Incap Oyj: Incap-konsernin puolivuosikatsaus tammi–kesäkuulta 2021: Vahva liikevaihdon ja kannattavuuden kasvu jatkui
Incap Oyj Pörssitiedote 28.7.2021 kello 8.30 Puolivuosikatsaus
Tämä tiedote on tiivistelmä Incapin puolivuosikatsauksesta tammi–kesäkuulta 2021. Koko raportti on tämän pörssitiedotteen liitteenä pdf-tiedostona sekä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.incapcorp.com.
Huhti–kesäkuun 2021 kohokohdat
Vuoden 2021 toisen neljänneksen liikevaihto oli 33,6 milj. euroa (4–6/2020: 22,6 milj. euroa). Kasvu oli 49 %.
Oikaistu liikevoitto (EBIT) kasvoi 63 % ja oli 4,5 milj. euroa (2,8 milj. euroa) eli 13,4 % liikevaihdosta (12,2 %).
Yritysoston hankintamenon kohdistamiseen (PPA) liittyvät poistot olivat 0,1 milj. euroa (0,7 milj. euroa) ja kertaluonteiset kulut 0,1 milj. euroa (0,0 milj. euroa).
Liikevoitto (EBIT) kasvoi 103 % ja oli 4,3 milj. euroa (2,1 milj. euroa) eli 12,7 % liikevaihdosta (9,3 %).
Katsauskauden tulos oli 3,2 milj. euroa (1,2 milj. euroa).
Intian tehtaan sulkeminen touko–kesäkuussa 2021 ja muut koronaviruspandemian seuraukset heikensivät liikevaihdon kasvua ja kannattavuutta.
Tammi–kesäkuun 2021 kohokohdat
Liikevaihto kasvoi 52 % ja oli 71,3 milj. euroa (1–6/2020: 46,9 milj. euroa).
Oikaistu liikevoitto (EBIT) kasvoi 89 % ja oli 10,2 milj. euroa (5,4 milj. euroa) eli 14,3 % liikevaihdosta (11,6 %).
Yritysoston hankintamenon kohdistamiseen (PPA) liittyvät poistot olivat 0,3 milj. euroa (1,1 milj. euroa) ja kertaluonteiset kulut 0,2 milj. euroa (0,1 milj. euroa).
Liikevoitto (EBIT) kasvoi 130 % ja oli 9,8 milj. euroa (4,3 milj. euroa) eli 13,7 % liikevaihdosta (9,1 %).
Katsauskauden tulos oli 7,8 milj. euroa (2,7 milj. euroa).
Osakekohtainen tulos oli 1,33 euroa (0,62 euroa).
Ellei toisin mainittu, vertailuluvut viittaavat vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2020. Tämä puolivuosikatsaus on tilintarkastamaton.
Avainluvut
Milj. euroa
4–6/21
4–6/20
Muutos
1–6/21
1–6/20
Muutos
1–12/20
Liikevaihto
33,6
22,6
49 %
71,3
46,9
52 %
106,5
Kertaluonteiset erät
0,1
0,0
0,2
0,1
300 %
0,1
Liikevoitto (EBIT)
4,3
2,1
103 %
9,8
4,3
130 %
12,6
EBIT, % liikevaihdosta
12,7 %
9,3 %
13,7 %
9,1 %
11,8 %
Oikaistu liikevoitto (EBIT)*
4,5
2,8
63 %
10,2
5,4
89 %
14,6
Oikaistu EBIT*, % liikevaihdosta
13,4 %
12,2 %
14,3 %
11,6 %
13,7 %
Katsauskauden tulos
3,2
1,2
175 %
7,8
2,7
186 %
9,2
* Oikaistu liikevoitto (EBIT) on vaihtoehtoinen tunnusluku. Oikaistu liikevoitto ei sisällä kertaluonteisia kuluja eikä hankintamenojen allokointeihin liittyviä poistoja. Oikaistu liikevoitto antaa eri tilikausien välillä vertailukelpoista tietoa liikevoitosta, josta on oikaistu yritysostoon liittyvät menot.
Vuoden 2021 näkymät
Incap arvioi, että yhtiön liikevaihto, liikevoitto (EBIT) ja oikaistu liikevoitto (EBIT) vuonna 2021 ovat sel-västi suurempia kuin vuonna 2020.
Arviot perustuvat oletukseen, ettei koronavirus-pandemiatilanteessa, valuuttakursseissa tai kom-ponenttien saatavuudessa tapahdu merkittäviä muutoksia, ja ne pohjautuvat sekä Incapin asiakkai-den ennusteisiin että yhtiön omaan arvioon liiketoi-minnan kehityksestä.
Otto Pukk, Incap-konsernin toimitusjohtaja:
”Tuloksemme pandemiasta huolimatta on osoitus henkilöstömme hyvästä suorituksesta ja todistaa jälleen kerran vahvan liiketoimintamallimme, yrittäjähenkisen kulttuurimme ja tiimihenkemme voiman – lämpimät kiitokseni koko Incapin tiimille!
Liikevaihdon vahva kasvu johtuu elektroniikan käytön kasvusta, jota tukevat digitalisaation ja IoT:n kaltaiset megatrendit. Lisäksi kiinnostus tuotantoon Euroopassa on kasvanut.
Touko–kesäkuussa jouduimme Intian koronatilanteen vuoksi ensin lyhyeksi aikaa sulkemaan tehtaamme siellä. Myöhemmin meille annettiin lupa osittaiseen toimintaan kriittisten elektronisten laitteiden valmistamiseksi esimerkiksi terveydenhuollon sovellusten tarpeisiin. Yleisiä vientiteollisuuden rajoituksia lievennettiin myöhemmin.
Kannattavuutemme jatkoi kasvuaan. Syynä on toimintamallimme, joka perustuu kustannustietoisuuteen ja vahvaan yrityskulttuuriimme.
Huhtikuussa tarkistimme vuoden 2021 liikevaihto- ja liikevoittoarviotamme. Vaikka Intian tehtaamme olivat vain osittaisessa toiminnassa touko–kesäkuussa, arvioimme että vuoden 2021 liikevaihtomme, liikevoittomme (EBIT) ja oikaistu liikevoittomme (EBIT) ovat selvästi suurempia kuin vuonna 2020.
Komponenttien globaalissa saatavuudessa on edelleen haasteita kasvavan kysynnän vuoksi, vaikka Incap on elektroniikan sopimusvalmistajana vähemmän riippuvainen yksittäisistä komponenttityypeistä. Vuoden loppua ja ensi vuoden alkua lähestyttäessä on kuitenkin jo nähtävissä merkkejä komponenttien saatavuuden paranemisesta.
Toukokuussa päätimme investoida kolmanteen tehtaaseen Tumkurissa, Intian Karnatakan osavaltiossa. Rakennustöiden on määrä alkaa vuoden kolmannella neljänneksellä, ja uusi tehdas on tarkoitus avata vuoden 2022 toisen neljänneksen aikana. Lisäkapasiteetti auttaa meitä vastaamaan kasvavaan kysyntään ja palvelemaan asiakkaitamme yhä paremmin.
Kevään aikana jatkoimme vahvaa sitoutumistamme vastuullisuuteen osallistumalla YK:n Global Compact -aloitteeseen, ja olen erittäin ylpeä tiimistä, joka sai tämän aikaan. Vastuullisesti ja luotettavasti toimiminen on olennainen osa missiotamme, strategiaamme ja toimintaamme.
Elektroniikan sopimusvalmistuksen markkina on vahva huolimatta koronaviruspandemian aiheuttamista lyhyen aikavälin haasteista, ja uskomme vahvan trendin jatkuvan. Kysynnän kasvua edistävät vihreän energian ja lääketieteellisten laitteiden kasvava tarve, syntymässä olevat 5G ja IoT-ekosysteemi sekä sähköajoneuvojen yleistyminen.
Elektroniikan sopimusvalmistuksen markkina jatkaa konsolidoitumista. Viime syksynä toteuttamamme merkintäetuoikeusannin jälkeen taloudellinen tilanteemme on vakaa, ja olemme valmiina yritysostoihin, jos sopiva tilaisuus tarjoutuu. Arvioimme jatkuvasti potentiaalisia ostokohteita, jotka sopivat yrityskulttuuriimme ja joiden avulla voimme laajentaa maantieteellistä kattavuuttamme.
Vuoden loppua kohti on näkyvissä positiivista kehitystä useiden nykyisten ja potentiaalisten asiakkaidemme liiketoiminnan kasvaessa sektoreilla, joiden kasvua megatrendit tukevat. Incapilla on tärkeä tehtävä auttaa asiakkaitamme saavuttamaan tavoitteensa. Olemme tyytyväisiä siihen, että Incapilla on vahva markkina-asema ja markkinaosuus ja että pystymme tukemaan asiakkaidemme kasvavaa liiketoimintaa.”
Helsingissä 28.7.2021
INCAP OYJ Hallitus
Lisätietoja: Otto Pukk, toimitusjohtaja, puh. +372 508 0798 (englanniksi)
Jakelu: Nasdaq Helsinki Oy Keskeiset tiedotusvälineet www.incapcorp.com
INCAP LYHYESTI Incap Oyj on globaali elektroniikan sopimisvalmistaja, joka tarjoaa valmistuspalveluita keskitetysti. Luotettuna kumppanina Incap on asiakkaidensa tukena koko valmistusarvoketjun läpi – oli kyse sitten suurista monikansallisista yhtiöistä, keskisuurista yrityksistä tai pienistä startupeista. Incap tarjoaa uusinta teknologiaa vahvan yrittäjähenkisen ilmapiirin ja erittäin osaavan henkilöstönsä voimin. Yhtiöllä on toimintaa Suomessa, Virossa, Intiassa, Slovakiassa, Isossa-Britanniassa ja Kiinassa ja sen palveluksessa on noin 1 900 työntekijää. Incapin osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä vuodesta 1997 lähtien.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Tämä puolivuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti ja siinä on noudatettu konsernin vuoden 2020 tilinpäätöksessä esitettyjä laatimisperiaatteita. Puolivuosikatsaus on tilintarkastamaton. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita.
Puolivuosikatsauksessa esitettävät graafit ja tekstitarkenteet ovat luettavissa pdf-liitteestä.
Liikevaihtoa kasvatti merkittävästi vertailujaksoa korkeampi sähkön hinta, joka on suoraan vaikuttanut tasesähkön kallistumiseen. Korkeampi tasesähkön hinta näkyy myös suurempina tasesähkön kuluina.
Konsernin liikevoitto ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta nousi kantaverkko- ja rajasiirtotuottojen kasvettua. Kauden voittoon vaikutti lisäksi häviösähkön hankintaa suojaavien sähköjohdannaisten käyvän arvon positiivinen muutos.
Fingridin toiminta sujui suunnitelmien mukaisesti koronapandemiasta huolimatta.
Katsauskaudella Suomen sähkönkulutus oli 43,9 (41,7) terawattituntia. Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 36,0 (34,3) terawattituntia, joka vastasi 76,2 (75,8) prosenttia Suomen kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).
Tammi-kesäkuun aikana Fingridin kantaverkon siirtovarmuus oli 99,99999 (99,99992) prosenttia.
AVAINLUVUT
1-6/21
1-6/20
muutos %
1-12/20
Liikevaihto
MEUR
465,7
343,4
35,6
682,5
Investoinnit, brutto
MEUR
86,0
70,3
22,4
169,7
– investoinnit liikevaihdosta
%
18,5
20,5
24,9
Henkilöstökulut
MEUR
17,0
16,3
4,2
31,2
Liikevoitto ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta
MEUR
100,5
70,9
41,7
115,4
– liikevaihdosta
%
21,6
20,6
16,9
Liikevoitto
MEUR
106,1
55,2
92,2
118,4
– liikevaihdosta
%
22,8
16,1
17,3
Voitto ennen veroja
MEUR
94,1
58,5
61,0
113,3
– liikevaihdosta
%
20,2
17,0
16,6
Kauden voitto
MEUR
75,3
48,2
56,2
94,0
Kauden laaja tulos
MEUR
75,3
49,3
52,9
95,0
Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen
Säätila on ollut alkuvuoden 2021 aikana normaali. Sähkönkulutus kasvoi talvikaudella verrattuna edellisen talven poikkeuksellisen lämpimään ajanjaksoon. Tämä lisäsi kantaverkkosiirron tuottoja suhteessa vertailujaksoon. Kantaverkkosiirron liikevaihdon kasvu syntyi lisääntyneen volyymin seurauksena, sillä pidämme kantaverkkopalvelumaksut vuonna 2021 edellisen vuoden tasolla. Sähköntuonti Venäjältä Suomeen lisääntyi pohjoismaisen sähkönhintojen nousun seurauksena, mikä lisäsi rajasiirron tuottoja. Yhtiön liikevaihto ja tulos paranivat merkittävästi suhteessa vuoden 2020 ensimmäiseen puolivuotisjaksoon.
Rakennamme Suomen sähköistämisen tarpeisiin voimajohtoja ja sähköasemia kymmenillä eri työmailla. Hankkeet ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti. Laadimme pitkän aikavälin verkkovision, jonka tuloksena arvioimme, että tämän vuosikymmenen aikana kantaverkko tarvitsee vähintään kahden miljardin euron investoinnit. Ne viitoittavat tietä Suomen kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin. Mittavan investointiohjelman toteuttamiseksi olemme kehittäneet toimintamallejamme ja prosessejamme siten, että saamme investoinnit toteutettua sujuvasti ja toisaalta kykenemme tarvittaessa rakentamaan investointiohjelmaan varattuja optioita. Käymme jatkuvaa, avointa vuoropuhelua asiakkaidemme ja muiden sidosryhmien kanssa energiajärjestelmän tulevaisuuden näkymistä, jotta jokaisella olisi mahdollisimman yhteneväinen tilannekuva Suomen energiajärjestelmän tulevaisuudesta.
Kantaverkon käyttövarmuus on säilynyt erinomaisella tasolla. Meneillään olevien mittavien rakennustöiden seurauksena siirtokeskeytyksiä on ollut paljon, mutta niistä ei ole aiheutunut merkittäviä haittoja asiakkaillemme. Suomen sähköjärjestelmässä tapahtuu suuri muutos, kun maailman suurimpiin ydinvoimalaitoksiin lukeutuva Olkiluoto 3 otetaan käyttöön. Olemme varautuneet ydinvoimalaitoksen sähköntuotannon vaiheittaiseen käynnistymiseen kuluvan vuoden alkusyksystä ja täyden tehon testeihin loppuvuonna. Laitoksen kaupallisen käytön on tarkoitus alkaa helmikuussa 2022.
Sähköntuotannon päästöttömyys merkitsee uusiutuvan energian huomattavaa lisäämistä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Päästöttömyyden ohella tuuli- ja aurinkovoiman lisääminen vaikuttaa merkittävästi sähköjärjestelmän tekniseen toimintaan: pohjoismaisen sähköjärjestelmän inertia vähenee ja järjestelmän häiriöherkkyys kasvaa. Kesäkuussa saavutettiin pohjoismaisen järjestelmän matalin inertia vuosikymmeniin. Ongelmaan haetaan pohjoismaisella tasolla ratkaisua.
Sähkömarkkinoiden toiminnan osalta huolta ovat aiheuttaneet viime aikoina Ruotsin kantaverkon siirtorajoitukset, jotka vaikuttavat myös sähkönsiirtoon Suomen ja Ruotsin välillä. Pohjoismaiset ja eurooppalaiset hankkeet reservimarkkinoiden uudistamiseksi ja sähkömarkkinoiden siirtämiseksi 15 minuutin kaupankäyntijaksoon ovat edenneet, huolimatta hankkeiden kompleksisuudesta. Fingridin Datahub-hanke etenee hyvin. Järjestelmän tuotannollinen koekäyttö alkoi kesäkuussa ja järjestelmä otetaan käyttöön helmikuussa 2022.
Taloudellinen tulos
Konsernin tammi-kesäkuun liikevaihto oli 465,7 (343,4) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot kasvoivat alkuvuoden aikana 208,4 (199,8) miljoonaan euroon johtuen edellisvuotta kylmemmästä alkuvuodesta. Tammi-kesäkuussa sähkön kulutus Suomessa oli 43,9 (41,7) terawattituntia. Tasesähkön myyntituotot kasvoivat 212,1 (120,9) miljoonaan euroon, mikä oli pääosin seurausta korkeammasta tasesähkön hinnasta sekä tariffin nostosta. Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä nousivat 17,6 (1,5) miljoonaan euroon suuremman aluehintaeron myötä kasvaneen siirtovolyymin ansiosta. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,7 (0,4) miljoonaa euroa.
Tammi-kesäkuun kulut olivat 366,0 (273,0) miljoonaa euroa. Korkeamman tasesähkön hinnasta johtuen tasesähkön kulut kasvoivat edellisvuodesta 190,5 (106,2) miljoonaan euroon. Häviösähkökulut olivat 27,5 (24,5) miljoonaa euroa. Kesäkuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2021 ennustetusta häviösähkön hankinnasta oli systeemihinnan osalta suojattu noin 99 (98) prosenttia 27,6 (25,4) euron keskihintaan megawattitunnilta. Suomen aluehintaeron osalta häviösähkön hankinnasta oli suojattu noin 76 (100) prosenttia 5,4 (4,6) euron keskihintaan megawattitunnilta. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut nousivat 35,6 (33,4) miljoonaan euroon, mikä aiheutui taajuudenhallintareservien suuremmasta hankinnasta.
Katsauskauden poistot olivat 49,3 (49,0) miljoonaa euroa. Kantaverkon kunnonhallintakulut laskivat 8,1 (10,6) miljoonaan euroon. Henkilöstökulut olivat 17,0 (16,3) miljoonaa euroa.
Konsernin alkuvuoden liikevoitto oli 106,1 (55,2) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 94,1 (58,5) miljoonaa euroa. Erot viime vuoden vastaavaan jaksoon selittyvät pääosin kantaverkko- ja rajasiirtotuottojen nousulla (muutos 27,4 miljoonaa euroa) sekä johdannaisten markkina-arvon muutoksella (muutos 11,3 miljoonaa euroa). Katsauskauden voitto oli 75,3 (48,2) miljoonaa euroa ja laaja tulos 75,3 (49,3) miljoonaa euroa.
Rahoitus
Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli katsauskaudella 114,3 (101,7) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli katsauskauden lopussa 27,5 (28,0) prosenttia. IFRS 16 -standardin vaikutus oman pääoman osuuteen oli 0,4 prosenttiyksikköä pienentävä.
Konsernin nettorahoituskulut tammi-kesäkuun aikana olivat 12,1 miljoonaa euroa (4,3 miljoonaa euroa positiiviset), joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 6,7 miljoonaa euroa negatiivinen (4,7 miljoonaa euroa positiivinen). Rahoitusvarojen käyvän arvon muutos oli 0,1 miljoonaa euroa negatiivinen (0,4 miljoonaa euroa negatiivinen). Nettorahoituskuluihin sisältyi vuonna 2019 käyttöönotetun IFRS 16 -standardin myötä 0,3 (0,3) miljoonaa euroa korkokuluja taseeseen kirjatuista vuokrasopimusveloista.
Korolliset lainat olivat 1 132,9 (1 261,3) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 1 029,9 (1 044,1) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 103,0 (217,2) miljoonaa euroa. Lainoihin sisältyi raportointipäivänä IFRS 16 mukaisia vuokrasopimusvelkoja yhteensä 31,0 (31,7) miljoonaa euroa, joista lyhytaikaisia, alle vuoden kuluessa erääntyviä oli 2,4 (2,4) miljoonaa euroa ja yli vuoden kuluttua erääntyviä oli 28,6 (29,3) miljoonaa euroa.
Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä. Rahavarat sekä muut rahoitusvarat olivat katsauskauden lopussa 105,4 (225,5) miljoonaa euroa. Lisäksi konsernilla on maksuvalmiutta turvaava 300 miljoonan euron suuruinen nostamaton sitova valmiusluotto sekä yhteensä 125 miljoonan euron suuruiset ei-sitovat maksuvalmiutta varmistavat rahoitusjärjestelyt pankkien kanssa. Maksuvalmiutta varmistavista tililimiiteistä oli käytössä raportointipäivänä 12,7 miljoonaa euroa.
Asiakkaat
Keväällä 2021 valmistuneen selvityksen mukaan sähkön siirtäminen Suomen kantaverkossa on toiseksi edullisinta Euroopassa. Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E:n tekemässä vertailussa oli mukana kaikkiaan 36 maata. Näistä 19 on Suomeen verrattavissa olevia EU/ETA-maita, joissa on maantieteellisesti laaja ja eri jännitetasoilla toimiva kantaverkko. Tästä joukosta edullisimmat olivat Slovenia, Suomi ja Norja.
Tutkimusyhtiö T-Media kysyi huhtikuussa 2021 Fingridin asiakkailta arviota yhtiön toiminnasta. Kahdeksasta eri osa-alueesta muodostui kokonaisuutta arvioiva mainearvosana. Tulosten perusteella Fingridin maine on asiakkaidensa keskuudessa erinomaisella tasolla: mainearvosana oli 4,04 (asteikolla 1-5). T-Median mainemallin mukaan organisaation maine vaikuttaa voimakkaasti sen sidosryhmiltään saamaan tukeen asioiden edistämiseksi. Kyselyssä sidosryhmätuen arvosana oli 4,07.
Käytännön yhteistyö asiakkaiden kanssa jatkui tiiviinä koronatilanteesta huolimatta. Yhteydenpitoon ja lukuisiin asiakastilaisuuksiin hyödynnettiin sähköisiä välineitä. Tuulivoiman liityntäkyselyt ylittivät jo 100 000 megawatin rajan. Fingrid on kehittänyt liityntäkyselyiden käsittelyä ja rakentanut tietojärjestelmiä, joiden avulla liityntöjen ja verkon suunnittelu perustuu yhteiseen tilannekuvaan. Yhtiön tavoitteena on loppuvuodesta 2021 tarjota tilannekuvaa myös asiakkaiden käyttöön, jotta he voivat paremmin ottaa verkon nykyisen ja tulevan liityntäkapasiteetin huomioon suunnitellessaan omia hankkeitaan. Yhtiö on monin tavoin sujuvoittanut verkkoinvestointien toteutusta huomioimalla asiakkaidensa tarpeet.
Kantaverkko
Fingrid julkaisi alkuvuodesta vision kantaverkon pitkän ajan kehittämistarpeista ja ratkaisuista. Verkkovisio perustuu sähkön tuotanto- ja kulutusrakennetta kuvaaviin skenaarioihin. Raportti osoittaa, että Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää miljardiluokan investointeja kantaverkkoon seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Suurista sähkönsiirtohankkeista Metsälinja, Järvilinja ja Aurora Line -yhteys Ruotsiin ovat merkittävä osa hiilineutraalin Suomen tarvitsemaa sähköverkkoinfraa. Fingridillä on rakenteilla 530 kilometriä voimajohtoa ja 37 sähköasemaa.
Metsälinja lisää merkittävästi Suomen sähköjärjestelmän tarvitsemaa pohjois-eteläsuuntaista sähkönsiirtokapasiteettia. Noin 300 kilometrin pituinen, 400 kilovoltin siirtoyhteys rakennetaan nykyisten voimajohtojen paikalle tai rinnalle ja sen reitti kulkee Petäjävedeltä Haapaveden kautta Muhokselle. Rakennustöistä yhteyden perustustyöt ovat viimeistelyä vaille valmiina. Voimajohtopylväiden kokoaminen ja johdintyöt ovat edenneet alkuperäisen suunnitelman mukaisessa aikataulussaan ja Metsälinja valmistuu kokonaisuudessaan syksyllä 2022.
Suunnitteilla oleva Oulusta Lappeenrantaan kulkevan Järvilinja-yhteyden vahvistaminen on edennyt ympäristövaikutusten arviointiin. Voimajohtoyhteyden pituus on runsaat 290 kilometriä. Uutta 400/110 kilovoltin voimajohtoa suunnitellaan pääsääntöisesti nykyisten voimajohtojen rinnalle. Yhteyden pohjoisimmassa osassa uusitaan vanhaa voimajohtoa. Suunnitelmien mukaan Järvilinjan rakennustyöt käynnistyvät talvella 2023-2024 ja voimajohtoyhteyden on määrä valmistua vuonna 2026.
Rajasiirtoyhteyksistä Fingrid suunnittelee yhteistyössä Svenska kraftnätin kanssa uutta sähkönsiirtoyhteyttä Pohjois-Ruotsin Messauresta Oulun alapuolelle Pyhänselkään. Aurora Line -yhteydeksi nimetty noin 380 kilometriä pitkän yhdysjohdon kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa, ja sen on määrä valmistua vuonna 2025. Voimajohto tasaa maiden välisiä sähkön hinnan eroja ja parantaa sähkön riittävyyttä Suomessa.
Fingrid ja Svenska kraftnät sopivat alkuvuodesta Fenno-Skan 1 -yhteyden käytön jatkamisesta vuoteen 2040 asti. Fingrid uusii Pohjois-Karjalan ikääntynyttä sähkönsiirtoverkkoa sekä sähköasemia. Urakka käsittää kaiken kaikkiaan 112 kilometriä 110 kilovoltin uusittavaa sähköverkkoa. Urakka sisältää kaksi perusparannettavaa sähköasemaa ja lisäksi rakennetaan kokonaan uusi sähköasema. Kokonaisuudesta on valmiina Kontiolahden sähköasema ja Kontiolahti-Uimaharju välinen voimajohto-osuus. Rakenteilla on edelleen Kontiolahti-Palojärvi välinen voimajohto-osuus ja Palojärven sähköasema. Voimajohtotöitä on rakenteilla myös Muhos-Vaalan ja Imatra-Varkaus voimajohto-osuuksilla.
Fingridillä on rakenteilla useita sähköasemahankkeita, jotta nopeasti lisääntyvä tuulivoima pystytään siirtämään kulutukseen. Metsälinjaan liittyvistä sähköasemahankkeista meneillään ovat Petäjäveden, Pysäysperän ja Toivilan sähköasemien rakennustyöt sekä Hoikansalmen ja Pihlajarannan sarjakondensaattoriasemien rakennustyöt.
Sähköasemahankkeista rakenteilla ovat edellisten lisäksi Pyhänselän, Kärppiön, Tammiston, Jylkän, Kellarijängän ja Kangasalan sähköasemat eri puolilla Suomea. Uusien sähköasemien rakentamisen ja laajennustarpeiden taustalla on lähinnä lisääntyvä tuulivoimatuotanto ja sen siirron mahdollistaminen tuotannosta kulutukseen.
Katsauskaudella Fingridissä tehtiin lukuisia investointipäätöksiä. Erityisesti tuulivoiman liittäminen kantaverkkoon on lisännyt investointitarpeita.
Valkeuden sähköaseman rakentamisesta Pohjois-Pohjanmaalle tehtiin investointipäätös. Sähköaseman rakentaminen edesauttaa tuulivoimainvestointien toteutumista. Hanke valmistuu vuonna 2023.
Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan sähkönsiirtoa varmistava Imatra-Huutokoski-voimajohto uusitaan. Alkuperäinen, vuonna 1934 käyttöön otettu Imatra-Huutokoski 110 kV -voimajohto on tullut käyttöikänsä päähän. Uusi voimajohto takaa Fingridin sähkön siirtovarmuuden Etelä-Savon seudulla, ja vahvistaa kantaverkon sähkön siirtokykyä eri käyttötilanteissa Etelä-Karjalassa. Uutta voimajohtoa rakennetaan noin 130 kilometrin matkalle ja hanke valmistuu vuoden 2023 aikana.
Fingrid laajentaa Alajärven sähköasemaa Etelä-Pohjanmaalla. Tuulivoimalla tuotettu sähkö saadaan siirrettyä edelleen kulutukseen, kun Fingrid laajentaa ja uusii sähköasemalaitteita tuulivoimahankkeiden kannalta tärkeällä Alajärven sähköasemalla. Asemalle on tarkoitus liittää uutta tuotantokapasiteettia tulevien vuosien aikana lähes 2 000 megawattia. Sähköasemaurakkaan kuuluvat rakennustyöt tehdään pääosin vuoden 2021 loppuun mennessä. Sähkölaiteasennukset ajoittuvat vuoteen 2022.
Lohjalla sijaitseva Virkkalan sähköasema uusitaan käyttämällä hankkeessa uutta ilmastoystävällistä SF6-kaasusta vapaata tekniikkaa. Hanke on osa Fingridin päätöstä luopua suunnitelmallisesti SF6-eristekaasusta sähköasemilla ja päätöstä siirtyä käyttämään uusissa kohteissa ympäristöystävällistä eristekaasua.
Kristiinankaupungin eteläpuolella on rakenteilla useita tuulivoimahankkeita. Fingrid teki huhtikuussa investointipäätöksen Isojoen kuntaan rakennettavasta Arkkukallion sähköasemasta. Arkkukallion 400/110 kV sähköasemaan liittyvistä tuulivoimahankkeista noin 500 MW on suunniteltu liitettävän sähköasemalle vuoden 2024 loppuun mennessä ja noin 800 MW vuoden 2028 loppuun mennessä. Suuren liityntämäärän vuoksi Arkkukallion asema rakennetaan normaalia suuremmaksi kahden 400 MVA-päämuuntajan sähköasemaksi.
Fingrid laajentaa Vaasan lähistöllä sijaitsevaa Tuovilan sähköasemaa vastaamaan alueen lisääntynyttä sähköntuotantoa ja -kulutusta. Investoinnin taustalla on alueen kasvava tuulivoimatuotanto ja Vaasaan suunniteltu akkumateriaalitehdas. Suuret muutokset sähkön tuotannossa ja kulutuksessa vaativat kantaverkon vahvistusta ja käyttövarmuuden parantamista. Sähköaseman laajennus on käytössä vuoden 2023 aikana.
Yhtiön teknisen innovaatiotyön tuloksena Fingrid kasvattaa merkittävästi rinnakkaiskompensaation avulla sähkön siirtokykyä Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä. Satojen megawattien siirtokapasiteettilisäys saavutetaan nopeasti, kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Ratkaisusta hyötyy koko Suomi, sillä sen avulla pystytään siirtämään Pohjois-Suomessa tuotettua sähköä etelän kulutukseen ja osaltaan varmistamaan Suomen säilyminen yhtenä sähkön tukkuhinta-alueena.
Fingrid sijoittui toukokuussa toiselle sijalle kansainvälisessä omaisuuden hallinnan tutkimuksessa, jossa arvioidaan kantaverkkoyhtiöiden omaisuuden hallinnan taktista tasoa. ITAMS-tutkimus (International Transmission Asset Management Study) on toteutettu nyt kuusi kertaa, ja Fingrid on sijoittunut joka kerta kärkisijoille.
Sähköjärjestelmän toiminta
Tammi-kesäkuussa Suomen sähkönkulutus oli 43,9 (41,7) terawattituntia. Läpisiirto samalla ajanjaksolla oli 3,4 (3,5) terawattituntia. Sähkön kokonaissiirto Suomessa oli 47,3 (45,2) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 36,0 (34,3) terawattituntia, mikä oli 76,2 (75,8) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 32,6 (30,7) terawattituntia, mikä oli 74,2 (73,5) prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta.
Sähkönkulutuksen kulutushuippu saavutettiin 18.2.2021. Sähkönkulutuksen tuntikeskiteho nousi tuolloin 14 267 megawattiin kello 9–10. Suomessa tuotettiin 11 191 megawatin keskiteholla sähköä ja loput 3 076 megawatin keskiteho tuotiin Ruotsista, Venäjältä ja Virosta. Sähkön riittävyys ei ollut huippukulutustilanteessa vaarassa. Tammi-kesäkuun aikana Fingridin kantaverkon käyttövarmuus on ollut erittäin hyvällä tasolla eikä kantaverkossa ole ollut merkittäviä häiriöitä. Kantaverkon siirtovarmuus oli katsauskaudella 99,99999 (99,99992) prosenttia.
Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammi-kesäkuussa 7,8 (9,3) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,4 (0,1) terawattituntia. Maiden välinen siirtokapasiteetti on ollut tarkasteluvälillä osittain rajoitettuna lyhyitä hetkiä, johtuen projekti- ja kunnossapitotöistä Ruotsin puolella.
Sähköä vietiin Viroon tammi-kesäkuussa edellisvuoden tapaan runsaasti yhteensä 3,0 (3,3) terawattituntia. Sähköä tuotiin Virosta katsauskaudella vain hyvin pieniä määriä. Maiden välinen siirtokapasiteetti toimi luotettavasti, EstLink1-yhteys oli kuitenkin kesäkuussa suunnitellusti osittain rajoitettuna yhteyden vuosihuollon yhteydessä.
Venäjältä tuotiin sähköä Suomeen tammi-kesäkuussa 4,4 (1,2) terawattituntia. Kuluvana vuonna Venäjän sähköntuonti on kasvanut viime vuodesta. Syynä tähän on Pohjoismaiden kohonneet sähkönhinnat. Vientikapasiteetti Venäjän suuntaan oli rajoitettuna toukokuusta kesäkuun alkuun. Syynä tähän olivat Venäjän puolella tehdyt kunnostustyöt. Tuontikapasiteetti oli täysimääräisesti käytettävissä. Suomesta ei viety katsauskaudella sähköä Venäjälle.
Sähkömarkkinat
Kulunut talvi on ollut säätilan puolesta keskiarvojen mukainen. Pitkät pakkasjaksot ovat kasvattaneet sähkönkulutusta ja myös pohjoismainen vesitilanne on viimevuotisen runsauden jälkeen palautunut lähemmäs normaalia. Kasvanut sähkönkulutus yhdessä siirtorajoitusten kanssa ovat aiheuttaneet merkittäviä sähkön aluehintaeroja. Sähköntuonti Ruotsista Suomeen on ollut runsasta ja usein päiväsaikaan maksimitasolla aiheuttaen merkittävää sähkönhinnan eroa Suomen ja etenkin pohjoisen Ruotsin välille. Tammi-kesäkuussa pohjoismaisten vuorokausimarkkinoiden keskihinta oli 42,03 (10,53) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 47,45 (23,23) euroa megawattitunnilta.
Naapurimaiden välisten tasasähköyhteyksien käytettävyys ja luotettavuus on ollut myös hyvä muutamaa häiriötä lukuun ottamatta. Fenno-Skan 1 -yhteydellä oli alkuvuodesta teknisesti haastava vika, joka aiheutti useamman pidempikestoisen häiriön. Häiriöiden syiden selvittämisessä ja vikojen korjaamisessa on onnistuttu hyvin, ja yhteydet on onnistuttu palauttamaan nopeasti takaisin markkinoiden käyttöön.
Sähkömarkkinoilla huolta ovat aiheuttaneet maaliskuun lopulta lähtien Ruotsin kantaverkossa toimeenpannut laajat siirtorajoitukset, jotka vaikuttavat sähkön siirtoon myös Suomen ja Ruotsin välillä. Rajoitukset ovat koskeneet Suomen ja Keski-Ruotsin SE3 -tarjousalueen välistä sähkönsiirtoa, jota palvelee kaksi tasasähkösähköyhteyttä – Fenno-Skan 1 ja 2 – yhteisteholtaan 1 200 megawattia. Rajoituksen suuruus on vaihdellut ja rajoitus on estänyt joko kokonaan tai osittain sähkön viennin Suomesta SE3 -tarjousalueelle. Sähkön vienti Suomesta Ruotsiin on viime vuodet ollut vähäistä ja tyypillisesti sähköä on tuotu Ruotsista Suomeen. Sähkön vientimahdollisuuksien rajoittaminen heikentää kuitenkin suomalaisten sähköntuottajien kilpailuasemaa yhteiseurooppalaisilla sähkömarkkinoilla.
Maiden välisten sähkön siirtoyhteyksien ruuhkaantumisesta johtuvat pullonkaulatuotot ovat kuluvalla katsauskaudelle edellisvuoden tapaan korkealla tasolla. Suomen ja Ruotsin väliset pullonkaulatuotot olivat tammi-kesäkuussa 96,2 (104,0) miljoona euroa. Suomen ja Viron väliset pullonkaulatuotot puolestaan olivat tammi-kesäkuussa 24,6 (20,7) miljoonaa euroa. Fingridin osuus näistä on 50 prosenttia. Pullonkaulatuottoja koskevan sääntelyn mukaisesti Fingrid kohdistaa saadut pullonkaulatuotot sähkömarkkinoiden toimintaa parantaviin investointeihin.
Meneillään olevat sähkömarkkinoiden kehityshankkeet liittyvät energiamurroksen myötä tapahtuvaan sähkön tuotantorakenteen muutokseen ja sen mahdollistamiseen sekä eurooppalaisen lainsäädännön toteuttamiseen. Fingrid on mukana sekä pohjoismaisissa että eurooppalaisissa hankkeissa, joissa uudistetaan reservimarkkinoita ja siirtokapasiteetin laskentamenetelmää sekä valmistellaan sähkömarkkinoiden siirtymistä nykyisestä tunnin kaupankäynti- ja taseselvitysjaksosta 15 minuuttiin. Hankkeet ovat pääosin edenneet suunnitellussa aikataulussa niiden vaativuudesta huolimatta. Koordinoiden pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kesken Fingrid haki poikkeusta 15 minuutin taseselvitysjakson käyttöönotolle 22.5.2023 saakka, minkä Energiavirasto vahvisti.
Sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetyn tiedonvaihdon järjestelmän datahubin käyttöönoton valmistelu eteni. Ensimmäinen tuotannollinen koekäyttö toteutettiin onnistuneesti 9.- 24.6.2021 tiiviissä yhteistyössä toimialan kanssa. Koekäytön aikana harjoiteltiin datahubin käyttöönottoa ja simuloitiin markkinoiden todellisia tuotannollisia tapahtumia. Datahub otetaan käyttöön helmikuussa 2022.
Henkilöstö
Konsernin kokonaishenkilömäärä oli keskimäärin 432 (390), joista vakituisessa työsuhteessa oli keskimäärin 370 (344). Henkilöstökulut olivat 17,0 (16,3) miljoonaa euroa. Henkilöstön palkkakulut olivat 14,4 (14,0) miljoonaa euroa eli 3,1 (4,1) prosenttia liikevaihdosta.
Koronapandemian seurauksena yhtiössä on panostettu henkilöstön ja johdon vuorovaikutukseen. Toimitusjohtaja on muun muassa pitänyt säännöllisin väliajoin henkilöstölle katsauksia koko pandemian ajan. Keväällä yhtiössä käynnistettiin strategiatyö, johon henkilöstö osallistui aktiivisesti kommentoiden toimintaympäristön muutoksia ja sidosryhmien odotuksia sekä näiden vaikutuksia jokaisen omaan työhön.
Fingrid valittiin toistamiseen Vastuullisimmaksi Työnantajaksi. Sijoitus oli ensimmäinen myös vuonna 2020. Vastuullisin Työnantaja julkistettiin Oikotien Suuren työelämän vastuullisuustutkimuksen yhteydessä toukokuun lopussa. Fingrid on edellisvuosien tapaan mukana Vastuullinen Kesäduuni -kampanjassa, jossa työnantajat haastetaan tarjoamaan nuorille laadukkaita ja onnistuneita kesätyökokemuksia. Tänä vuonna yhtiö työllistää kaiken kaikkiaan 54 kesätyöntekijällä, jotka työskentelevät eri tehtävissä ja eri puolella Suomea.
Muut asiat
Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti 7.4.2021 vuoden 2020 tilinpäätöksen ja teki päätöksen osingosta. Osingon ensimmäinen erä, yhteensä 89 980 000,00 euroa osinkoa maksettiin 12.4.2021. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Juhani Järvi ja hallituksen varapuheenjohtajana Päivi Nerg. Muut hallituksen jäsenet ovat Hannu Linna, Sanna Syri ja Esko Torsti.
Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt
Laukaassa sijaitsevalla voimajohtotyömaalla tapahtui 25.8.2017 työtapaturma, jossa Revilla y Garcia S.L.:n työntekijä kuoli pudottuaan voimajohtopylväästä. Kantaja on luopunut työtapaturmaan liittyvistä aiemmin esittämistään vaateista rakennuttajana toiminutta Fingridiä ja pääurakoitsija Technolines S.R.L. filial i Finlandia ja sen aliurakoitsijayhtiö Revilla y Garcia S.L.:aa kohtaan.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys
Yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen mukaisesti hallitus päätti 27.7.2021 toisen osinkoerän maksamisesta puolivuosikatsauksen vahvistamisen jälkeen arvioituaan yhtiön maksukykyä, rahoitusasemaa ja taloudellista kehitystä. Hallituksen saaman valtuutuksen perusteella toinen osinkoerä, 18 000,00 euroa A-sarjan osakkeelta ja 6 600,00 euroa B-sarjan osakkeelta, yhteensä 45 634 200,00 euroa osinkoa maksetaan 30.7.2021.
Fingrid-konsernin tilikauden 2021 tuloksen, ilman johdannaisten käyvänarvon muutoksia ja veroja, odotetaan paranevan selvästi edellisvuodesta. Pääasiallisina syinä tulosparannukselle ovat edellisvuotta kylmemmän alkuvuoden sekä rajasiirtovolyymien kasvun positiiviset vaikutukset siirtotuottoihin.
Yhtiön oman laskelman mukaan kantaverkkotoimintaa sääntelevän valvontamallin mukainen tulos vuodelta 2021 päätyy ylijäämäiseksi, mikä kompensoi edellisen vuoden alijäämää. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.
Tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa erityisesti kantaverkko-, läpisiirto- ja rajasiirtotuottojen sekä reservi- ja häviösähkökulujen epävarmuus. Tuotot ja kulut ovat riippuvaisia Pohjoismaiden ulkolämpötilasta, tuulisuudesta sekä sateisuuden ja vesitilanteen muutoksista. Nämä vaikuttavat sähkön tuotantoon ja kulutukseen ja edelleen sähkön siirtoon ja hintoihin Suomessa ja sen lähialueilla.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj, puh. 040 593 8428 Talous- ja rahoitusjohtaja Jan Montell, Fingrid Oyj, puh. 040 592 4419
Valoe Oyj:n ("Yhtiö") hallitus on 22.4.2020 julkistetun Yhtiön ja Winancen välisen rahoitusjärjestelyn (”Rahoitusjärjestely”) ehtojen mukaisesti päättänyt hyväksyä Winancen pyynnön konvertoida 100.000 euron vaihtovelkakirjalainaosuus yhtiön osakkeiksi merkintähinnalla 0,07 euroa per osake. Vaihto toteutetaan siirtämällä Winancelle yhteensä 1.428.571 kappaletta Yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Siirron jälkeen Yhtiön hallussa on yhteensä 32.357.045 kappaletta Yhtiön omia osakkeita.
Mikkelissä 27. päivänä heinäkuuta 2021
Valoe Oyj
HALLITUS
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Iikka Savisalo, Valoe Oyj p. 0405216082 email: iikka.savisalo@valoe.com
Jakelu: Nasdaq Helsinki Oy Keskeiset tiedotusvälineet www.valoe.com
Valoen toimiala muodostuu uusiutuvaan energiaan, erityisesti aurinkosähköön, liittyvistä sovellutuksista. Valoe myy sen omaan teknologiaan pohjautuvaa automaattista aurinkosähkömodulien valmistustekniikkaa, modulien valmistuslinjoja, moduleita sekä modulien avainkomponentteja. Valoen pääkonttori on Mikkelissä.
Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2021: Talotekniikka-divisioonilla vahva toinen neljännes
Huhti–kesäkuu 2021
Liikevaihto oli 353,3 (277,1) milj. euroa, kasvua 27,5 prosenttia. Valuuttakurssivaikutukset huomioiden orgaaninen kasvu oli 30,4 prosenttia.
Vertailukelpoinen liikevoitto oli 48,2 (36,2) milj. euroa, kasvua 33,1 prosenttia.
Liikevoitto oli 47,0 (30,3) milj. euroa, kasvua 55,4 prosenttia.
Osakekohtainen tulos oli 0,32 (0,21) euroa.
Tammi–kesäkuu 2021
Liikevaihto oli 662,5 (554,5) milj. euroa, kasvua 19,5 prosenttia. Valuuttakurssivaikutukset huomioiden orgaaninen kasvu oli 22,3 prosenttia.
Vertailukelpoinen liikevoitto oli 95,7 (65,6) milj. euroa, kasvua 45,8 prosenttia.
Liikevoitto oli 94,0 (58,8) milj. euroa, kasvua 59,7 prosenttia.
Osakekohtainen tulos oli 0,75 (0,51) euroa.
Sijoitetun pääoman tuotto oli 27,6 (19,0) prosenttia ja nettovelkaantumisaste -1,2 (40,2) prosenttia.
Liiketoiminnan rahavirta oli 64,0 (28,7) milj. euroa.
Ohjeistus vuodelle 2021 Päivitetty 11.6.2021: Ilman valuuttakurssien vaikutusta Uponor odottaa liikevaihtonsa ja vertailukelpoisen liikevoittonsa nousevan vuodesta 2020.
(Nousee viitaa vähintään 2,5 % kasvuun.)
Toimitusjohtaja Jyri Luomakoski kommentoi: ”Kun päivitimme kuluvan vuoden ohjeistustamme kesäkuussa, kerroimme, että aktiivisuus asuntorakentamisen markkinoilla Atlantin molemmin puolin on pysynyt korkealla tasolla vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Rakennusaktiivisuus yhdyskuntatekniikan markkinoilla Pohjoismaissa on ollut myös hyvällä tasolla. Hyvä kysyntä yhdistettynä vahvaan operatiiviseen suoritukseemme sekä hyvin etenevään operational excellence -ohjelmaamme ovat tukeneet liikevoittomme ja kannattavuutemme kasvua. Lisäksi on hyvä muistaa, että vertailukautemme oli COVID-19-pandemiaan liittyvien rajoitusten takia heikompi.
Talotekniikka – Eurooppa jatkoi vahvaa suoritusta. Liikevaihto kasvoi useimmilla markkinoilla. Kasvaneet myyntivolyymit yhdessä operational excellence -ohjelman hankkeiden kanssa vauhdittivat kannattavuuden paranemista.
Talotekniikka – Pohjois-Amerikan liikevaihto ja liikevoitto paranivat. Kysyntä on pysynyt korkealla tasolla sekä Yhdysvalloissa että Kanadassa. Lisäksi kysyntä on vilkastumassa myös liike- ja julkisen rakentamisen segmentissä. Kannattavuus kasvoi suurempien myyntivolyymien ja vahvan operatiivisen suorituksen johdosta hankinnan ja valmistuksen kulujen kasvusta huolimatta.
Uponor Infran liikevaihto kasvoi, mutta liikevoitto laski. Liikevoiton lasku johtui hankinnan ja valmistuksen kulujen kasvusta, jota osittain tasapainotti suuremmat myyntivolyymit, tuotejakauma sekä räätälöityjen ratkaisujen myynti Norjassa.
Hankinnan ja valmistuksen kulut ovat kasvaneet kaikilla markkinoilla, ja odotamme tämän paineen jatkuvan myös vuoden toisella puoliskolla. Aiemman kokemuksemme tukemana arvioimme, että voimme lieventää sen vaikutusta suurimmaksi osin hinnoittelulla. Meillä on lisäksi edelleen eräiden raaka-aineiden osalta toimituksiin liittyviä pullonkauloja, jotka ovat luoneet haasteita tuotantomme suunnittelun ja aikataulujen optimoinnille. Mikäli häiriöt jatkuvat, ne voivat alkaa vaikuttaa tuotantomme tehokkuuteen.
Tämä on viimeinen osavuosikatsaukseni Uponorin toimitusjohtajana. Tämä neljännesvuosisata Uponorin palveluksessa, josta lähes 13 vuotta toimitusjohtajana, on ollut jännittävä ja antoisa matka. Haluan kiittää lämpimästi kaikkia liiketoimintakumppaneitamme luottamuksesta ja hyvästä yhteistyöstä näiden vuosien aikana. Ja tietysti lämmin kiitos myös kaikille uponorilaisille, jotka ovat tehneet tätä matkaa kanssani ja sen lisäksi saavuttaneet erinomaisia tuloksia pandemian aikana ja tällä vuoden 2021 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.”
Konsernin taloudelliset tunnusluvut
M€
4–6/ 2021
4–6/ 2020
Muutos
1–6/ 2021
1–6/ 2020
Muutos
1–12/ 2020
Liikevaihto
353,3
277,1
27,5 %
662,5
554,5
19,5 %
1 136,0
Talotekniikka – Eurooppa
149,0
118,5
25,7 %
288,7
247,3
16,7 %
499,5
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka
118,4
90,5
30,9 %
231,7
183,1
26,5 %
389,1
Uponor Infra
87,8
69,5
26,3 %
145,3
126,7
14,7 %
252,0
Toiminnan kulut
294,5
234,1
25,8 %
544,6
469,6
16,0 %
952,0
Poistot ja arvonalentumiset
12,2
13,1
-7,3 %
24,5
26,6
-8,0 %
52,7
Liiketoiminnan muut tuotot
0,4
0,5
-24,0 %
0,6
0,5
9,4 %
1,0
Liikevoitto
47,0
30,3
55,4 %
94,0
58,8
59,7 %
132,3
Talotekniikka – Eurooppa
20,9
7,5
179,9 %
43,8
19,4
125,4 %
45,1
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka
23,0
15,0
53,3 %
46,6
31,8
46,5 %
74,5
Uponor Infra
6,8
7,3
-7,1 %
8,8
9,1
-2,4 %
19,0
Vertailukelpoinen liikevoitto
48,2
36,2
33,1 %
95,7
65,6
45,8 %
142,7
Talotekniikka – Eurooppa
21,9
13,2
65,5 %
45,3
26,0
74,0 %
55,1
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka
23,0
15,1
52,7 %
46,7
31,9
46,4 %
74,6
Uponor Infra
6,8
7,3
-7,1 %
8,8
9,1
-2,4 %
19,0
Rahoitustuotot ja -kulut
-3,0
-4,9
-39,2 %
-5,8
-1,8
219,0 %
-6,3
Tulos ennen veroja
37,6
24,2
55,0 %
80,7
54,6
47,8 %
121,8
Tilikauden tulos
25,9
17,8
45,3 %
57,6
40,1
43,6 %
96,1
Osakekohtainen tulos
0,32
0,21
54,9 %
0,75
0,51
47,5 %
1,21
Muutos
30.6.2021
30.6.2020
31.12.2020
Nettokäyttöpääoma, (M€)
72,0
132,6
-45,7 %
65,9
Korollinen nettovelka, (M€)
-5,3
147,0
-103,6 %
15,1
Omavaraisuusaste, (%)
43,2
40,4
6,8 %
48,7
Nettovelkaantumisaste, (%)
-1,2
40,2
-103,0 %
3,6
Sijoitetun pääoman tuotto, (%)
27,6
19,0
45,2 %
21,8
Webcast-lähetys ja esitysaineisto Englanninkielinen webcast-lähetys järjestetään 27.7. klo 13.00. Sitä voi seurata verkkosivuiltamme osoitteessa uponorgroup.com tai Uponorin Investor Relations -mobiilisovelluksesta. Tallenne on katsottavissa pian lähetyksen jälkeen verkkosivuilta tai Uponorin Investor Relations -mobiilisovelluksesta. Esitysaineisto on luettavissa osoitteessa www.uponorgroup.com > Sijoittajat > Raportit ja esitykset.
Uponor Oyj:n taloudellinen raportointi vuonna 2021 28.10.2021 Osavuosikatsaus 1–9/2021
Susanna Inkinen, viestintä- ja yritysvastuujohtaja, puh. 020 129 2081
JAKELU: Nasdaq Helsinki Tiedotusvälineet www.uponorgroup.com
Uponor lyhyesti Uponor kehittää veteen liittyviä ratkaisuja tulevien sukupolvien parhaaksi. Tuotteemme ja palvelumme turvalliseen veden jakeluun, energiatehokkaaseen lämmitykseen ja viilennykseen sekä luotettavaan yhdyskuntatekniikkaan mahdollistavat kestävämmän elinympäristön. Autamme asiakkaitamme asunto-, liike- ja julkisessa rakentamisessa, teollisuudessa, kunnissa sekä vesi- ja voimalaitoksissa työskentelemään nopeammin ja tehokkaammin. Uponorin palveluksessa on noin 3 800 ammattilaista 26 maassa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Vuonna 2019 Uponorin liikevaihto oli noin 1,1 miljardia euroa. Uponor Oyj on listattu Nasdaq Helsingissä. www.uponorgroup.com
Suluissa olevat luvut viittaavat vastaavaan jaksoon vuotta aiemmin, ellei toisin mainita.
Vuoden toisen neljänneksen liikevaihto oli 198,7 miljoonaa euroa (183,2). Liikevaihto kasvoi 8,5%, josta orgaanisen kasvun osuus oli 6,2%. Kaikki toimialat kasvattivat liikevaihtoaan.
Oikaistu liikevoitto oli 10,2 miljoonaa euroa (8,7) ja liikevoitto 10,6 miljoonaa euroa (-2,2). Osakekohtainen tulos oli 0,21 euroa (-0,07).
Tammi-kesäkuun liikevaihto oli 390,7 miljoonaa euroa (367,5). Oikaistu liikevoitto oli 13,8 miljoonaa euroa (12,3) ja liikevoitto 14,3 miljoonaa euroa (0,7) ja osakekohtainen tulos oli 0,27 euroa (-0,07).
Osakekohtaiseen tulokseen vaikutti positiivisesti nettorahoituskulujen -1,6 miljoonaa euroa (-3,1) pienentyminen. Valuuttakurssierot olivat 0,0 miljoonaa euroa (-1,2)
Näkymät vuodelle 2021, päivitetty 27.7.2021
Vuoden 2021 liikevaihdon arvioidaan kasvavan ja oikaistun liikevoiton olevan samalla tasolla tai parempi edellisvuoteen verrattuna.
TOIMITUSJOHTAJA EERO HAUTANIEMI:
Ensimmäisellä vuosipuoliskolla liikevaihto kasvoi 6,3 prosenttia vertailukaudesta, mistä orgaanisen kasvun osuus oli 5,7 prosenttia. Liikevoitto kasvoi kaikilla toimialoilla ja liikevaihdon kasvun ohella pystyimme tehostamaan toimintaamme. Koronaviruspandemia vaikutti kaikkiin liiketoimintoihimme negatiivisesti koko ensimmäisen vuosipuoliskon. Toisella vuosineljänneksellä materiaalivolyymit alkoivat toipua ja uusioraaka-aineiden hinnat jatkoivat elpymistä. Teollisuuden kysyntä oli vahvaa. Keskitymme nyt hyödyntämään markkinoiden elpymisen tuomat mahdollisuudet.
Strategisena tavoitteenamme on jatkuvasti parantaa asiakastyytyväisyyttä. Huhtikuussa Suomessa toteutetussa asiakastyytyväisyysmittauksessa saimme ennätystuloksen ja asiakastyytyväisyys kasvoi kaikilla toimialoilla. Myös henkilöstötyytyväisyys parani.
Toteutimme toisella vuosineljänneksellä kolme yrityskauppaa, joilla vahvistimme asemaamme strategiamme mukaisesti Ympäristöpalveluissa sekä Kiinteistöpalvelut Suomen elintarvikehygieniassa ja kaupan palveluissa. Ostettujen yritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2020 oli noin 25 miljoonaa euroa. Yrityskaupat tukevat tavoitettamme kasvattaa liikevaihtoamme orgaanisesti ja yrityskaupoilla yli 5 prosenttia vuosittain.
Saimme kansainvälistä tunnustusta vastuullisuustyöstämme. Johtava yritysten vastuullisuutta arvioiva EcoVadis antoi L&T:lle korkeimman Platinum-tason arvioinnissaan. Tulos sijoittaa meidät yhden prosentin parhaimmistoon 75 000 analysoidun yrityksen joukossa. Saimme tunnustusta myös Financial Timesin ja Statistan tutkimuksessa, jossa listattiin eniten päästöjä suhteessa tulokseen vuonna 2020 vähentäneitä yrityksiä Euroopassa. Lassila & Tikanoja oli yksi neljästätoista Suomesta listalle nousseesta yrityksestä.
Suomessa tuli voimaan uusi jätelaki 19.7.2021. Uusi jätelaki vie EU:n uudet kunnianhimoisemmat yhdyskunta- ja pakkausjätteiden kierrätysvaatimukset Suomen lainsäädäntöön sekä toteuttaa kansallisia uudistuksia kotitalouksista kerättävien materiaalien keräysjärjestelmiin. Jätelain muutokset toteutuvat asteittain vuoteen 2025 mennessä. Lakimuutos ei vaikuta kuluvaan tilikauteen.
Uuden jätelain myötä kierrätystavoitteet tiukentuvat, mikä lisää erilliskeräystä ja kierrätysliiketoimintaa yritysasiakassegmentissä. Muutoksen suuruus kaupan ja teollisuuden jätevirtoissa sekä alueellisissa kilpailutilanteissa selviää vuoden 2025 loppuun mennessä.
Kuntien rooli pakkausmateriaalien ja biojätteiden keräystoiminnassa asuinkiinteistöiltä vahvistuu. L&T:n suorat asiakassopimukset asuinkiinteistöjen kanssa siirtyvät kunnallisille jäteyhtiöille siirtymäajan loppuun mennessä. Muutoksella ei ole suoraa vaikutusta asuinkiinteistöjen sekajätteen keräystoimintaan. Asuinkiinteistöjen sopimusperusteisen jätehuollon osuus Ympäristöpalveluiden liikevaihdosta oli hieman yli 10 prosenttia vuonna 2020. Jätelain muutokset tulevat voimaan asteittain vuoden 2025 loppuun mennessä.
Jätelain muutoksen kokonaisvaikutuksia on tässä vaiheessa vielä vaikea arvioida. Asuinkiinteistöjen jätehuollon kunnallistamiskehitys on pienentänyt kotitaloussegmentin osuutta toimialan liiketoimintaportfoliossa viimeisen 10 vuoden aikana merkittävästi. Olemme pystyneet kompensoimaan menetykset hyvin panostamalla kasvaville yritysmarkkinoille.
Jätelain muutos ei aiheuta muutoksia L&T:n strategiaan. Jatkamme aktiivisia panostuksia yritysasiakassegmentin orgaaniseen kasvuun sekä yritysostoja, mistä hyvänä esimerkkinä on Sihvari Oy:n liiketoimintojen hankinta kesäkuussa.
KONSERNIN LIIKEVAIHTO JA TULOS
Huhti-kesäkuu Lassila & Tikanojan toisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 198,7 miljoonaa euroa (183,2), ja se kasvoi edellisvuodesta 8,5 %. Oikaistu liikevoitto oli 10,2 miljoonaa euroa (8,7), joka oli 5,1 % (4,7) liikevaihdosta. Liikevoitto oli 10,6 miljoonaa euroa (-2,2), joka oli 5,3 % (-1,2) liikevaihdosta. Osakekohtainen tulos oli 0,21 euroa (-0,07).
Liikevaihto kasvoi kaikissa liiketoimintasegmenteissä. Liikevoitto kasvoi Teollisuuspalveluissa ja Kiinteistöpalvelut Ruotsissa. Liikevoitto pysyi samalla tasolla Ympäristöpalveluissa ja Kiinteistöpalvelut Suomessa.
Tammi-kesäkuu Tammi-kesäkuun liikevaihto oli 390,7 miljoonaa euroa (367,5) ja se kasvoi vertailukaudesta 6,3 %. Oikaistu liikevoitto oli 13,8 miljoonaa euroa (12,3), joka oli 3,5 % (3,3) liikevaihdosta. Liikevoitto oli 14,3 miljoonaa euroa (0,7), mikä oli 3,7 % (0,2) liikevaihdosta. Osakekohtainen tulos oli 0,27 euroa (-0,07).
Liikevaihto ja vertailukelpoinen liikevoitto kasvoivat kaikissa liiketoimintasegmenteissä.
Konsernin liikevoittoon vaikutti 0,8 miljoonaa euroa negatiivisesti ennen vuotta 2018 tapahtuneiden tapaturmien työtapaturmakustannusten realisoituminen. Vertailukaudella kertaluonteisten erien positiivinen nettovaikutus konsernin liiketulokseen oli yhteensä 0,9 miljoonaa euroa. Kyseiset erät eivät sisälly liiketoimintojen tuloksiin. Vertailukaudella liikevoittoa paransi Suomen työeläkemaksujen määräaikainen alentaminen 2,6 prosenttiyksiköllä 1.5.-31.12.2020, jonka vaikutus oli vuonna 2020 noin 3,8 miljoonaa euroa positiivinen. Osakekohtaiseen tulokseen vaikutti positiivisesti nettorahoituskulujen -1,6 miljoonaa euroa pienentyminen (-3,1).
Ympäristöpalvelut Huhti-kesäkuu Ympäristöpalveluiden toisen vuosineljänneksen liikevaihto kasvoi 77,2 miljoonaan euroon (71,9). Liikevoitto oli 7,8 miljoonaa euroa (-2,6). Vertailukauden liikevoittoon vaikutti negatiivisesti Venäjän alasajoon liittyvä 10,8 miljoonan euron kulukirjaus. Vertailukelpoinen liikevoitto 7,8 miljoonaa euroa oli edellisen vuoden tasolla (7,9).
Tammi-kesäkuu Ympäristöpalveluiden alkuvuoden liikevaihto kasvoi 153,4 miljoonaan euroon (149,0). Liikevoitto kasvoi vertailukaudesta 12,4 miljoonaan euroon (2,1). Vertailukauden lukuun sisältyy Venäjän alasajoon liittynyt 10,8 miljoonan euron kulukirjaus. Ilman Venäjän osuutta Ympäristöpalveluiden alkuvuoden liikevaihto kasvoi 153,4 miljoonaan euroon (144,6) ja liikevoitto parani vertailukauden tasosta 12,4 miljoonaan euroon (12,2).
Ympäristöpalveluissa jätehuolto- ja kierrätysliiketoiminnoissa kysyntä kasvoi ja materiaalivolyymit alkoivat elpyä. Kierrätysraaka-aineiden hintataso nousi ja kysyntä kasvoi. Tuotantokustannuksia kasvatti polttoaineen voimakas hinnannousu. Kannattavuus säilyi vakaana. Ympäristöpalvelut vahvisti asemaansa pienten ja keskisuurten yritysten markkinassa ostamalla Sihvari Oy:n 1.6.2021. Panostuksia asiakaskokemukseen ja digitaaliseen asiointiin jatkettiin.
Teollisuuspalvelut
Huhti-kesäkuu Teollisuuspalveluiden toisen vuosineljänneksen liikevaihto kasvoi 26,9 miljoonaan euroon (23,4). Liikevoitto parani 3,2 miljoonaan euroon (1,3).
Tammi-kesäkuu Teollisuuspalveluiden alkuvuoden liikevaihto kasvoi 46,5 miljoonaan euroon (43,7). Liikevoitto parani vertailukaudesta 3,4 miljoonaan euroon (1,0).
Teollisuudessa kysyntä oli vahvaa. Teollisuuspalvelut vahvisti asemaansa erityisesti metalliteollisuuden asiakkaissa. Alkuvuoden vuosihuoltojen resurssointi ja toteutus onnistui hyvin, mikä paransi toimialan kannattavuutta. Osa alkuvuoteen suunnitelluista vuosihuolloista siirtyi koronaviruspandemian seurauksesta loppuvuoteen. Teollisuuspalveluissa tehtiin aktiivista menetelmäkehitystä ja erityisesti esihenkilöiden koulutukseen panostettiin.
Kiinteistöpalvelut Suomi
Huhti-kesäkuu Kiinteistöpalvelut Suomen toisen vuosineljänneksen liikevaihto kasvoi 59,0 miljoonaan euroon (56,7). Liikevoitto oli -0,4 miljoonaa euroa (-0,4).
Tammi-kesäkuu Kiinteistöpalvelut Suomen alkuvuoden liikevaihto kasvoi 120,2 miljoonaan euroon (114,9). Liikevoitto parani vertailukaudesta -1,7 miljoonaan euroon (-2,2).
Siivouksessa markkina-asema vahvistui ja asiakastyytyväisyys kasvoi. Kiinteistöpalvelut Suomen liikevoittoa heikensivät runsaslumisen talven kustannusvaikutukset toisen vuosineljänneksen alussa, korkeat alihankintakustannukset sekä vertailukaudella voimassa olleen tilapäisen Tyel-maksun alennuksen poistuminen. Henkilöstötyytyväisyys nousi ja henkilöstön vaihtuvuus pieneni. Elintarvikehygieniasegmentissä markkina-asema vahvistui Serveco Oy:n yrityskaupan myötä. Kaupan segmentissä markkina-asema vahvistui ja palvelutarjooma laajeni Spectra Oy:n yrityskaupalla.
Kiinteistöpalvelut Ruotsi
Huhti-kesäkuu Kiinteistöpalvelut Ruotsin toisen vuosineljänneksen liikevaihto kasvoi 37,1 miljoonaan euroon (32,7). Liikevoitto parani 0,6 miljoonaan euroon (0,3).
Tammi-kesäkuu Kiinteistöpalvelut Ruotsin alkuvuoden liikevaihto kasvoi 73,3 miljoonaan euroon (63,1). Liikevoitto parani vertailukaudesta 1,1 miljoonaan euroon (0,5).
Koronaviruspandemiatilanne Ruotsissa kohentui toisen vuosineljänneksen aikana ja sairauspoissaolot laskivat lähes normaalille tasolle. Liikevaihto ja liikevoitto paranivat kasvaneen sopimussalkun ja tehostuneen toiminnan ansiosta.
RAHOITUS Alkuvuoden liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen oli -21,0 miljoonaa euroa (14,6). Käyttöpääomaa sitoutui 11,6 miljoonaa euroa (sitoutui 3,4). Alkuvuoden kassavirtaa pienensivät yritysostot, joiden vaikutus oli noin 22 miljoonaa euroa. Vertailukauden kassavirtaan vaikutti positiivisesti käyttöomaisuuskiinteistön myynti.
Korollista vierasta pääomaa oli kauden lopussa 198,6 miljoonaa euroa (194,8). Korolliset nettovelat olivat 183,6 miljoonaa euroa (166,5). Pitkäaikaisten lainojen keskikorko ilman IFRS 16 -velkoja korkosuojaukset huomioiden oli 1,3 % (1,3).
100,0 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli kauden lopussa käytössä 25,0 miljoonaa euroa (15,0). 30,0 miljoonan euron komittoitu luottolimiitti oli vertailukauden tapaan käyttämättä.
Nettorahoituskulut olivat alkuvuonna -1,6 miljoonaa euroa (-3,1). Valuuttakurssimuutosten vaikutus nettorahoituskuluihin oli 0,0 miljoonaa euroa (-1,2). Nettorahoituskulut olivat -0,4 % (-0,9) liikevaihdosta.
Omavaraisuusaste oli 31,8 % (30,5) ja nettovelkaantumisaste 97,9 % (99,4). Likvidit varat olivat kauden lopussa 14,9 miljoonaa euroa (28,3). Olemme tehneet toimenpiteitä likviditeettiaseman varmistamiseksi koronaviruspandemiassa. Erääntyneet myyntisaamiset tai luottotappiot eivät ole kasvaneet pandemian aikana.
VAROJENJAKO
18.3.2021 pidetty yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2020 vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,40 euroa osakkeelta. Osinko, yhteensä 15,2 miljoonaa euroa, maksettiin osakkeenomistajille 29.3.2021.
INVESTOINNIT Alkuvuonna investoinnit olivat 40,2 miljoonaa euroa (22,0). Yrityskauppojen osuus investoinneista oli noin 22 miljoonaa euroa ja muut investoinnit koostuivat pääasiassa kone- ja kalustohankinnoista sekä investoinneista tietojärjestelmiin ja rakennuksiin.
VASTUULLISUUS
Ympäristövastuu
L&T:n tuottamat ilmastohyödyt asiakkaalle
1-6/2021
2020
Tavoite
Tavoite saavutettava
Hiilikädenjälki (tCO2-ekv.)
579 000
1 230 000
liikevaihtoa nopeampi kasvu
2024
Hiilikädenjälki kuvaa tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyötyjä eli päästövähennyspotentiaalia käyttäjälle. L&T:n hiilikädenjälki pienentää asiakkaan hiilijalanjälkeä. Palvelumme tuottivat asiakkaille päästövähennyksiä, jotka muodostuivat mm. asiakkaiden korvattua neitseellisiä raaka-aineita kierrätysraaka-aineilla ja fossiilisia polttoaineita bio- ja kierrätyspolttoaineilla. Raportointikaudella olemme laajentaneet laskentamme kattamaan myös Teollisuuspalveluiden materiaalipalveluja aiempaa laajemmin.
Kierrätysaste ja materiaalien hyödyntäminen
1-6/2021
2020
Tavoite
Tavoite saavutettava
L&T:n hallussa olevien materiaalivirtojen kierrätysaste
59,0 %
58,6 %
60 %
2024
Kierrätysaste on asiakkaidemme kierrätysasteiden painotettu keskiarvo. Se pitää sisällään myös sellaiset materiaalit, joiden kierrättäminen ei ole vielä mahdollista. Etsimme aktiivisesti uusia materiaalivirtoja, joiden jalostusarvoa pystymme kasvattamaan uudelleenkäyttö- ja kierrätysasteen nostamiseksi. Raportointi kattaa yritysasiakkailta kerätyt yhdyskuntajätteet, vaaralliset jätteet, teollisuuden jätteet ja rakennusjätteet Suomessa. Raportoinnin ulkopuolelle on rajattu lietteet, pilaantuneet maa-ainekset ja tuhkat.
Tieteellisten päästövähennystavoitteiden edistyminen vuoden 2018 lähtötasosta
1-6/2021
2020
Tavoite
Tavoite saavutettava
Hiilijalanjälki (tCO2-ekv.)
18 500
36 700
Hiilijalanjälki-intensiteetti (gCO2-ekv./km)
782
818
476
2030
L&T:n strategisena tavoitteena on puolittaa oman toimintansa hiilijalanjälki vuoteen 2030 mennessä ja vähentää toimitusketjustaan aiheutuvia epäsuoria päästöjä. Asetettu päästövähennystavoite on saanut Science Based Target -aloitteen validoinnin. Tavoitteen toteutumista edistetään siirtymällä liikenteessä päästöttömiin teknologioihin ja polttoaineisiin sekä suosimalla kiinteistöissä uusiutuvaa energiaa. Kasvatimme biokaasukäyttöisten raskaiden ajoneuvojen määrää 21:een (Q1/2021: 18) ja käynnistimme projektin päästövähennystavoitteiden asettamiseen toimitusketjussa.
Sosiaalinen vastuu
Kokonaistapaturmataajuus
1-6/2021
2020
Välitavoite
Välitavoite saavutettava
Kokonaistapaturmataajuus (TRIF)
24
24
20
2024
Tehokkailla ennakoivilla toimenpiteillä, kuten riskinarvioinneilla ja turvallisuushavainnoilla sekä turvallisuuskävelyillä ja –tuokioilla parannamme omaa, asiakkaiden ja muiden sidosryhmiemme turvallisuutta sekä poistamme vaaratekijöitä.
Työhyvinvointi
1-6/2021
2020
Välitavoite
Välitavoite saavutettava
Terveysprosentti (osuus henkilöstöstä vailla sairauslomapäiviä)
66
50
45
2024
Sairauspoissaolot (%)
4,6
4,7
4,5
2024
Henkilöstön suositteluaste (%)
83
82
>80
2024
Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana henkilöstö sairasti vähemmän kuin vertailukaudella ja terveysprosentti parantui kahdella prosenttiyksiköllä 66 prosenttiin (64). Esihenkilöitä koulutettiin etäjohtamisen käytäntöihin ja työntekijöiden hyvinvointia tuettiin koronaviruspuhelinpalvelulla sekä henkistä jaksamista tukevilla digitaalisilla keskustelupalveluilla. L&T tarjosi myös koronarokotteet henkilöstölleen työterveyden kautta niillä paikkakunnilla, joissa kuntien järjestelyt sen mahdollistivat.
Ajankohtaista vastuullisuudesta
Kansainvälinen yritysten vastuullisuutta arvioiva EcoVadis antoi Lassila & Tikanojalle Platinum-tunnustuksen. EcoVadiksen arvioimista noin 75 000 yrityksestä vain yksi prosentti saa Platinum-tuloksen. Financial Times listasi toisen vuosineljänneksen aikana Euroopan eniten päästöjä suhteessa tulokseensa vuonna 2020 vähentäneet yritykset. Suomalaisista yrityksistä listalle ylsi Lassila & Tikanojan lisäksi 13 muuta yritystä. Yritysten toiminnan yhteiskunnallisia nettovaikutuksia arvioiva Upright project antoi L&T:lle nettovaikutusluokituksen AA+ / Erinomainen + (asteikko C – AAA). L&T:n luokitus on korkeampi kuin 93,5 prosentilla luokituksen saaneista yrityksistä, ja vain 5,4 prosenttia Nasdaq Helsingissä listatuista yrityksistä saavuttaa saman tai korkeamman nettovaikutusluokituksen.
L&T päivitti EU-taksonomiaan liittyvän arvionsa siitä, kuinka suuri osuus liiketoiminnoistamme liittyy ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen. Seuraamme taksonomialuokituksen kehittymistä ja päivitämme verkkosivuiltamme löytyvää arviotamme säännöllisesti.
Kiinteistöpalveluissa lanseerattiin toukokuussa Vastuullisempaa siivousta -kehitysohjelma, jonka tavoitteena on edistää L&T:n ja koko siivousalan sosiaalista ja ympäristövastuuta. L&T on mukana keväällä 2021 käynnistyneessä CO-CARBON-hankkeessa, jonka tavoitteena on mitata ja mallintaa kaupunkien kasvillisuusalueiden hiilensidontakykyä.
HENKILÖSTÖ Henkilöstömäärä oli alkuvuonna kokoaikaiseksi muutettuna keskimäärin 6 846 (7 132). Kauden lopussa palveluksessa oli koko- ja osa-aikaisia yhteensä 8 737 (8 501) henkilöä. Heistä työskenteli Suomessa 7 314 (6 918) ja muissa maissa 1 423 (1 583) henkilöä.
L&T:n henkilöstötyytyväisyys kehittyi suotuisasti. Erityisesti tyytyväisyys esihenkilötyöhön nousi. L&T:n työntekijöistä 83 prosenttia suosittelisi L&T:tä työpaikkana.
OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA Vaihto ja kurssi Yhtiön osakkeita vaihdettin alkuvuoden aikana 6,2 miljoonaa kappaletta, mikä on 16,2 % (20,0) ulkona olevien osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä. Vaihdon arvo oli 89,6 miljoonaa euroa (103,7). Osakkeen ylin kurssi oli 16,10 euroa ja alin 13,46 euroa. Päätöskurssi oli 14,16 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli kauden lopussa 539,7 miljoonaa euroa (498,4). Omat osakkeet Yhtiön hallussa oli katsauskauden lopussa 686 396 omaa osaketta, jotka edustavat 1,8 % kaikista osakkeista ja äänistä. Osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä Yhtiön rekisteröity osakepääoma on 19 399 437 euroa ja ulkona olevien osakkeiden lukumäärä katsauskauden lopussa 38 112 478 osaketta. Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ilman yhtiön hallussa olevia osakkeita oli 38 107 763 osaketta. Osakkeenomistajat Yhtiöllä oli kauden lopussa 23 533 (18 668) osakkeenomistajaa. Hallintarekisteröidyn omistuksen osuus oli 9,3 % (10,1) osakekannasta. Hallituksen valtuutukset Lassila & Tikanoja Oyj:n 18.3.2021 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen valtuuttamisesta yhtiön omien osakkeiden hankkimiseen yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Lisäksi yhtiökokous päätti hallituksen valtuuttamisesta päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Hallitus on valtuutettu hankkimaan enintään 2 000 000 kappaletta (5,2 % koko osakemäärästä) yhtiön omia osakkeita. Hankkimisvaltuutus on voimassa 18 kuukautta. Hallitus on valtuutettu päättämään uusien tai yhtiön hallussa mahdollisesti olevien osakkeiden annista osakeannilla ja/tai optio-oikeuksien tai muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta siten, että valtuutuksen nojalla voidaan antaa ja/tai luovuttaa yhteensä enintään 2 000 000 osaketta, joka on 5,2 % koko osakemäärästä. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta.
YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET 18.3.2021 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vuodelta 2020 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä hyväksyi toimielinten palkitsemisraportin.
Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2020 vahvistettavan taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,40 euroa osakkeelta, yhteensä 15,2 miljoonaa euroa. Osingon maksupäiväksi päätettiin 29.3.2021.
Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän. Hallitukseen valittiin uudelleen seuraavan yhtiökokouksen loppuun saakka Heikki Bergholm, Teemu Kangas-Kärki, Laura Lares, Sakari Lassila, Laura Tarkka ja Pasi Tolppanen sekä uutena jäsenenä Jukka Leinonen. Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, joka ilmoitti nimeävänsä KHT Leenakaisa Winbergin yhtiön päävastuulliseksi tilintarkastajaksi. Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksistä on kerrottu tarkemmin pörssitiedotteella 18.3.2021.
HALLITUS
Lassila & Tikanoja Oyj:n hallituksen jäsenet ovat Heikki Bergholm, Teemu Kangas-Kärki, Laura Lares, Sakari Lassila, Jukka Leinonen, Laura Tarkka ja Pasi Tolppanen. Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajaksi Heikki Bergholmin ja varapuheenjohtajaksi Sakari Lassilan. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Sakari Lassila ja jäseniksi Teemu Kangas-Kärki, Laura Lares ja Jukka Leinonen. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Heikki Bergholm ja jäseniksi Laura Tarkka ja Pasi Tolppanen.
KATSAUSKAUDEN KESKEISET TAPAHTUMAT
Keskeiset tapahtumat on selostettu tämän tiedotteen muissa osioissa.
KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Suomessa jätelain muutos tuli voimaan 19.7.2021.
Euroopan komissio hyväksyi joulukuussa 2015 kiertotalouden toimenpideohjelman, jonka tarkoituksena on vauhdittaa Euroopan siirtymistä kohti kiertotaloutta, parantaa kilpailukykyä, tukea kestävää talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Osana kiertotalouden toimenpideohjelmaa EU:ssa hyväksyttiin kesällä 2018 jätesäädöspaketti, jonka keskeisenä tavoitteena on tehostaa jätehierarkian eli etusijajärjestyksen noudattamista ja lisätä materiaalien resurssitehokasta käyttöä ja kierrätystä. Tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä valmisteltaisiin uudelleenkäyttöön tai kierrätettäisiin 55 painoprosenttia vuonna 2025, 60 painoprosenttia vuonna 2030 ja 65 painoprosenttia vuonna 2035. Myös pakkausjätteiden kierrätystavoitteet kiristyivät.
EU:n uudet kunnianhimoisemmat yhdyskunta- ja pakkausjätteiden kierrätysvaatimukset saatetaan voimaan Suomessa 19.7.2021 jätelain muutoksella sekä sen nojalla annettavilla asetuksilla. Kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi otetaan käyttöön uusia, nykyistä selvästi tiukempia yrityksiin, kuntiin, asuinkiinteistöihin sekä pakkausten tuottajiin kohdentuvia jätteiden erilliskeräysvelvoitteita.
Tiukentuvat kierrätystavoitteet, jotka lisäävät jätteen syntypaikkalajittelua, erilliskeräystä sekä kierrätysliiketoimintaa Suomessa, ovat L&T:n näkemyksen mukaan tärkeitä edistysaskelia.
Tiukentuvien lajitteluvelvoitteiden ulkopuolelle jää kuitenkin edelleen noin 40 % suomalaisista, jotka asuvat pienkiinteistöissä, ja velvoitteiden rinnalle tarvitaan tehokkaita ohjauskeinoja ja kannusteita, jotka ovat vielä valmisteluvaiheessa.
Jätelain uudistuksella vahvistetaan kuntien roolia pakkausmateriaalien ja biojätteiden keräystoiminnan järjestämisessä asuinkiinteistöiltä. Muutoksen myötä L&T:n suorat asiakassopimukset asuinkiinteistöjen kanssa, jotka koskevat pakkausjätteiden ja biojätteiden erilliskeräystä, siirtyvät kunnille kilpailutettavaksi. Sekajätteen osalta niin kutsutun kaksoiskuljetusjärjestelmän mahdollisuus asuinkiinteistöjen jätteen keräämisessä säilyy, mutta sen merkitys pienenee pakkaus- ja biojätteen erilliskeräyksen lisääntyessä. Asuinkiinteistöjen sopimusperusteisen jätehuollon osuus Ympäristöpalveluiden liikevaihdosta oli hieman yli 10 prosenttia 2020.
Muutoksen kokonaisvaikutusta on vielä liian varhaista arvioida. Lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteiden laajentumisen yrityksiin ennakoidaan kasvattavan materiaalien keräys- ja käsittelymarkkinaa. Asuinkiinteistösegmentissä muutokset pienentävät vapaata markkinaa. Kokonaisvaikutuksiin vaikuttaa ohjauskeinojen rinnalla se, miten erilliskeräysvolyymit alkavat kehittyä velvoitteiden kiristyessä. Muutokset tulevat voimaan portaittain 1.7.2022 – 1.7.2024 välisenä aikana. Muutoksilla ei ole vaikutusta L&T:n vuoden 2021 toimintaan.
Jatkossa kunnat kilpailuttavat asuinkiinteistöjen jätepalvelut entistä useammin ja L&T osallistuu kilpailutuksiin muiden toimijoiden rinnalla. Asuinkiinteistöjen jätehuoltopalveluiden kunnallistamiskehitys on pienentänyt kotitaloussegmentin osuutta Ympäristöpalvelut toimialan liiketoimintaportfoliossa viimeisen 10 vuoden aikana merkittävästi. L&T on pystynyt kompensoimaan menetykset panostamalla kasvaville yritysmarkkinoille. Jatkamme aktiivisia panostuksia yritysasiakassegmenttiin orgaanisesti sekä yritysostoin, mistä hyvänä esimerkkinä on Sihvari Oy:n liiketoimintojen hankinta 1.6.2021 lukien.
27.7. yhtiö julkaisi positiivisen tulosvaroituksen ja kertoi nostavansa arviotaan vuoden 2021 näkymistä. Päivitetyn näkymän mukaan vuoden 2021 liikevaihdon arvioidaan kasvavan ja oikaistun liikevoiton olevan samalla tasolla tai parempi edellisvuoteen verrattuna.
LÄHIAIKOJEN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Koronaviruksen rajoittamiseksi annettujen viranomaismääräysten ja -suositusten sekä niiden aiheuttamien asiakaskohtaisten tuotannonrajoitus- ja sopeutustoimenpiteiden ennakoidaan mahdollisesti aiheuttavan häiriöitä palveluiden tuottamiseen vuoden 2021 aikana. Asiakkaat sopeuttavat palvelusopimuksia muuttuvan tilanteen mukaan ja jäte- ja kierrätysraaka-ainevolyymit alenevat asiakkaiden volyymin laskiessa. Koronaviruspandemiasta aiheutuva epävarmuus heijastuu erityisesti erikseen tilattavien palveluiden kysyntään ja tekee siitä vaikeasti ennustettavaa.
Öljyn hinnanmuuntokset vaikuttavat sekä polttoainekustannuksiin että öljypohjaisten uusioraaka-aineiden, kuten uusiomuovin sekä regeneroitavan voiteluöljyn hintaan.
Yhtiössä on käynnissä useita toiminnanohjausjärjestelmien uudistushankkeita. Järjestelmien käyttöönottoon ja toimintamallin vakiinnuttamiseen liittyvät väliaikaiset ylimääräiset kustannukset voivat heikentää yhtiön tulosta.
Lisätietoja Lassila & Tikanojan riskeistä ja riskienhallinnasta esitetään vuoden 2020 vuosikertomuksessa sekä hallituksen toimintakertomuksessa ja konsernitilinpäätöksessä.
Näkymät vuodelle 2021, päivitetty 27.7.2021
Vuoden 2021 liikevaihdon arvioidaan kasvavan ja oikaistun liikevoiton olevan samalla tasolla tai parempi edellisvuoteen verrattuna.
Aiemmat näkymät vuodelle 2021 (28.1.2021)
Vuoden 2021 liikevaihdon arvioidaan olevan samalla tasolla ja oikaistun liikevoiton samalla tasolla tai parempi edellisvuoteen verrattuna.
Helsinki 27.7.2021
LASSILA & TIKANOJA OYJ
Hallitus Eero Hautaniemi toimitusjohtaja
Lisätietoja: toimitusjohtaja Eero Hautaniemi, puh. 010 636 2810 talousjohtaja Valtteri Palin, puh. 040 734 7749
Lassila & Tikanoja on palveluyritys, joka tekee kiertotaloudesta totta. Yhdessä asiakkaidemme kanssa pidämme materiaalit ja kiinteistöt mahdollisimman pitkään tuottavassa käytössä sekä tehostamme raaka-aineiden ja energian käyttöä. Näin toimien luomme enemmän arvoa kiertotaloudella sekä asiakkaillemme, henkilöstöllemme että yhteiskunnalle laajemmin. Kun onnistumme tässä, myös omistajillemme tuotettu arvo kasvaa. Tavoitteenamme on jatkuvasti kasvattaa toimintamme hiilikädenjälkeä eli positiivista ilmastovaikutusta. Sosiaalista vastuuta kannamme muun muassa huolehtimalla oman henkilöstön työkyvystä sekä tarjoamalla töitä myös niille, joiden on vaikea työllistyä. L&T toimii Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2020 oli 751,9 miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää 8 100 henkilöä. L&T on listattu Nasdaq Helsingissä.
Jakelu: Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.lt.fi
Lassila & Tikanoja parantaa näkymiään liikevaihdon osalta vuodelle 2021.
Uusi näkymä on: Vuoden 2021 liikevaihdon arvioidaan kasvavan ja oikaistun liikevoiton olevan samalla tasolla tai parempi edellisvuoteen verrattuna.
Aiemmin, 28.1.2021 tilinpäätöstiedotteessa julkaistu näkymä oli: Vuoden 2021 liikevaihdon arvioidaan olevan samalla tasolla ja oikaistun liikevoiton samalla tasolla tai parempi edellisvuoteen verrattuna.
Yhtiön pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet säilyvät ennallaan.
Koronaviruspandemia vaikutti alkuvuonna kaikkiin Lassila & Tikanojan liiketoimintoihin ja palveluiden kysyntä oli osin vaikeasti ennustettavaa. Toisella vuosineljänneksellä materiaalivolyymit alkoivat toipua ja uusioraaka-aineiden hinnat jatkoivat elpymistä. Teollisuuden kysyntä oli vahvaa. Yhtiö toteutti toisella vuosineljänneksellä kolme yrityskauppaa, joilla Lassila & Tikanoja vahvisti asemaansa strategiansa mukaisesti Ympäristöpalveluissa sekä Kiinteistöpalvelut Suomen elintarvikehygieniassa ja kaupan palveluissa. Ostettujen yritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2020 oli noin 25 miljoonaa euroa. Yrityskaupat tukevat yhtiön tavoitetta kasvattaa liikevaihtoa orgaanisesti ja yrityskaupoilla yli 5 prosenttia vuosittain.
LASSILA & TIKANOJA OYJ
Eero Hautaniemi Toimitusjohtaja
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Eero Hautaniemi, puh. 010 636 2810 talousjohtaja Valtteri Palin, puh. 040 734 774 Lassila & Tikanoja on palveluyritys, joka tekee kiertotaloudesta totta. Yhdessä asiakkaidemme kanssa pidämme materiaalit ja kiinteistöt mahdollisimman pitkään tuottavassa käytössä sekä tehostamme raaka-aineiden ja energian käyttöä. Näin toimien luomme enemmän arvoa kiertotaloudella sekä asiakkaillemme, henkilöstöllemme että yhteiskunnalle laajemmin. Kun onnistumme tässä, myös omistajillemme tuotettu arvo kasvaa. Tavoitteenamme on jatkuvasti kasvattaa toimintamme hiilikädenjälkeä eli positiivista ilmastovaikutusta. Sosiaalista vastuuta kannamme muun muassa huolehtimalla oman henkilöstön työkyvystä sekä tarjoamalla töitä myös niille, joiden on vaikea työllistyä. L&T toimii Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2020 oli 751,9 miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää 8 100 henkilöä. L&T on listattu Nasdaq Helsingissä.
Jakelu: Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.lt.fi
