Consti Oyj osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2021

October 27, 2021 01:30 ET

| Source:

Consti Oyj

Kuopio, FINLAND

English
Finnish

CONSTI OYJ OSAVUOSIKATSAUS 27.10.2021, KLO 8.30

Consti Oyj osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2021

LIIKEVAIHTO KASVOI, KANNATTAVUUS PARANI

7–9/2021 keskeiset tapahtumat (suluissa vertailuluvut 7–9/2020):

Liikevaihto 76,0 (68,2) milj. euroa; kasvua 11,4 %
Käyttökate 4,0 (3,2) milj. euroa ja käyttökateprosentti 5,3 % (4,8 %)
Oikaistu liiketulos 3,1 (2,6) milj. euroa ja oikaistu liiketulosprosentti 4,1 % (3,9 %)
Liiketulos 3,1 (2,5) milj. euroa ja liiketulosprosentti 4,1 % (3,6 %)
Tilauskanta 217,9 (189,4) milj. euroa; kasvua 15,0 %
Uudet tilaukset 40,0 (31,0) milj. euroa; kasvua 28,9 %
Vapaa kassavirta 3,6 (4,6) milj. euroa
Osakekohtainen tulos 0,29 (0,21) euroa

1–9/2021 keskeiset tapahtumat (suluissa vertailuluvut 1–9/2020):

Liikevaihto 206,2 (196,5) milj. euroa; kasvua 4,9 %
Käyttökate 5,2 (7,7) milj. euroa ja käyttökateprosentti 2,5 % (3,9 %)
Oikaistu liiketulos 6,5 (6,0) milj. euroa ja oikaistu liiketulosprosentti 3,2 % (3,0 %)
Liiketulos 2,7 (5,3) milj. euroa ja liiketulosprosentti 1,3 % (2,7 %)
Uudet tilaukset 208,3 (160,0) milj. euroa; kasvua 30,2 %
Vapaa kassavirta -0,7 (14,7) milj. euroa
Osakekohtainen tulos 0,18 (0,43) euroa

Ohjeistus konsernin näkymistä vuodelle 2021:
Yhtiö arvioi, että sen koko vuoden 2021 liiketulos on 4–8 miljoonaa euroa.

AVAINLUVUT (1 000€)	7-9/ 2021	7-9/ 2020	Muutos %	1-9/ 2021	1-9/ 2020	Muutos %	1-12/ 2020
Liikevaihto	75,984	68,202	11.4 %	206,168	196,548	4.9 %	274,646
Käyttökate	4,033	3,249	24.1 %	5,188	7,711	-32.7 %	11,440
Käyttökateprosentti, %	5.3 %	4.8 %	2.5 %	3.9 %	4.2 %
Oikaistu liiketulos	3,124	2,631	18.7 %	6,524	5,955	9.5 %	9,478
Oikaistu liiketulosprosentti, %	4.1 %	3.9 %	3.2 %	3.0 %	3.5 %
Liiketulos	3,124	2,454	27.3 %	2,694	5,283	-49.0 %	8,237
Liiketulosprosentti, %	4.1 %	3.6 %	1.3 %	2.7 %	3.0 %
Katsauskauden tulos	2,233	1,694	31.8 %	1,427	3,533	-59.6 %	5,675
Tilauskanta	217,895	189,402	15.0 %	177,857
Vapaa kassavirta	3,608	4,599	-21.6 %	-678	14,692	18,334
Kassavirtasuhde, %	89.4 %	141.5 %	n/a	190.5 %	160.3 %
Korollinen nettovelka	18,635	7,383	152.4 %	4,737
Velkaantumisaste, %	62.6 %	23.6 %	14.1 %
Sijoitetun pääoman tuotto, ROI %	9.3 %	14.1 %	13.6 %
Henkilöstö kauden lopussa	998	959	4.1 %	927
Osakekohtainen tulos, laimentamaton (€)	0.29	0.21	38.1 %	0.18	0.43	-58.1 %	0.70

Toimitusjohtaja Esa Korkeelan kommentti

”Vuoden 2021 kolmannen vuosineljänneksen liikevaihtomme oli 76,0 (68,2) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 11,4 prosenttia vertailukauteen nähden.

Heinä-syyskuun oikaistu liiketuloksemme ennen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli 3,1 (2,6) miljoonaa euroa eli 4,1 (3,9) prosenttia liikevaihdosta. Operatiivisesti kolmas vuosineljännes sujui odotustemme mukaisesti ja hankkeemme etenivät pääosin suunnitellusti. Kolmannen neljänneksen liiketuloksemme oli 3,1 (2,5) miljoonaa euroa eli 4,1 (3,6) prosenttia liikevaihdosta. Kaikki toimialamme paransivat heinä-syyskuussa kannattavuuttaan vertailukauteen nähden. Rakennusmateriaalien hintatason nousulla ja saatavuudella ei ollut merkittävää vaikutusta liiketoimintaamme tammi-syyskuussa. Vaikutukset olivat rajalliset johtuen muun muassa korjausrakentamisen työvoimaintensiivisestä luonteesta, käynnissä olevien hankkeidemme hankintojen ajoituksista sekä projektikantamme urakkamuodoista.

Saimme heinä-syyskuun aikana uusia tilauksia 40,0 (31,0) miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa 28,9 prosentin kasvua vertailukauteen nähden. Tammi-syyskuun uudet tilauksemme kasvoivat 30,2 prosenttia vertailukauteen nähden ja olivat 208,3 (160,0) miljoonaa euroa. Katsauskauden lopun tilauskantamme kasvoi 15,0 prosenttia vertailukauteen nähden ja oli 217,9 (189,4) miljoonaa euroa. Alkuvuoden hyvä tilauskertymä, vahvistunut tilauskanta sekä liikevaihdon kasvu ovat hyvä osoitus, että uusi strategiamme, jonka keskiössä ovat asiakaslähtöisyys, vastuullisuus sekä uudisrakentamiseen laajentuminen, on otettu asiakkaidemme keskuudessa hyvin vastaan.

Katsauskaudella toteutimme ensimmäisen uuden strategiamme mukaisen yritysoston hankkimalla Uudellamaalla toimivan RA-Urakointi Oy:n osakekannan. RA-Urakointi Oy on kerros- ja rivitaloyhtiöiden korjaamiseen erikoistunut yritys, jonka palvelutarjontaan kuuluvat julkisivukorjaukset ja -saumaukset sekä erilaiset mikrobi- ja kylpyhuonekorjaukset. Strategisena tavoitteenamme on ollut kyetä vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään taloyhtiömarkkinassa. Yritysosto tulee vahvistamaan osaamistamme erityisesti erikoisurakoinnissa ja rivitaloyhtiöiden remonttitarpeiden toteuttamisessa.

Yhtenä strategisena tavoitteenamme on hallittu ja kannattava kasvu houkuttelevissa talotekniikan segmenteissä. Kiihdyttääksemme strategian toteuttamista ja lisätäksemme panoksia erityisesti taloteknisen palveluliiketoimintamme kasvattamiseen, nimitimme Heikki Pesun Talotekniikka-toimialan toimialajohtajaksi ja Consti Oyj:n johtoryhmän jäseneksi katsauskaudella.

Rakentamisen ja taloteknisten palveluiden markkinaympäristö jatkui kohtuullisena vuoden kolmannella neljänneksellä. Koronaviruspandemialla (COVID-19) ei ollut merkittävää vaikutusta työkantamme toteutusedellytyksiin katsauskauden aikana. Pandemia vaikuttaa vielä negatiivisesti toimitilojen korjaus- ja muutostöiden kysyntään, mutta markkina on asteittain piristymässä. Toisaalta rakennuskustannusten nopea nousu ja rakennusmateriaalien saatavuusongelmat ovat lisänneet markkinaympäristön epävarmuutta. Vaikka panoshintojen nousun arvioidaan hidastuvan loppuvuonna, voi rakentamisen kustannuskehityksellä ja saatavuusongelmilla olla negatiivinen vaikutus käynnissä olevien hankkeiden toteutusedellytyksiin sekä kysyntätilanteeseen.

Vahva tilauskantamme antaa meille hyvät edellytykset jatkaa positiivista ja vakaata operatiivista kehitystämme myös vuoden viimeisellä neljänneksellä.”

Toimintaympäristö

Rakentamisen markkina 2021-22

Rakennusteollisuus RT arvioi lokakuun suhdannekatsauksessaan koko rakentamisen määrän kasvavan vuonna 2021 noin 1,5 prosenttia edellisvuodesta. RT:n ennusteen mukaan korjausrakentamisen markkinan arvioidaan kasvavan noin prosentin vuonna 2021. Vuonna 2022 koko rakentamisen määrän kasvun ennustetaan nousevan noin 2,5 prosenttiin ja korjausrakentamisen markkinan kasvun ennustetaan nousevan 2,0 prosenttiin.

Valtiovarainministeriön johtama rakennusalan suhdanneryhmä arvioi rakentamisen suhdanteiden kehittymistä syyskuussa ilmestyneessä Rakentaminen 2021–2022 -raportissaan. Suhdanneryhmä arvioi rakentamisen kasvavan 0–2 % kuluvana vuonna. Raportissa ennustetaan rakentamisen kiivaimman vaiheen ajoittuvan vuoden 2021 jälkipuoliskolle ja vuoden 2022 alkupuoliskolle. Vuoden 2022 rakentamisen tuotannon kasvuksi ennustetaan 2–4 %.

Korjausrakentamiselle suhdanneryhmä ennustaa noin 1,5 % kasvua vuonna 2021 ja kasvun ennustetaan kiihtyvän kahteen prosenttiin vuonna 2022. Kasvua vuosille 2021 ja 2022 ennakoidaan sekä asuinrakennusten että toimitilarakennusten korjausrakentamiselle. Taustalla vaikuttavat rokotuskattavuuden tuoma terveysturvallisuuden paraneminen, talouden myönteinen kehitys, matalat korot, vilkkaan asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen kaupan tuomat korjaustarpeet sekä patoutuneet korjaustarpeet.

Rakennusteollisuus RT:n mukaan nopea rakennuskustannusten nousu sekä materiaalien ja henkilöstön saatavuuteen liittyvät haasteet ovat riskitekijöitä rakentamisen suhdannenäkymissä.

Korjausrakentamisen markkina yleisesti

Ammattimaisen korjausrakentamisen arvo vuonna 2020 oli lähes 14 miljardia euroa, josta asuinrakennusten osuus oli 8,0 miljardia. Valtaosa korjausrakentamisesta kohdistuu kerros- ja rivitaloihin.

Ammattimaisen korjausrakentamisen määrä on kasvanut Suomessa viimeiset 20 vuotta lähes yhtäjaksoisesti. Korjausrakentamisen osuus kaikesta talonrakentamisesta oli vuonna 2020 noin 47 prosenttia.

Foreconin Rakennuslehdelle tekemän korjausrakentamisen markkina-analyysin mukaan korjausrakentamisen määrä kolminkertaistui Suomessa aikavälillä 1980-2020. Forecon arvioi korjaamisen kasvaneen noin 3 miljardilla eurolla 2010-luvulla ja kasvun jatkuvan noin 2 miljardilla eurolla 2020-luvulla. Kasvuvauhdin odotetaan hidastuvan toimialan kasvaessa, mutta korjausrakentamisella arvioidaan olevan uudisrakentamista paremmat kasvunäkymät, kun tarkastellaan koko 2020-lukua.

Julkisen palvelurakentamisen, erityisesti koulujen ja sairaaloiden, määrä on kasvanut viime vuodet voimakkaasti. Koulujen uudisrakentamisen ennakoidaan jatkuvan edelleen vilkkaana, mutta kokonaisuutena julkisen rakentamisen odotetaan hidastuvan lähivuosina, ja sillä tulee olemaan merkittävä vaikutus rakentamisen volyymikehitykseen.

Julkisivukorjausten tarve kasvaa. Korjaustarvetta kasvattaa Suomessa ensisijaisesti rakennuskannan ikä. Asuinrakentaminen oli kiivaimmillaan 1970-luvulla, ja tuon ajan rakennusten talotekniikka, julkisivut ja rakenteet vaativat nyt perusteellisia korjauksia. Kun tarkastellaan huoneistoalaan suhteutettua korjausten arvoa, 1960-luvulla rakennettuja taloyhtiöitä on kuitenkin korjattu tähän asti eniten. Ne ovat selkeästi suurin ryhmä erityisesti talotekniikkakorjauksissa.

Nopeimmin korjausrakentamisessa ovat lisääntyneet talotekniikkakorjaukset, kuten käyttövesi- ja viemärikorjaukset, lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytys- ja sähkösaneeraukset. Forecon arvioi, että 2000-luvulla talotekniikkakorjausten kasvu on ollut noin 4–5 prosenttia vuodessa, kun korjausrakentaminen kokonaisuudessaan on kasvanut keskimäärin noin 1–2 prosenttia vuodessa. Talotekniikan osuus on ollut viime vuosina lähes puolet kaikista taloyhtiöiden korjauksista ja noin 40 prosenttia koko talokannan korjausrakentamisesta.

Toiseksi suurin korjauskohde on ulkopinnat ja rakenteet, joiden osuus on lähes 40 prosenttia. Taloudellisista syistä julkisivukorjauksia on jouduttu monissa asunto-osakeyhtiöissä siirtämään putkiremontin tieltä. Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrin mukaan kerrostaloyhtiöissä on nyt meneillään lähes saman verran sekä julkisivu- että vesi- ja viemärikorjauksia, ja barometrin mukaan lähivuosien korjaustarve painottuu yhä vahvemmin julkisivuihin.

Korjausrakentamisesta noin viidennes on ylläpito- ja huoltokorjauksia.

Korjausrakentamisen tarvetta ylläpitää 1970-luvun suuren asuinrakennuskannan lisäksi liike- ja toimistorakentamisen korjaustarpeiden kasvu. Liike- ja toimistorakentaminen oli Suomessa erityisen vilkasta 1980-luvulla ja myös 1990- ja 2000-luvun alkuvuosina suhteellisesti vilkkaampaa kuin asuinrakentaminen. Tuon ajan kiinteistöt eivät useinkaan vastaa tämän ajan tarpeita, minkä lisäksi koronapandemian kiihdyttämä etätyön ja verkkokaupan kasvu asettavat uusia haasteita tilojen tehokkaalle käytölle.

Korjausrakentamisen tarvetta lisäävät myös monet megatrendeiksi luokitellut ilmiöt kuten väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos. Korjausrakentamisen kasvu keskittyykin uudisrakentamisen tapaan kasvukeskuksiin ja alueellisten kasvuerojen odotetaan tulevaisuudessa edelleen vahvistuvan.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää rakennuksilta muun muassa EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaista parempaa energiatehokkuutta, jota edistetään muun muassa talotekniikalla ja julkisivukorjauksilla. Ilmastonmuutoksen tuomiin säävaihteluihin sopeutuminen puolestaan edellyttää erityisesti julkisivujen huolellista kunnossapitoa.

Näkymät vuodelle 2021

Rakentamisen määrän arvioidaan kasvavan vuonna 2021 noin 1,5 prosenttia edellisvuodesta. Rakentamisen kiivaimman vaiheen arvioidaan ajoittuvan vuoden 2021 jälkipuoliskolle ja vuoden 2022 alkupuoliskolle. Korjausrakentamisen markkinan arvioidaan kasvavan noin prosentin vuonna 2021 ja kasvun ennustetaan nousevan 2,0 prosenttiin vuonna 2022.

Loppuvuoden toimintaympäristön epävarmuutta kasvattaa erityisesti rakennusmateriaalien kustannusnousu ja mahdolliset saatavuusongelmat. Rakennusmateriaalien hintatason nousulla ja saatavuudella ei ollut merkittävää vaikutusta Constin liiketoimintaan tammi-syyskuussa. Vaikutukset olivat rajalliset johtuen muun muassa korjausrakentamisen työvoimaintensiivisestä luonteesta, käynnissä olevien hankkeiden hankintojen ajoituksista sekä projektikannan urakkamuodoista. Viimeisellä vuosineljänneksellä vaikutuksen arvioidaan olevan jonkin verran suurempi niiden käynnissä olevien hankkeiden osalta, joissa nopeaan materiaalikustannusten nousuun ei ole tarjousvaiheessa varauduttu riittävästi. Lisäksi koronaviruspandemia aiheuttaa edelleen epävarmuutta toimintaympäristöön.

Yhtiö arvioi, että sen koko vuoden 2021 liiketulos on 4-8 miljoonaa euroa.

Tiedotustilaisuus

Microsoft Teams –kokous analyytikoille, salkunhoitajille ja tiedotusvälineiden edustajille järjestetään 27.10.2021 klo 10.00. Kokousta isännöivät toimitusjohtaja Esa Korkeela ja talousjohtaja Joni Sorsanen.

Taloudellinen tiedottaminen vuonna 2022

Consti Oyj:n tilinpäätöstiedote vuodelta 2021 julkaistaan 4.2.2022.

Vuosikertomuksen sähköinen versio, joka sisältää täydellisen tilinpäätöksen vuodelta 2021, ilmestyy viikolla 11/2022.

Consti Oyj:n vuoden 2022 varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi tiistaina 5.4.2022 Helsingissä.

Vuoden 2022 aikana Consti julkaisee kolme osavuosikatsausta:

Osavuosikatsaus 1-3/2022 julkaistaan 29.4.2022
Puolivuosikatsaus 1-6/2022 julkaistaan 22.7.2022
Osavuosikatsaus 1-9/2022 julkaistaan 27.10.2022

CONSTI OYJ

Lisätietoja:

Esa Korkeela, Toimitusjohtaja, Consti Oyj, Puh. +358 40 730 8568
Joni Sorsanen, Talousjohtaja, Consti Oyj, Puh. +358 50 443 3045

Jakelu:

Nasdaq Helsinki Oy
Keskeiset tiedotusvälineet
www.consti.fi

Consti on yksi Suomen johtavista korjausrakentamiseen ja taloteknisiin palveluihin keskittyneistä yhtiöistä. Consti tarjoaa kattavasti korjausrakentamisen ja talotekniikan sekä valikoidusti uudisrakentamisen palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja sijoittajille sekä julkiselle sektorille Suomen kasvukeskuksissa. Yhtiöllä on neljä toimialaa: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Vuonna 2020 Consti-konsernin liikevaihto oli 275 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 1000 korjausrakentamisen ja talotekniikan ammattilaista.

Consti Oyj on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla, ja sen kaupankäyntitunnus on CONSTI. www.consti.fi

Liite