Etusivu » Martela Oyj:n tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. – 31.12.2020

Martela Oyj:n tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. – 31.12.2020

Martela Oyj:n tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. – 31.12.2020

Tammi-joulukuun 2020 liikevaihto laski edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja liiketulos heikkeni.

Loka-joulukuu 2020

  • Liikevaihto oli 21,9 MEUR (29,9), muutos -26,5 %
  • Liiketulos oli -2,2 MEUR (0,6)
  • Liikevoittoprosentti oli -10,0 % (1,9 %)
  • Tilikauden tulos heikkeni ja oli -2,1 MEUR (0,5)
  • Osakekohtainen tulos oli -0,51 euroa (0,11)

Tammi-joulukuu 2020

  • Liikevaihto oli 88,4 MEUR (106,2), muutos -16,8 %
  • Liiketulos oli -4,0 MEUR (-2,0)
  • Liikevoittoprosentti oli -4,5 % (-1,9 %)
  • Tilikauden tulos oli -4,8 MEUR (-2,5)
  • Osakekohtainen tulos oli -1,16 euroa (-0,61)

Näkymät

Näkymät vuodelle 2021

Martela-konsernin koko vuoden 2021 liikevaihdon ja liiketuloksen arvioidaan paranevan edellisvuotisesta. Perinteisesti konsernin liiketulos on kertynyt normaalista kausivaihteluista johtuen toisella vuosipuoliskolla.

Avainluvut, Meur

2020 2019 Muutos 2020 2019 Muutos
10-12 10-12 % 1-12 1-12 %
Liikevaihto 21,9 29,9 -26,5 % 88,4 106,2 -16,8 %
Liiketulos -2,2 0,6 -4,0 -2,0
Liiketulos % -10,0 % 1,9 % -4,5 % -1,9 %
Tulos ennen veroja -2,1 0,4 -4,8 -2,7
Tilikauden tulos -2,1 0,5 -4,8 -2,5
Tulos/osake, eur -0,51 0,11 -1,16 -0,61
Sijoitetun pääoman tuotto % -29,7 8,4 -13,4 -6,4
Oman pääoman tuotto % -62,3 10,9 -35,7 -14,7
Omavaraisuusaste % 22,7 28,8 -21,2 %
Nettovelkaantumisaste % 37,9 31,5 20,3 %

Toimitusjohtaja Artti Aurasmaa:

”Liikevaihtomme laski vuoden neljännellä vuosineljänneksellä 26,5 % ja oli 21,9 milj. euroa. Neljännen vuosineljänneksen liikevaihdon laskun syynä oli koronapandemiasta aiheutunut kysynnän laskun jatkuminen. Liikevaihto laski kaikissa maissa ja erityisen voimakasta lasku oli Ruotsissa ja Norjassa. Tammi-joulukuun liikevaihto laski 16,8 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 88,4 milj. euroa.

Myös uudet tilaukset laskivat edelleen vuoden neljännellä vuosineljänneksellä. Tilaukset laskivat kaikilla muilla alueilla, paitsi Norjassa ja Suomen julkisella sektorilla, joissa uudet tilaukset kasvoivat edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Arvioimme kysynnän yleisesti pysyvän alhaisena lähitulevaisuudessa. Kysynnnän elpymiseen vaikuttaa merkittävästi pandemian eteneminen ja sitä kautta asiakkaidemme päätökset työympäristöihin palaamisesta.

Liiketuloksemme laski vuoden neljännellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajnkohtaan verrattuna ja oli -2,2 milj euroa. Liiketuloksen merkittävään heikkenemiseen vaikutti vanhojen IT järjestelmien alasajosta aiheutuneet 0,9 milj. euron kustannukset sekä toimitusjohtajan vaihdokseen liittyvät kertaluontoiset 0,4 milj. euron kustannukset. Jatkoimme keväällä aloittamiammme kustannusten sopeuttamistoimenpiteitä myös vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä. Nämä toimenpiteet laskivat kiinteitä kustannuksiamme. Tammi-joulukuun liiketulos pieneni edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 2,0 miljoonaa euroa ja oli -4,0 milj. euroa (-2,0).

Koronaviruspandemia ja sen mukanaan tuoma epävarmuus ovat vaikuttaneet negatiivisesti markkinatilanteeseen. On edelleen vaikea arvioida miten vallitsevat olosuhteet tulevat vaikuttamaan lyhyen ja keskipitkän aikavälin liikevaihdon ja tuloksen kehittymiseen. Olemme aloittaneet yhteistoimintaneuvottelut sopeuttaaksemme toimintaamme vallitseviin markkinaolosuhteisiin.

Uskomme että työympäristöt tulevat muuttumaan pysyvästi tulevaisuudessa. Koronapandemia nopeuttaa työnteon muutosta, jonka myötä toimisto on yksi monista työnteon paikoista, ja etätyön merkitys kasvaa. Tämä tulee lisäämään kysyntää yhä monimuotoisimmille työympäristöille, sekä tarvetta panostaa henkilöstön etätyöolosuhteisiin. Jatkamme edelläkävijänä, yhteistyössä asiakkaidemme kanssa parhaiden käyttäjälähtöisten työympäristöjen luomisessa jotka parantavat työntekijäkokemusta, tehokkuutta ja innovaatiokykyä sekä laskevat kokonaiskustannuksia.”

Markkinatilanne

Koronaviruspandemia on vaikuttanut negatiivisesti koko Martelan toimintaympäristöön niin Skandinaviassa kuin muissakin maissa. Pandemia on vaikuttanut erityisesti yksityisen sektorin markkinatilanteeseen. Suomen julkisen sektorin markkinatilanne on muuttunut yksityistä sektoria vähemmän, mutta kilpailu on edelleen kiristynyt ja hinnat laskeneet. Tässä vaiheessa on vielä erittäin haasteellista sanoa mikä tulee olemaan pandemian vaikutus lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä yleiseen markkinatilanteeseen ja miten pitkään markkinan epävakaus jatkuu.

Liikevaihto ja tulos

Loka-joulukuun 2020 liikevaihto ja tulos

Loka-joulukuun liikevaihto oli 21,9 milj. euroa (29,9) ja oli 26,5 % edellisvuotista heikompi. Edellisvuoteen verrattuna Norjan liikevaihto heikkeni 62,3 %, Ruotsin 59,7 % ja ryhmän Muut 36,9 %. Suomen liikevaihto heikkeni 15,3 %.

Konsernin liiketulos loka-joulukuussa oli -2,2 milj. euroa (0,6). Liiketuloksen heikkenemiseen vaikutti vanhojen IT järjestelmien alasajosta aiheutuneet 0,9 milj. euron kustannukset sekä toimitusjohtajan vaihdokseen liittyvät kertaluontoiset 0,4 milj. euron kustannukset.

Loka-joulukuun tulos ennen veroja oli -2,1 milj. euroa (0,4) ja tulos verojen jälkeen oli -2,1 milj. euroa (0,5).

Tammi-joulukuun 2020 liikevaihto ja tulos

Tammi-joulukuun liikevaihto oli 88,4 milj. euroa (106,2) ja oli 16,8 % edellisvuotista huonompi. Edellisvuoteen verrattuna Ruotsin liikevaihto heikkeni 14,0 % ja Norjan 51,6 %. Suomen liikevaihto heikkeni 13,0 % ja ryhmän Muut 32,5 %.

Konsernin liiketulos tammi-joulukuussa oli -4,0 milj. euroa (-2,0). Tammi-joulukuun tulos ennen veroja oli -4,8 milj. euroa (-2,7) ja tulos verojen jälkeen oli -4,8 milj. euroa (-2,5). Tuloksen heikkenemiseen vaikutti vanhojen IT järjestelmien alasajosta aiheutuneet 0,9 milj. euron kustannukset sekä toimitusjohtajan vaihdokseen liittyvät kertaluontoiset 0,4 milj. euron kustannukset.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Mikko Mäkelä, VP, Innovation to Market -liiketoiminnan vetäjä ja johtoryhmän jäsen, lopettaa yhtiön palveluksessa tammikuun lopussa ja siirtyy uusiin haasteisiin Martelan ulkopuolelle. Toimitusjohtaja Artti Aurasmaa vastaa toistaiseksi oman toimensa ohella Innovation to Market -organisaation toiminnasta. Asiasta on tiedotettu pörssitiedotteella 14.1.2021.

Martela suunnittelee toimintojensa uudelleenorganisointia ja tehostamista ja aloittaa yhteistoimintaneuvottelut. Asiasta on tiedotettu pörssitiedotteella 27.1.2021.

Tammi-joulukuun jälkeisiin tapahtumiin ei liity muita olennaisia tiedotettavia asioita ja toiminta on jatkunut suunnitelmien mukaisesti.
.

LÄHIAJAN RISKIT

Suurin riski tuloskehitykselle liittyy yleiseen talouden epävarmuuteen ja sen myötä Martelan liiketoimintaympäristön kokonaiskysynnän kehittymiseen. Koronaviruspandemia ja sen mukanaan tuoma epävarmuus ovat vaikuttaneet negatiivisesti markkinatilanteeseen. Toimialan projektiluonteisuudesta johtuen lähiajan ennustettavuus on haasteellista normaaliolosuhteissa. Tämä haasteellisuus korostuu entisestään pandemian aiheuttama yleisen epävarmuuden myötä.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2020 ei makseta osinkoa.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi torstaina 18.3.2021. Martelan hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle erillisellä pörssitiedotteella myöhemmin.

TIEDOTUSTILAISUUS

Tiedotustilaisuutta ei järjestetä vallitsevan tilanteen johdosta, mutta toimitusjohtaja Artti Aurasmaa ja talousjohtaja Kalle Lehtonen on tavoitettavissa puhelimitse perjantaina 5.2.2021 klo 11.00-13.00 välisenä aikana.

Vuoden 2020 vuosikertomus julkaistaan yhtiön kotisivuilla viikolla 10/2021.

Martela Oyj
Hallitus

Artti Aurasmaa
Toimitusjohtaja

Lisätiedot
Toimitusjohtaja Artti Aurasmaa, puh + 358 45 186 1775
Talousjohtaja Kalle Lehtonen, puh + 358 40 053 9968

Jakelu
Nasdaq OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet

www.martela.com

Missiomme ”better working” ja visiomme ”people centric workplaces” määrittelevät strategisen suuntamme. Martela toimittaa käyttäjälähtöisiä työympäristöjä, joissa käyttäjät ja heidän hyvinvointi ovat keskiössä. Keskitymme Pohjoismaihin, sillä yhteisen avoimen työkulttuuritaustamme ja tarpeidemme myötä Pohjoismaat ovat hybridien työympäristöjen edelläkävijöitä.

Liite

Alkuperäinen artikkeli