7 % (1,9). Nettorahoituskulut olivat yhteensä -33,7 (-36,1) miljoonaa euroa.

Korkosuojausten markkina-arvon muutosten laskennallinen vaikutus omaan pääomaan oli 10,9 (-1,8) miljoonaa euroa.

Reaalivakuudettoman rahoituksen osuus oli 86,2 % (82,7) kaikista lainoista. Reaalivakuudesta vapaan omaisuuden osuus oli syyskuun lopussa 87,5 % (84,1) koko taseesta.

Asuntoliiketoiminta

Asuntoliiketoimintaamme kuuluu vuokraus, asiakaspalvelu, elinkaarihallinta ja ylläpito. Tehokkaalla vuokraustoiminnalla ja digitaalisilla palveluilla varmistetaan asunnontarvitsijoille nopea asunnon hankinta ja konsernille vakaasti kehittyvä kassavirta. Laadukkaalla ylläpitotoiminnalla varmistamme asumisviihtyvyyden, asuntojen kunnon ja arvon säilymisen. Palvelemme asiakasta asumisen arjessa asiakaslähtöisellä palveluorganisaatiolla.
Vuokratuotot olivat 223,2 (228,3) miljoonaa euroa. Asuntojen taloudellinen vuokrausaste Suomessa oli keskimäärin 94,7 % (97,0) ja vuokra-asuntojen ulkoinen vaihtuvuus 31,6 % (31,8).

SATOn vuokra-asuntojen keskineliövuokrat Suomessa olivat katsauskauden lopussa 17,46 (17,49) euroa/m2/kk.

Asuntojen nettovuokratuotto oli 157,3 (166,9) miljoonaa euroa.

Sijoituskiinteistöt
SATOn omistuksessa oli 30.9.2021 yhteensä 26 594 (26 628) asuntoa. Katsauskaudella valmistui 41 (608) vuokra-asuntoa. Realisoituja vuokra-asuntoja ja asukkaiden lunastamia osaomistusasuntoja oli 165.

Käypä arvo

Vuokra-asuntojen arvon kehityksellä on keskeinen merkitys SATOlle. Asunto-omaisuus on keskitetty alueille ja asuntokokoihin, joihin kohdistuvan vuokra-asuntokysynnän odotetaan pitkällä tähtäimellä kasvavan. Kiinteistöjen korjausten kohdistaminen perustuu elinkaarisuunnitelmiin ja korjaustarvemäärityksiin.

Sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli syyskuun lopussa yhteensä 4 975,4 (4 713,4) miljoonaa euroa. Sijoituskiinteistöjen arvon muutos, johon sisältyy katsauskauden aikana hankitut ja myydyt vuokra-asunnot, oli 221,9 (55,6) miljoonaa euroa.

Syyskuun lopussa asuntojen arvosta noin 84 % on pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella ja yhteensä noin 11 % Tampereella ja Turussa, 2 % Jyväskylässä ja Oulussa sekä noin 3 % Pietarissa.

Investoinnit, realisoinnit ja kiinteistökehitys

Investointitoiminnalla hallinnoidaan asuntosalkkua ja luodaan edellytykset kasvulle. SATO on 2000-luvulla investoinut vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin yhteensä yli 2,0 miljardia euroa. SATO hankkii ja rakennuttaa omistukseensa sekä kokonaisia vuokrataloja että yksittäisiä vuokra-asuntoja. Kiinteistökehityksellä luodaan edellytykset SATOn uusien vuokra-asuntojen investoinneille Suomessa. Omistettujen vuokra-asuntojen vuokrattavuutta ja arvoa kehitetään peruskorjaustoiminnalla.

Asuntoinvestoinnit olivat 116,9 (83,3) miljoonaa euroa. Katsauskauden investoinneista 90 prosenttia kohdistui pääkaupunkiseudulle. Uudisasuntojen osuus investoinneista oli 46 prosenttia. Suomessa oli 30.9.2021 lisäksi sitovia hankintasopimuksia 120,0 (54,4) miljoonan euron arvosta.

Katsauskaudella vuokra-asuntoja realisoitiin Suomessa 14 (65). Yhteisarvoltaan nämä olivat 2,8 (6,3) miljoonaa euroa.

Omistetun tonttivarannon kirjanpitoarvo oli syyskuun lopussa 39,8 (60,1) miljoonaa euroa. Syyskuun loppuun mennessä hankittiin omistukseen uusia tontteja arvoltaan 15,3 (1,8) miljoonaa euroa.

Oman asuntokannan tonteille on kehitteillä rakennusoikeutta noin 1 800 asuntoa varten. Näin pystytään hyödyntämään olemassa olevaa infrastruktuuria, tiivistämään kaupunkirakennetta ja siten tuomaan lisää asiakkaita palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien äärelle.

Suomessa valmistui 41 (608) vuokra- ja 0 (63) omistusasuntoa sekä 0 (36) JoustoKotia. Rakenteilla oli 30.9.2021 yhteensä 1 294 (451) vuokra- ja 71 (16) omistusasuntoa sekä 52 (0) JoustoKotia.

Asuntojen korjaamiseen ja laadun parantamiseen käytettiin 67,6 (45,7) miljoonaa euroa.

Pietarissa SATOlla oli syyskuun lopussa yhteensä 531 (533) asuntoa. Pietarissa vuokra-asuntojen taloudellinen vuokrausaste oli keskimäärin 95,6 (90,3) prosenttia. SATO pidättäytyy toistaiseksi uusista investointipäätöksistä Venäjällä. Venäjän osuus konsernin asunto-omaisuudesta on rajattu 10 prosenttiin.
Henkilöstö
Konsernin palveluksessa oli syyskuun lopussa 289 (234) henkilöä, joista vakituisessa työsuhteessa oli 265 (217). Tammi-syyskuussa henkilöstömäärä oli keskimäärin 268 (226) henkilöä. Henkilöstömäärän kasvu johtuu pääosin talomestari-mallin laajennuksesta.

KATSAUSKAUSI 1.7.–30.9.2021 (1.7.–30.9.2020)

Liikevaihto ja tulos

Heinä-syyskuussa 2021 konsernin liikevaihto oli 74,9 (76,2) miljoonaa euroa.

Liikevoitto oli 51,4 (39,2) miljoonaa euroa. Liikevoitto ilman sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutosta oli 49,0 (52,8) miljoonaa euroa. Tulosvaikutteinen käyvän arvon muutos oli 2,4 (-13,6) miljoonaa euroa.

Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -10,9 (-12,7) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 40,5 (26,5) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan operatiivinen kassavirta (kassaperusteinen tulos verojen jälkeen ilman käyvän arvon muutosta) oli heinä-syyskuussa 36,2 (36,6) miljoonaa euroa.

Osakekohtainen tulos oli 0,57 (0,37) euroa.

Asuntoliiketoiminta

Asuntoliiketoimintaamme kuuluu vuokraus, asiakaspalvelu, elinkaarihallinta ja ylläpito. Tehokkaalla vuokraustoiminnalla ja digitaalisilla palveluilla varmistetaan asunnontarvitsijoille nopea asunnon hankinta ja konsernille vakaasti kehittyvä kassavirta. Laadukkaalla ylläpitotoiminnalla varmistamme asumisviihtyvyyden, asuntojen kunnon ja arvon säilymisen. Palvelemme asiakasta asumisen arjessa asiakaslähtöisellä palveluorganisaatiolla.
Vuokratuotot olivat 74,9 (76,2) miljoonaa euroa. Asuntojen taloudellinen vuokrausaste Suomessa oli keskimäärin 95,1 % (96,5) ja vuokra-asuntojen ulkoinen vaihtuvuus 30,6 % (35,9).

SATOn vuokra-asuntojen keskineliövuokrat Suomessa olivat katsauskauden lopussa 17,46 (17,49) euroa/m2/kk.

Asuntojen nettovuokratuotto oli 57,3 (60,3) miljoonaa euroa.

Sijoituskiinteistöt

SATOn omistuksessa oli 30.9.2021 yhteensä 26 594 (26 628) asuntoa. Katsauskaudella valmistui 0 (0) vuokra-asuntoa. Realisoituja vuokra-asuntoja ja asukkaiden lunastamia osaomistusasuntoja oli 124.

Käypä arvo

Vuokra-asuntojen arvon kehityksellä on keskeinen merkitys SATOlle. Asunto-omaisuus on keskitetty alueille ja asuntokokoihin, joihin kohdistuvan vuokra-asuntokysynnän odotetaan pitkällä tähtäimellä kasvavan. Kiinteistöjen korjausten kohdistaminen perustuu elinkaarisuunnitelmiin ja korjaustarvemäärityksiin.

Sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli syyskuun lopussa yhteensä 4 975,4 (4 713,4) miljoonaa euroa. Sijoituskiinteistöjen arvon muutos, johon sisältyy katsauskauden aikana hankitut ja myydyt vuokra-asunnot, oli 59,0 (7,0) miljoonaa euroa.

Syyskuun lopussa asuntojen arvosta noin 84 % on pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella ja yhteensä noin 11 % Tampereella ja Turussa, 2 % Jyväskylässä ja Oulussa sekä noin 3 % Pietarissa.

Investoinnit, realisoinnit ja kiinteistökehitys

Investointitoiminnalla hallinnoidaan asuntosalkkua ja luodaan edellytykset kasvulle. SATO on 2000-luvulla investoinut vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin yhteensä yli 2,0 miljardia euroa. SATO hankkii ja rakennuttaa omistukseensa sekä kokonaisia vuokrataloja että yksittäisiä vuokra-asuntoja. Kiinteistökehityksellä luodaan edellytykset SATOn uusien vuokra-asuntojen investoinneille Suomessa. Omistettujen vuokra-asuntojen vuokrattavuutta ja arvoa kehitetään peruskorjaustoiminnalla.

Asuntoinvestoinnit olivat 57,3 (23,5) miljoonaa euroa. Katsauskauden investoinneista 87 % kohdistui pääkaupunkiseudulle. Uudisasuntojen osuus investoinneista oli 46 %. Suomessa oli 30.9.2021 lisäksi sitovia hankintasopimuksia 120,0 (54,4) miljoonan euron arvosta.
Alkukesästä aloitettiin puukerrostalokohteen rakentaminen Lupajantiellä Helsingin Mellunmäessä. Kaksikerroksisiin puurakenteisiin pienkerrostaloihin tulee 112 uutta vapaarahoitteista vuokrakotia. Lupajantien rakennusten suunnitteluratkaisuissa on huomioitu energiatehokkuus sekä vuosikymmeniä kestävät rakennusratkaisut ja -materiaalit. Asunnot ja yhteistilat on suunniteltu tehokkaasti, mikä osaltaan vähentää rakennuksen energiankulutusta ja pienentää hiilijalanjälkeä. Talojen lämmönlähteenä on maalämpö, jossa hyödynnetään maaperään varastoitunutta energiaa. Maalämpö vähentää hiilidioksidipäästöjä ja maalämmön etuna on, että sitä voidaan käyttää myös rakennuksen viilentämiseen. Lisäksi kohteeseen tulee aurinkopaneelit. Asunnot ovat muuttovalmiita toukokuussa 2022.

Katsauskaudella vuokra-asuntoja realisoitiin Suomessa 3 (5). Yhteisarvoltaan nämä olivat 0,8 (0,8) miljoonaa euroa.

Omistetun tonttivarannon kirjanpitoarvo oli syyskuun lopussa 39,8 (60,1) miljoonaa euroa. Syyskuun loppuun mennessä hankittiin omistukseen uusia tontteja arvoltaan 0,0 (0,0) miljoonaa euroa.

Oman asuntokannan tonteille on kehitteillä rakennusoikeutta noin 1 800 asuntoa varten. Näin pystytään hyödyntämään olemassa olevaa infrastruktuuria, tiivistämään kaupunkirakennetta ja siten tuomaan lisää asiakkaita palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien äärelle.

Suomessa valmistui 0 (0) vuokra- ja 0 (0) omistusasuntoa sekä 0 (0) JoustoKotia. Rakenteilla oli 30.9.2021 yhteensä 1 294 (451) vuokra- ja 71 (16) omistusasuntoa sekä 52 (0) JoustoKotia.

Asuntojen korjaamiseen ja laadun parantamiseen käytettiin 26,8 (11,9) miljoonaa euroa.

Pietarissa SATOlla oli syyskuun lopussa yhteensä 531 (533) asuntoa. Pietarissa vuokra-asuntojen taloudellinen vuokrausaste oli keskimäärin 96,4 (91,6) prosenttia. SATO pidättäytyy toistaiseksi uusista investointipäätöksistä Venäjällä. Venäjän osuus konsernin asunto-omaisuudesta on rajattu 10 prosenttiin.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli syyskuun lopussa 289 (234) henkilöä, joista vakituisessa työsuhteessa oli 265 (217). Heinä-syyskuussa henkilöstömäärä oli keskimäärin 285 (226) henkilöä. Henkilöstömäärän kasvu johtuu pääosin talomestari-mallin laajennuksesta.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Luottoluokittaja Standard & Poor’s vahvisti SATOn luottoluokituksen BBB, mutta muutti samalla luottoluokituksen näkymät negatiivisiksi. Näkymien muutos on suora seuraus SATOn pääomistajan Fastighets AB Balderin vastaavan luokituksen näkymien heikennyksestä.
Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät
Riskien hallinnan avulla varmistetaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. SATOn liiketoiminnan merkittävimpiä riskejä ovat liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit sekä rahoitusriskit.

Lähiajan merkittävin riski on edelleen jatkuva koronapandemia, jonka kestoa ja vaikutusta Suomen talouteen on vaikea arvioida. Pandemian jatkuminen voi vaikuttaa merkittävän haitallisesti talouskasvuun, yritystoimintaan Suomessa sekä Suomen työllisyyteen ja työn tekemisen tehokkuuteen. Tällaisella talouden tai toiminnan heikentymisellä sekä karanteenilla tai muilla rajoittavilla toimenpiteillä voi olla haitallinen vaikutus SATOn omistamien kiinteistöjen taloudelliseen tulokseen tai toimintaan, rahoituskustannuksiin tai arvoon.

Asuntojen vuokrauksen merkittävimmät riskit liittyvät suhdannevaihteluihin, tarjonnan kasvuun ja kysynnän muutoksiin. Asuntomarkkinan heikentyminen voi vaikuttaa negatiivisesti SATOn asuntokannan markkina-arvoon. SATO on strategiansa mukaisesti keskittynyt sijoituksissaan kasvukeskuksiin ja siten varmistamaan asuntojen vuokrattavuuden ja arvon kehityksen.

Viranomaissääntelyn ja lainsäädännön muutoksilla ja niihin liittyvällä epävarmuudella voi olla olennainen vaikutus investointiympäristön luotettavuuteen ja siten SATOn liiketoimintaan. SATO seuraa ja ennakoi näitä sekä tuo esiin haitalliseksi katsomansa sääntelyn vaikutuksia.

Rahoitusriskien hallintaa ohjaa konsernin rahoituspolitiikka. Riskienhallinnan periaatteemme on määritetty SATOn hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa. Keskeisimpiä rahoitusriskejämme ovat maksuvalmius-, jälleenrahoitus- ja korkoriski. Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskiä hallitsemme hajauttamalla velkasalkkumme rahoituslähteitä, maturiteettia sekä pitämällä riittäviä maksuvalmiusreservejä luottolimiittien ja muiden rahoitussitoumusten muodossa.

SATOn maksuvalmiusriskin hallinnan välineinä käytetään muun muassa kassavaroja, pankkitililimiittiä, sitovia luottolimiittejä sekä yritystodistusohjelmaa. Maksuvalmiusreservien määrää kasvatetaan rahoitustarpeiden kasvaessa. Tavoitteenamme on pitää aina tulevan 12 kuukauden rahoitusvaade katettuna sitovin sopimuksin.

Vaihtuvakorkoiset lainat muodostavat korkoriskin, jota hallitsemme tasapainottamalla kiinteä- ja vaihtuvakorkoisen velan suhdetta joko kiinteäkorkoisilla velkajärjestelyillä tai korkojohdannaisilla. Katsauskauden päättyessä kiinteäkorkoisten lainojen osuus oli 68,6 % velkasalkusta.

Pietarin liiketoiminnassa on liiketoimintaympäristöön liittyviä riskejä, mukaan lukien valuuttariski. Vieraassa valuutassa arvostettujen omaisuuserien yhdistelystä konsernitilinpäätökseen syntyy myös translaatioriskiä, jonka suojausmahdollisuutta tarkastelemme rahoituspolitiikan mukaisesti. SATO pidättäytyy toistaiseksi uusista investoinneista Venäjällä.

Laajempi kuvaus riskeistä ja riskienhallinnasta löytyy konsernin vuoden 2020 vuosikertomuksesta ja internetsivuilta www.sato.fi.

Näkymät

Toimintaympäristössä SATOn liiketoimintaan vaikuttavat voimakkaimmin kuluttajien luottamus, ostovoiman kehitys, asuntojen vuokra- ja hintakehitys, kilpailutilanne sekä korkotaso.
Suomen talouden toipuminen koronakriisistä on ollut nopeaa keväästä 2021 alkaen, kun rokotekattavuus on kasvanut ja rajoituksia on purettu. Talouskasvun ennustetaan jatkuvan myös vuonna 2022 minkä jälkeen se tulee hidastumaan. Valtionvarainministeriön syyskuun ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 3,3 % vuonna 2021 ja 2,9 % vuonna 2022. Tautitilanteen muutos, virusmuunnokset sekä rokotekattavuuden hidas kasvu tuovat kuitenkin edelleen epävarmuutta talouden kehittymiseen.

Koronapandemian negatiivista vaikutusta Suomen talouteen pyritään rajoittamaan Euroopan Keskuspankin, EU:n sekä Suomen valtion tukitoimenpiteillä. Euroopan talouskehityksestä johtuen korkotason arvioidaan pysyvän pidemmän aikaa matalalla tasolla, mikä vaikuttaa positiivisesti SATOn rahoituskustannuksiin. Inflaation kehitys jatkossa voi mahdollisesti johtaa korkotason muutoksiin.

Suurten kaupunkien vuokra-asuntomarkkinoita on viime vuosina leimannut tarjonnan ripeä kasvu. Kasvu on pääosin lähtöisin vilkkaasta vuokra-asuntotuotannosta, jonka taustalla on vahva sijoittajakysyntä. Alhaisen korkotason sekä vahvan sijoittajakysynnän johdosta asuntorakentamisen odotetaan pysyvän korkealla tasolla.
Vuonna 2020 alkaneesta koronapandemiasta huolimatta vuokra-asunnoille on kysyntää ja kaupungistumiskehityksen, joka pandemian aikana on väliaikaisesti hidastunut, uskotaan jatkuvan tulevina vuosina edelleen vahvana. Pandemia on siirtänyt vuokra-asuntokysynnän painopistettä hienoisesti isompiin asuntoihin ja matalamman vuokratason alueille. Kummassakin taustalla on etätyön lisääntyminen: tilaa tarvitaan enemmän, kun kotona myös työskennellään.

Koronapandemian aikana aiemmin lyhytaikaisessa vuokrauskäytössä olleita asuntoja on tarjottu pidempiaikaiseen vuokrakäyttöön, mikä on joissain kaupungeissa tuonut merkittävänkin lisän tarjontaan. Kun kaikki pandemian leviämisen estämiseen liittyvät rajoitukset puretaan, matkustaminen yleistyy ja opetuksessa siirrytään takaisin lähiopetukseen, vuokra-asuntojen kysynnän oletetaan lähtevän kasvuun.
Koronapandemian aiheuttaman epävarmuuden ja lisääntyneen tarjonnan seurauksena SATOn ulkoinen vaihtuvuus on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna. Kilpailutilanne vuokranantajien kesken on kiristynyt ja vuokralaisten valinnan mahdollisuuksien lisääntyessä onnistunut asiakaskokemus on entistä tärkeämmässä roolissa.
SATO panostaa voimakkaasti läsnäoloon asiakkaiden lähellä sekä digitaalisiin palveluihin. Toimenpiteiden odotetaan vaikuttavan positiivisesti vuokrausasteeseen keskipitkällä aikavälillä.

SATO Oyj:n osakkeenomistajat 30.9.2021
Suurimmat osakkeenomistajat ja näiden omistusosuudet

kpl %
Balder Finska Otas Ab (Fastighets Ab Balder) 31 746 745 55,9 %
Stichting Depositary APG Strategic Real Estate Pool 12 811 647 22,6 %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 7 233 081 12,7 %
Valtion Eläkerahasto 2 796 200 4,9 %
Valkila Erkka 385 000 0,7 %
Hengityssairauksien tutkimussäätiö 227 000 0,4 %
SATO Oyj 166 000 0,3 %
Entelä Tuula 159 000 0,3 %
Heinonen Erkki 156 684 0,3 %
Tradeka-sijoitus Oy 126 500 0,2 %
Muut osakkeenomistajat (115 kpl) 967 710 1,7 %

SATOn osakkeiden lukumäärä 30.9.2021 oli 56 783 067 ja arvo-osuusjärjestelmään merkittyjä osakkeenomistajia oli 125. Osakkeiden vaihtuvuus oli 0,25 prosenttia 1.1.–30.9.2021.

Lisätietoja
Toimitusjohtaja Antti Aarnio, p. 0201 34 4200
Talousjohtaja Markku Honkasalo, p. 0201 34 4226
www.sato.fi

LIITTEET
Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2021
Osavuosikatsaus esitysmateriaali 1.1.–30.9.2021

JAKELU
NASDAQ Helsinki Oy, Euronext Dublin, keskeiset tiedotusvälineet, www.sato.fi

SATO Oyj on yksi Suomen johtavista vuokranantajista. SATOn tavoitteena on tarjota kattavat vuokra-asumisen vaihtoehdot ja erinomainen asiakaskokemus. SATOn omistuksessa oli vuoden 2020 lopussa yhteensä lähes 26 800 asuntoa Suomen suurimmissa kasvukeskuksissa ja Pietarissa.

Edistämme toiminnallamme kestävää kehitystä ja aloitteellisuutta sekä toimimme avoimessa vuorovaikutuksessa sidosryhmiemme kanssa lisäarvon tuottamiseksi. Toimimme pitkäjänteisesti ja kannattavasti. Kasvatamme asunto-omaisuuden arvoa investoinnein ja realisoinnein sekä korjaustoiminnalla.

SATO-konsernin liikevaihto vuonna 2020 oli 303,4 miljoonaa euroa, liikevoitto 179,6 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 129,5 miljoonaa euroa. SATOn sijoituskiinteistöjen arvo on noin 4,8 miljardia euroa.

Liitteet

Attachments


Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2021

Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2021…


Osavuosikatsaus esitysmateriaali 1.1.-30.9.2021

Osavuosikatsaus esitysmateriaali 1.1.-30.9.2021…Alkuperäinen artikkeli