Consti Oyj tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2020

Consti Oyj tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2020

CONSTI OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 5.2.2021, KLO 8.30

Consti Oyj tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2020

KANNATTAVUUS JATKOI PARANEMISTAAN

10–12/2020 keskeiset tapahtumat (suluissa vertailuluvut 10–12/2019):
·Liikevaihto 78,1 (78,3) milj. euroa; muutos -0,2 %
·Käyttökate 3,7 (3,6) milj. euroa ja käyttökateprosentti 4,8 % (4,7 %)
·Liiketulos 3,0 (2,8) milj. euroa ja liiketulosprosentti 3,8 % (3,6 %)
·Tilauskanta 177,9 (185,8) milj. euroa, muutos -4,3 %
·Vapaa kassavirta 3,6 (5,1) milj. euroa
·Osakekohtainen tulos 0,27 (0,25) euroa

1–12/2020 keskeiset tapahtumat (suluissa vertailuluvut 1–12/2019):
·Liikevaihto 274,6 (314,8) milj. euroa; muutos -12,8 %
·Käyttökate 11,4 (8,1) milj. euroa ja käyttökateprosentti 4,2 % (2,6 %)
·Liiketulos 8,2 (4,6) milj. euroa ja liiketulosprosentti 3,0 % (1,5 %)
·Vapaa kassavirta 18,3 (4,0) milj. euroa
·Osakekohtainen tulos 0,70 (0,30) euroa
·Hallitus esittää, että osinkoa maksetaan 0,40 euroa osakkeelta

Ohjeistus konsernin näkymistä vuodelle 2021:
Yhtiö arvioi, että sen koko vuoden 2021 liiketulos on 7-11 miljoonaa euroa. Covid-19-pandemiaan liittyvistä epävarmuustekijöistä johtuen vuoden 2021 tulosohjeistuksen vaihteluväli on suuri.

AVAINLUVUT (1 000€)	10-12/ 2020	10-12/ 2019	Muutos %	1-12/ 2020	1-12/ 2019	Muutos %
Liikevaihto	78 098	78 259	-0,2 %	274 646	314 801	-12,8 %
Käyttökate	3 729	3 643	2,4 %	11 440	8 137	40,6 %
Käyttökateprosentti, %	4,8 %	4,7 %	4,2 %	2,6 %
Liikevoitto/-tappio	2 954	2 822	4,7 %	8 237	4 632	77,8 %
Liikevoitto/-tappio prosentti, %	3,8 %	3,6 %	3,0 %	1,5 %
Katsauskauden tulos	2 142	1 956	9,5 %	5 675	2 676	112,0 %
Tilauskanta	177 857	185 820	-4,3 %
Vapaa kassavirta	3 641	5 111	-28,8 %	18 334	3 977	360,9 %
Kassavirtasuhde, %	97,7 %	140,3 %	160,3 %	48,9 %
Korollinen nettovelka	4 737	18 880	-74,9 %
Velkaantumisaste, %	14,1 %	64,4 %
Sijoitetun pääoman tuotto, ROI %	13,6 %	8,9 %
Henkilöstö kauden lopussa	927	990	-6,4 %
Osakekohtainen tulos, laimentamaton (€)	0,27	0,25	8,0 %	0,70	0,30	133,3 %

Toimitusjohtaja Esa Korkeelan kommentti

"Constin vakaa kehitys jatkui vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä. Loka-joulukuun liikevaihtomme oli 78,1 (78,3) miljoonaa euroa päätyen lähes edellisvuoden tasolle. Tilikauden 2020 liikevaihtomme supistui 12,8 prosenttia ja oli 274,6 (314,8) miljoonaa euroa.

Tilikauden liiketuloksemme parani kvartaaleittain loppuvuotta kohden ja oli selkeästi vertailukautta parempi. Loka-joulukuun liiketuloksemme oli 3,0 (2,8) miljoonaa euroa eli 3,8 (3,6) prosenttia liikevaihdosta. Koko vuoden 2020 liiketuloksemme oli 8,2 (4,6) miljoonaa euroa eli 3,0 (1,5) prosenttia liikevaihdosta. Kaikki toimialamme tekivät voitollisen tuloksen tilikaudelta 2020. Suorituskykyämme tukivat edellisvuonna toteutettu organisaatiouudistus ja käänneohjelma sekä liiketoiminnan kustannusten joustavuus volyymimuutoksiin nähden.

Parantuneen kannattavuuden sekä vapautuneen käyttöpääoman ansiosta katsauskauden kassavirtamme parani merkittävästi edellisvuoteen nähden. Tilikauden 2020 vapaa kassavirtamme oli 18,3 (4,0) miljoonaa euroa. Positiivisen kannattavuus- ja kassavirtakehityksen myötä myös tase- ja likviditeettiasemamme jatkoivat vahvistumistaan.

Saimme vuoden aikana uusia tilauksia 214,3 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa vain 0,2 prosentin laskua vertailukauteen nähden. Tilikauden lopun tilauskantamme oli 177,9 (185,8) miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen hyvästä 54,3 (46,8) miljoonan euron tilauskertymästä huolimatta vuoden lopun tilauskantamme jäi 4,3 prosenttia edellisen tilikauden lopun tilauskantaa pienemmäksi.

Koronaviruspandemian (COVID-19) kasvattama epävarmuus heijastui vuonna 2020 sekä liikevaihdon että saatujen tilausten kehitykseen. Koronakriisin seurauksena osa suunnitelluista korjaushankkeista siirtyi eteenpäin. Taloyhtiömarkkinassa hankkeiden siirtymiseen vaikutti päätöksenteon lykkääntyminen. Toimitilojen korjaus- ja muutostöissä kysyntä heikentyi erityisesti toimialoilla, jotka ovat kärsineet koronasta eniten. Vuoden aikana Constilla oli käynnissä yhteensä noin 700 projektia. Toimintaympäristön kasvaneesta epävarmuudesta huolimatta projektimme etenivät pääosin suunnitellusti ja saimme varmistettua niiden häiriöttömän toteutuksen tilikauden aikana.

Katsauskauden lopulla käynnistimme työn strategiamme uudistamiseksi. Uusi strategiamme vuosille 2021-2023 perustuu asiakaslähtöisen organisaatiorakenteemme täyden potentiaalin hyödyntämiseen. Visiomme on olla ”Asiakkaan ykköskumppani ja rakentamisen moniosaaja”. Toimialakohtaisesti laadittu strategiamme painottaa houkuttelevien kasvumahdollisuuksien hyödyntämistä nykyisissä liiketoiminnoissamme sekä asiakkaillemme luotavan arvon laajentamista. Vastataksemme kokonaisvaltaisemmin asiakkaidemme tarpeisiin tulemme jatkossa tarjoamaan valikoidusti myös uudisrakentamisen palveluita. Tulemme jatkamaan toimenpiteitä tuotannon tehokkuuden parantamiseksi sekä henkilöstömme ja johtamisen kehittämiseksi. Vastuullisuus ja kestävä kehitys nousevat keskeiseksi osaksi strategiaamme. Olemme päivittäneet vastuullisuusteemamme sekä kartoittaneet tärkeimmät kehityskohteemme matkalla alamme vastuulliseksi edelläkävijäksi.

Koronaviruspandemia aiheuttaa edelleen epävarmuutta rakentamisen ja talotekniikan lyhyen aikavälin kysyntänäkymiin. Vuonna 2021 tulemme keskittymään liiketoimintamme suorituskyvyn varmistamiseen sekä uuden strategiamme toteutukseen. Näkyvyys tilikaudelle 2021 on rajallinen, mutta pyrimme jatkamaan vakaata tuloksentekoa myös vuoden 2021 aikana.”

Strategia 2021-2023

Constin strategiapäivitys kaudelle 2021-2023 käynnistettiin vuoden 2020 viimeisellä vuosineljänneksellä. Strategiatyö tehtiin skenaariomenetelmällä siten, että ensin laadittiin strategiat Constin neljälle toimialalle, missä keskeistä oli toimialojen laaja osallistuminen. Konsernistrategia koostettiin lopuksi näiden toimialastrategioiden pohjalta.

Uusi strategia vuosille 2021-2023 perustuu Constin asiakaslähtöisen organisaatiorakenteen täyden potentiaalin hyödyntämiseen. Constin visio on olla ”Asiakkaan ykköskumppani ja rakentamisen moniosaaja”. Vision ja tavoitteiden saavuttamiseksi Consti on määritellyt strategian painopistealueet, jotka ovat:

• Kasvu nykyliiketoiminnoissa: hallittu ja kannattava kasvu houkuttelevissa korjausrakentamisen ja talotekniikan segmenteissä
• Uudet liiketoiminnat: kokonaisvaltainen vastaaminen asiakkaiden tarpeisiin kasvamalla houkuttelevissa uudisrakentamisen kohteissa
• Suhteellisen kannattavuuden parantaminen asiakkaille luotavan arvon laajentamisella sekä liiketoimintaportfolion aktiivisella hallinnalla
• Tuotannon tehokkuuden parantaminen: tavoitteena toimialan tehokkain tuotanto ja projektitoimitusten tasainen suoritustaso
• Henkilöstö ja johtaminen: kannattavan kasvun tukeminen panostamalla Consti Way:n jalkautukseen, osaamisen laajentamiseen, monimuotoisuuden lisäämiseen sekä LEAN-periaatteiden omaksumiseen
• Vastuullisuus ja kestävä kehitys keskeiseksi osaksi strategiaa: keskittyminen päivitettyihin vastuullisuusteemoihin, jotka ovat ympäristömyönteisyys, työturvallisuus ja työhyvinvointi, toimitusketju sekä asiakastyytyväisyys

Yhtiön pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet pysyvät muuttumattomina:

• Kasvu: markkinoita nopeampi liikevaihdon kasvu
• Kannattavuus: liikevoittomarginaali yli 5 prosenttia
• Vapaa kassavirta: kassavirtasuhde yli 90 prosenttia
• Taserakenne: nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhde alle 2,5 kertainen
• Yhtiön tavoitteena on jakaa osinkona vähintään 50 prosenttia tilikauden voitosta

Toimintaympäristö

Korjausrakentamisen kasvun odotetaan jatkuvan tasaisena. Vaikka korona hidasti korjausrakentamisen kasvua vuonna 2020, lähivuosien kasvuodotukset pysyvät myönteisinä.

Ammattimaisen korjausrakentamisen arvo vuonna 2020 oli lähes 14 miljardia euroa, josta asuinrakennusten osuus oli 8,0 miljardia. Valtaosa korjausrakentamisesta kohdistuu kerros- ja rivitaloihin.

Ammattimaisen korjausrakentamisen määrä on kasvanut Suomessa viimeiset 20 vuotta lähes yhtäjaksoisesti. Vuonna 2020 korjausrakentamisen markkina kasvoi noin 0,5 prosenttia. Samaan aikaan uudisrakentamisen markkinan arvioidaan supistuneen jopa viisi prosenttia. Korjausrakentamisen osuus kaikesta talonrakentamisesta oli kuluneena vuonna noin 47 prosenttia.

Korona siirsi taloyhtiöiden päätöksentekoa. Korjausrakentaminen on tarvelähtöistä, ja taloudellisten suhdanteiden merkitys on siinä vähäisempi kuin uudisrakentamisessa. Vuoden 2020 koronapandemia vaikutti kuitenkin enemmän korjausrakentamiseen kuin uudisrakentamiseen, sillä osa erityisesti isoista taloyhtiöistä siirsi korjaushankkeiden päätöksentekoa.

Myös toimitilojen korjauskysynnän arvioidaan heikentyneen koronan vuoksi, ja epävarmuus tilatarpeiden muutoksista heikentää liike- ja toimitilojen korjaustarpeiden ennustettavuutta myös pandemian jälkeen. Muiden tilojen korjausrakentamisen odotetaan palaavan kasvu-uralle jo vuonna 2021.

Työmailla pandemiarajoitukset ovat jonkin verran vaikeuttaneet ulkomaisen työvoiman liikkuvuutta ja lisänneet tarvetta toimenpiteille, joilla varmistetaan sekä henkilöstön että tilojen käyttäjien turvallisuus. Tilojen käyttäjien turvallisuus korostuu korjausrakentamisessa, jossa tilat ovat usein remontin ajan ainakin osittain asiakkaan käytössä.

Uudisrakentamisessa koronapandemia näkyi lähinnä toimisto- ja hotellihankkeiden aloitusten siirtymisenä. Uudisrakentamisen markkina supistui kuitenkin muista syistä Rakennusteollisuus RT:n arvion mukaan noin viisi prosenttia ja Euroconstructin mukaan noin puoli prosenttia. Markkinamuutokseen vaikutti erityisesti asuntotuotannon vähentyminen, mutta myös julkisen palvelurakentamisen sekä liike- ja toimistorakentamisen aloitusten vähentyminen.

Koko rakentamisen markkinan Rakennusteollisuus RT arvioi supistuneen yhteensä 1,1 prosenttia vuonna 2020. RT:n arvio rakentamisen kehityksestä vuonna 2020 jakautuu siten, että asuntojen uudisrakentamisen ennustetaan supistuneen 8,0 prosenttia ja toimitilojen uudisrakentamisen 4,0 prosenttia kun taas korjausrakentamisen ennustetaan kasvaneen 0,5 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisen 5,0 prosenttia edellisvuodesta.

Julkisen palvelurakentamisen, erityisesti koulujen ja sairaaloiden, määrä on kasvanut viime vuodet voimakkaasti. Koulujen uudisrakentamisen ennakoidaan jatkuvan edelleen vilkkaana, mutta kokonaisuutena julkisen rakentamisen odotetaan hidastuvan lähivuosina, ja sillä tulee olemaan merkittävä vaikutus rakentamisen volyymikehitykseen.

Julkisivukorjausten tarve kasvaa. Korjaustarvetta kasvattaa Suomessa ensisijaisesti rakennuskannan ikä. Asuinrakentaminen oli kiivaimmillaan 1970-luvulla, ja tuon ajan rakennusten talotekniikka, julkisivut ja rakenteet vaativat nyt perusteellisia korjauksia. Kun tarkastellaan huoneistoalaan suhteutettua korjausten arvoa, 1960-luvulla rakennettuja taloyhtiöitä on kuitenkin korjattu tähän asti eniten. Ne ovat selkeästi suurin ryhmä erityisesti talotekniikkakorjauksissa.

Nopeimmin korjausrakentamisessa ovat lisääntyneet talotekniikkakorjaukset, kuten käyttövesi- ja viemärikorjaukset, lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytys- ja sähkösaneeraukset. Niiden osuus on ollut viime vuosina lähes puolet kaikista taloyhtiöiden korjauksista. Talotekniikkakorjauksista noin 70 prosenttia on putkiremontteja.

Toiseksi suurin korjauskohde on ulkopinnat ja rakenteet, joiden osuus on lähes 40 prosenttia. Taloudellisista syistä julkisivukorjauksia on jouduttu monissa asunto-osakeyhtiöissä siirtämään putkiremontin tieltä. Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrin mukaan kerrostaloyhtiöissä on nyt meneillään lähes saman verran sekä julkisivu- että vesi- ja viemärikorjauksia, ja barometrin mukaan lähivuosien korjaustarve painottuu yhä vahvemmin julkisivuihin.

Korjausrakentamisesta noin viidennes on ylläpito- ja huoltokorjauksia.

Korjausrakentamisen tarvetta ylläpitää 1970-luvun suuren asuinrakennuskannan lisäksi liike- ja toimistorakentamisen korjaustarpeiden kasvu. Liike- ja toimistorakentaminen oli Suomessa erityisen vilkasta 1980-luvulla ja myös 1990- ja 2000-luvun alkuvuosina suhteellisesti vilkkaampaa kuin asuinrakentaminen. Tuon ajan kiinteistöt eivät useinkaan vastaa tämän ajan tarpeita, minkä lisäksi koronapandemian kiihdyttämä etätyön ja verkkokaupan kasvu asettavat uusia haasteita tilojen tehokkaalle käytölle.

Korjausrakentamisen tarvetta lisäävät myös monet megatrendeiksi luokitellut ilmiöt kuten väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos. Korjausrakentamisen kasvu keskittyykin uudisrakentamisen tapaan edelleen kasvukeskuksiin.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää rakennuksilta muun muassa EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaista parempaa energiatehokkuutta, jota edistetään muun muassa talotekniikalla ja julkisivukorjauksilla. Ilmastonmuutoksen tuomiin säävaihteluihin sopeutuminen puolestaan edellyttää erityisesti julkisivujen huolellista kunnossapitoa.

Rakennusteollisuus RT:n ja Euroconstructin ennusteen mukaan korjausrakentamisen markkinan arvioidaan kasvavan noin prosentin vuonna 2021. Eurocontruct arvioi korjausrakentamisen vuosittaisen kasvun pysyvän noin 1,5 prosentissa vuosina 2022 ja 2023. Asuntorakentamisen kokonaismarkkinan Euroconstruct arvioi supistuvan -4,4 prosenttia vuonna 2021 ja asuntojen uudisrakentamisen muutoksen arvioidaan RT:n ja Euroconstructin ennusteiden mukaan olevan jopa -12 prosenttia vuonna 2021.

Näkymät vuodelle 2021

Koronaviruspandemia aiheuttaa edelleen epävarmuutta Constin toimintaympäristöön. Vaikka markkinatutkimuslaitokset odottavat korjausrakentamisen kasvavan vuonna 2021, pandemian uudet aallot ja sulkutoimet ovat kuitenkin mahdollisia. Koronakriisin merkittävimmät lyhyen aikavälin epävarmuudet liittyvät yhtäältä käynnissä olevan työkannan toteutusedellytyksiin sekä toisaalta lyhyen aikavälin kysyntänäkymiin. Työkannan toteutuksen epävarmuudet liittyvät henkilöstön saatavuuteen, mahdollisiin sairaustapauksiin, materiaalien saatavuuteen sekä viranomaismääräyksiin. Lyhyen aikavälin kysyntänäkymiin luo edelleen epävarmuutta joidenkin neuvotteluvaiheessa olevien hankkeiden mahdollinen siirtyminen eteenpäin sekä päätöksenteon lykkääntyminen. Vuonna 2021 Consti keskittyy liiketoiminnan suorituskyvyn varmistamiseen sekä uuden strategian toteutukseen. Yhtiö arvioi, että sillä on hyvät mahdollisuudet jatkaa vakaata tuloksentekoa myös vuoden 2021 aikana.

Yhtiö arvioi, että sen koko vuoden 2021 liiketulos on 7-11 miljoonaa euroa. Covid-19-pandemiaan liittyvistä epävarmuustekijöistä johtuen vuoden 2021 tulosohjeistuksen vaihteluväli on suuri.

Tiedotustilaisuus

Microsoft Teams –kokous analyytikoille, salkunhoitajille ja tiedotusvälineiden edustajille järjestetään 5.2.2021 klo 10.00. Kokousta isännöivät toimitusjohtaja Esa Korkeela ja talousjohtaja Joni Sorsanen.

Taloudellisten julkaisujen ajankohdat vuonna 2021

Consti julkistaa vuoden 2020 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen sekä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä yhtiön verkkosivuilla viikolla 11/2021.

Consti Oyj:n vuoden 2021 varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 7.4.2021 Helsingissä. Yhtiökokouskutsu julkaistaan erillisellä pörssitiedotteella myöhemmin.

Vuoden 2021 aikana Consti julkaisee kolme osavuosikatsausta:

• Osavuosikatsaus 1-3/2021 julkaistaan 30.4.2021
• Puolivuosikatsaus 1-6/2021 julkaistaan 23.7.2021
• Osavuosikatsaus 1-9/2021 julkaistaan 27.10.2021

CONSTI OYJ

Lisätietoja:

Esa Korkeela, toimitusjohtaja, Consti Oyj, Puh. +358 40 730 8568
Joni Sorsanen, talousjohtaja, Consti Oyj, Puh. +358 50 443 3045

Jakelu:

Nasdaq Helsinki Oy
Keskeiset tiedotusvälineet
www.consti.fi

Consti on yksi Suomen johtavista korjausrakentamiseen ja taloteknisiin palveluihin keskittyneistä yhtiöistä. Consti tarjoaa kattavasti korjausrakentamisen ja talotekniikan sekä valikoidusti uudisrakentamisen palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja sijoittajille sekä julkiselle sektorille Suomen kasvukeskuksissa. Yhtiöllä on neljä toimialaa: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Vuonna 2020 Consti-konsernin liikevaihto oli 275 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 1000 korjausrakentamisen ja talotekniikan ammattilaista.

Consti Oyj on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla, ja sen kaupankäyntitunnus on CONSTI. www.consti.fi

Liite

• Consti Tilinpäätöstiedote 1-12 2020

Alkuperäinen artikkeli