Consti Oyj puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2021
| Source:
Consti Oyj
Kuopio, FINLAND
English
Finnish
CONSTI OYJ PUOLIVUOSIKATSAUS 23.7.2021, KLO 8.30
Consti Oyj puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2021
OIKAISTU LIIKETULOS PARANI, TILAUSKANTA VAHVISTUI
4–6/2021 keskeiset tapahtumat (suluissa vertailuluvut 4–6/2020):
- Liikevaihto 70,9 (69,3) milj. euroa; kasvua 2,3 %
- Käyttökate 0,3 (3,2) milj. euroa ja käyttökateprosentti 0,4 % (4,6 %)
- Oikaistu liiketulos 2,9 (2,7) milj. euroa ja oikaistu liiketulosprosentti 4,1 % (3,9 %)
- Liiketulos -0,5 (2,4) milj. euroa ja liiketulosprosentti -0,7 % (3,4 %)
- Tilauskanta 236,2 (211,8) milj. euroa, kasvua 11,5 %
- Uudet tilaukset 98,5 (66,8) milj. euroa; kasvua 47,4 %
- Vapaa kassavirta -1,4 (8,1) milj. euroa
- Osakekohtainen tulos -0,09 (0,21) euroa
1–6/2021 keskeiset tapahtumat (suluissa vertailuluvut 1–6/2020):
- Liikevaihto 130,2 (128,3) milj. euroa; kasvua 1,4 %
- Käyttökate 1,2 (4,5) milj. euroa ja käyttökateprosentti 0,9 % (3,5 %)
- Oikaistu liiketulos 3,4 (3,3) milj. euroa ja oikaistu liiketulosprosentti 2,6 % (2,6 %)
- Liiketulos -0,4 (2,8) milj. euroa ja liiketulosprosentti -0,3 % (2,2 %)
- Uudet tilaukset 168,3 (129,0) milj. euroa; kasvua 30,5 %
- Vapaa kassavirta -4,3 (10,1) milj. euroa
- Osakekohtainen tulos -0,11 (0,22) euroa
Ohjeistus konsernin näkymistä vuodelle 2021:
Yhtiö arvioi, että sen koko vuoden 2021 liiketulos on 4–8 miljoonaa euroa.
| AVAINLUVUT (1 000€) | 4-6/ 2021 |
4–6/ 2020 |
Muutos % | 1-6/ 2021 |
1-6/ 2020 |
Muutos % | 1-12/ 2020 |
| Liikevaihto | 70 902 | 69 306 | 2,3 % | 130 185 | 128 346 | 1,4 % | 274 646 |
| Käyttökate | 276 | 3 181 | -91,3 % | 1 154 | 4 462 | -74,1 % | 11 440 |
| Käyttökateprosentti, % | 0,4 % | 4,6 % | 0,9 % | 3,5 % | 4,2 % | ||
| Oikaistu liiketulos | 2 918 | 2 721 | 7,2 % | 3 400 | 3 324 | 2,3 % | 9 478 |
| Oikaistu liiketulosprosentti, % | 4,1 % | 3,9 % | 2,6 % | 2,6 % | 3,5 % | ||
| Liiketulos | -531 | 2 368 | -429 | 2 830 | 8 237 | ||
| Liiketulosprosentti, % | -0,7 % | 3,4 % | -0,3 % | 2,2 % | 3,0 % | ||
| Katsauskauden tulos | -721 | 1 711 | -806 | 1 839 | 5 675 | ||
| Tilauskanta | 236 191 | 211 838 | 11,5 % | 177 857 | |||
| Vapaa kassavirta | -1 356 | 8 107 | -4 285 | 10 093 | 18 334 | ||
| Kassavirtasuhde, % | n/a | 254,8 % | n/a | 226,2 % | 160,3 % | ||
| Korollinen nettovelka | 20 404 | 11 272 | 81,0 % | 4 737 | |||
| Velkaantumisaste, % | 76,3 % | 37,9 % | 14,1 % | ||||
| Sijoitetun pääoman tuotto, ROI % | 8,5 % | 13,7 % | 13,6 % | ||||
| Henkilöstö kauden lopussa | 1 003 | 999 | 0,4 % | 927 | |||
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton (€) | -0,09 | 0,21 | -0,11 | 0,22 | 0,70 | ||
Toimitusjohtaja Esa Korkeelan kommentti
”Vuoden 2021 toisen vuosineljänneksen liikevaihtomme oli 70,9 (69,3) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 2,3 prosenttia vertailukauteen nähden.
Huhti-kesäkuun oikaistu liiketuloksemme ennen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli 2,9 (2,7) miljoonaa euroa eli 4,1 (3,9) prosenttia liikevaihdosta. Operatiivisesti toinen vuosineljännes sujui odotustemme mukaisesti ja hankkeemme etenivät pääosin suunnitellusti. Toisen neljänneksen liiketuloksemme oli -0,5 (2,4) miljoonaa euroa eli -0,7 (3,4) prosenttia liikevaihdosta. Katsauskaudella saimme välitystuomion Hotel St. George -rakennushanketta koskevassa välimiesmenettelyssä. Päätöksen seurauksena kirjasimme kaudelle 3,4 miljoonan euron kertaluonteisen tappion, joka aiheutui pääosin taseellamme olleen nettosaamisen alaskirjauksesta. Välitystuomiolla tulee olemaan noin 2 miljoonan euron positiivinen rahavirtavaikutus vuoden kolmannella vuosineljänneksellä.
Saimme huhti-kesäkuun aikana uusia tilauksia 98,5 (66,8) miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa 47,4 prosentin kasvua vertailukauteen nähden. Hyvän tilauskertymän ansiosta katsauskauden lopun tilauskantamme nousi 236,2 (211,8) miljoonaan euroon, eli 11,5 prosenttia vertailukauden tilauskantaa suuremmaksi. Katsauskaudella kirjasimme tilauskantaamme muun muassa yhtiömme ensimmäiset uuden strategian mukaiset uudishankkeet, joista ensimmäisessä rakennamme Helsingin Ilmalanrinteeseen kaksi uutta Gold-tasoista LEED-luokitusta tavoittelevaa toimistotaloa ja toisessa Järvenpään kaupungille Järvenpään Yhteiskoulun uuden koulu- ja liikuntakiinteistön. Toisen vuosineljänneksen vahva tilauskertymä on hyvä osoitus, että uusi strategiamme, jonka keskiössä ovat asiakaslähtöisyys, vastuullisuus sekä uudisrakentamiseen laajentuminen, on otettu asiakkaidemme keskuudessa hyvin vastaan.
Koronaviruspandemian (COVID-19) negatiivinen vaikutus työkantamme toteutusedellytyksiin oli ensimmäistä neljännestä pienempi ja helpotti katsauskauden loppua kohti. Kysyntätilanne säilyi pandemiasta huolimatta kohtuullisella tasolla. Taloyhtiömarkkina on palautunut lähelle normaalia tasoa nyt myös alueellisesti. Toisaalta toimitilojen korjaus- ja muutostöissä kysyntä on pysynyt normaalia heikompana erityisesti toimialoilla, jotka ovat kärsineet koronasta eniten. Rakennusmateriaalien hintatason nousulla ja saatavuudella ei ollut merkittävää vaikutusta liiketoimintaamme toisella vuosineljänneksellä.
Vuoden toisella puoliskolla tulemme keskittymään liiketoimintamme suorituskyvyn varmistamiseen sekä strategiamme toteutukseen. Vahvistunut tilauskantamme antaa meille hyvät edellytykset jatkaa positiivista ja vakaata operatiivista kehitystämme myös vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.”
Toimintaympäristö
Rakentamisen markkina 2021
Eurooppalainen rakennusalan markkinatutkimuslaitos Euroconstruct arvioi kesäkuun 2021 raportissaan, että koko talonrakentamisen markkina kasvaa 1,9 prosenttia vuonna 2021. Euroconstructin ennusteen mukaan korjausrakentamisen markkinan arvioidaan kasvavan 1,1 prosenttia ja uudisrakentamisen markkinan noin 2,6 prosenttia vuonna 2021.
Vaikka korjausrakentamisen odotetaan kasvavan vuonna 2021, koronaviruspandemia aiheuttaa kuitenkin edelleen epävarmuutta korjausrakentamisen lähiajan näkymiin. Euroconstructin mukaan kesän jälkeiseen pandemian kehitykseen liittyy paljon epävarmuutta. Pandemian arvioidaan palaavan jossain muodossa syksyllä, jolloin rajoittavilta toimenpiteiltä ei välttämättä pystytä välttymään. Toisaalta rajoitusten vaikutukset rakennusalaan ovat tähän mennessä pysyneet maltillisina, koska rakennustyömaat ovat pääsääntöisesti pysyneet käynnissä pandemiasta huolimatta.
Taloyhtiöissä koronakriisi hidasti päätöksentekoa ja korjaushankkeiden suunnittelua vuonna 2020, mutta tautitilanteen salliessa taloyhtiöiden patoutuneen korjaustarpeen ennakoidaan piristävän asuntojen korjaamista. Euroconstructin mukaan koronakriisillä on ollut sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia toimitilojen ja julkisten rakennusten korjausrakentamiseen, mutta kokonaisvaikutuksen todetaan jääneen negatiiviseksi. Uusien korjausrakentamiskohteiden käynnistyksiä on viivästynyt, mutta toisaalta aktiviteetti on ollut jopa tavallista paremmalla tasolla työmailla, joissa asiakkaita tai tilojen käyttäjiä ei koronarajoituksista johtuen ole ollut paikalla.
Tilastokeskuksen viimeisimpien tietojen mukaan rakennusmateriaalien kallistuminen jatkui kesäkuussa nopeana. Rakennuskustannukset nousivat kesäkuussa 4,2 prosenttia vuodentakaisesta. Tarvikepanosten kustannukset nousivat 5,5 prosenttia ja työkustannukset 3,5 prosenttia. Palveluiden hinnat pysyivät samalla tasolla kuin viime kesänä. Lähes kaikkien rakennustarvikkeiden hinnat nousivat, mutta terästuotteiden ja puutavaran hintakehitys on kiihtynyt erityisellä tavalla jo useamman kuukauden ajan. Rakennusteollisuus RT:n kesäkuun asuntotuotantokyselyn mukaan alkuvuoden aikana voimistunut raaka‐ainepula ja raaka‐ainehintojen nousu yhdessä kasvavan työvoimapulan kanssa voivat hidastaa asuntotuotantoa loppuvuonna.
Korjausrakentamisen markkina yleisesti
Ammattimaisen korjausrakentamisen arvo vuonna 2020 oli lähes 14 miljardia euroa, josta asuinrakennusten osuus oli 8,0 miljardia. Valtaosa korjausrakentamisesta kohdistuu kerros- ja rivitaloihin.
Ammattimaisen korjausrakentamisen määrä on kasvanut Suomessa viimeiset 20 vuotta lähes yhtäjaksoisesti. Korjausrakentamisen osuus kaikesta talonrakentamisesta oli vuonna 2020 noin 47 prosenttia.
Julkisen palvelurakentamisen, erityisesti koulujen ja sairaaloiden, määrä on kasvanut viime vuodet voimakkaasti. Koulujen uudisrakentamisen ennakoidaan jatkuvan edelleen vilkkaana, mutta kokonaisuutena julkisen rakentamisen odotetaan hidastuvan lähivuosina, ja sillä tulee olemaan merkittävä vaikutus rakentamisen volyymikehitykseen.
Julkisivukorjausten tarve kasvaa. Korjaustarvetta kasvattaa Suomessa ensisijaisesti rakennuskannan ikä. Asuinrakentaminen oli kiivaimmillaan 1970-luvulla, ja tuon ajan rakennusten talotekniikka, julkisivut ja rakenteet vaativat nyt perusteellisia korjauksia. Kun tarkastellaan huoneistoalaan suhteutettua korjausten arvoa, 1960-luvulla rakennettuja taloyhtiöitä on kuitenkin korjattu tähän asti eniten. Ne ovat selkeästi suurin ryhmä erityisesti talotekniikkakorjauksissa.
Nopeimmin korjausrakentamisessa ovat lisääntyneet talotekniikkakorjaukset, kuten käyttövesi- ja viemärikorjaukset, lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytys- ja sähkösaneeraukset. Niiden osuus on ollut viime vuosina lähes puolet kaikista taloyhtiöiden korjauksista. Talotekniikkakorjauksista noin 70 prosenttia on putkiremontteja.
Toiseksi suurin korjauskohde on ulkopinnat ja rakenteet, joiden osuus on lähes 40 prosenttia. Taloudellisista syistä julkisivukorjauksia on jouduttu monissa asunto-osakeyhtiöissä siirtämään putkiremontin tieltä. Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrin mukaan kerrostaloyhtiöissä on nyt meneillään lähes saman verran sekä julkisivu- että vesi- ja viemärikorjauksia, ja barometrin mukaan lähivuosien korjaustarve painottuu yhä vahvemmin julkisivuihin.
Korjausrakentamisesta noin viidennes on ylläpito- ja huoltokorjauksia.
Korjausrakentamisen tarvetta ylläpitää 1970-luvun suuren asuinrakennuskannan lisäksi liike- ja toimistorakentamisen korjaustarpeiden kasvu. Liike- ja toimistorakentaminen oli Suomessa erityisen vilkasta 1980-luvulla ja myös 1990- ja 2000-luvun alkuvuosina suhteellisesti vilkkaampaa kuin asuinrakentaminen. Tuon ajan kiinteistöt eivät useinkaan vastaa tämän ajan tarpeita, minkä lisäksi koronapandemian kiihdyttämä etätyön ja verkkokaupan kasvu asettavat uusia haasteita tilojen tehokkaalle käytölle.
Korjausrakentamisen tarvetta lisäävät myös monet megatrendeiksi luokitellut ilmiöt kuten väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos. Korjausrakentamisen kasvu keskittyykin uudisrakentamisen tapaan edelleen kasvukeskuksiin.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää rakennuksilta muun muassa EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaista parempaa energiatehokkuutta, jota edistetään muun muassa talotekniikalla ja julkisivukorjauksilla. Ilmastonmuutoksen tuomiin säävaihteluihin sopeutuminen puolestaan edellyttää erityisesti julkisivujen huolellista kunnossapitoa.
Näkymät vuodelle 2021
Koronaviruspandemia aiheuttaa edelleen epävarmuutta Constin toimintaympäristöön. Vaikka markkinatutkimuslaitokset odottavat korjausrakentamisen kasvavan vuonna 2021, pandemian uudet aallot ja sulkutoimet ovat kuitenkin mahdollisia. Loppuvuoden toimintaympäristöön vaikuttaa lisäksi nopea rakennusmateriaalien kustannusnousu ja mahdolliset saatavuusongelmat. Rakennusmateriaalien hintatason nousulla ja saatavuudella ei ollut merkittävää vaikutusta Constin liiketoimintaan ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Toisella vuosipuoliskolla vaikutuksen arvioidaan olevan jonkin verran suurempi niiden käynnissä olevien hankkeiden osalta, joissa nopeaan materiaalikustannusten nousuun ei ole tarjousvaiheessa varauduttu riittävästi. Vuoden 2021 toisella vuosipuoliskolla Consti keskittyy liiketoiminnan suorituskyvyn varmistamiseen sekä strategian toteutukseen.
Välimiesoikeuden päätöksen seurauksena Consti alensi 11.6.2021 arviotaan vuoden 2021 näkymistä. Uuden näkymän mukaan yhtiö arvioi, että sen koko vuoden 2021 liiketulos on 4-8 miljoonaa euroa.
Tiedotustilaisuus
Microsoft Teams –kokous analyytikoille, salkunhoitajille ja tiedotusvälineiden edustajille järjestetään 23.7.2021 klo 10.00. Kokousta isännöivät toimitusjohtaja Esa Korkeela ja talousjohtaja Joni Sorsanen.
Kokoukseen osallistuvia analyytikkoja, salkunhoitajia ja tiedotusvälineiden edustajia pyydetään ilmoittautumaan kokoukseen torstaihin 22.7.2021 klo 12.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen sijoittajapalvelut@consti.fi. Linkki Teams –kokoukseen lähetetään ilmoittautuneille osallistujille torstai-iltapäivän 22.7.2021 aikana.
Taloudellinen tiedottaminen vuonna 2021
Consti Oyj julkaisee vuonna 2021 vielä yhden osavuosikatsauksen:
- Osavuosikatsaus 1-9/2021 julkaistaan 27.10.2021
CONSTI OYJ
Lisätietoja:
Esa Korkeela, toimitusjohtaja, Consti Oyj, Puh. +358 40 730 8568
Joni Sorsanen, talousjohtaja, Consti Oyj, Puh. +358 50 443 3045
Jakelu:
Nasdaq Helsinki Oy
Keskeiset tiedotusvälineet
www.consti.fi
Consti on yksi Suomen johtavista korjausrakentamiseen ja taloteknisiin palveluihin keskittyneistä yhtiöistä. Consti tarjoaa kattavasti korjausrakentamisen ja talotekniikan sekä valikoidusti uudisrakentamisen palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja sijoittajille sekä julkiselle sektorille Suomen kasvukeskuksissa. Yhtiöllä on neljä toimialaa: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Vuonna 2020 Consti-konsernin liikevaihto oli 275 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 1000 korjausrakentamisen ja talotekniikan ammattilaista.
Consti Oyj on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla, ja sen kaupankäyntitunnus on CONSTI. www.consti.fi
Liite
Attachments
Consti puolivuosikatsaus 1-6 2021…Alkuperäinen artikkeli
