Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2020
Kuntarahoitus Oyj
Tilinpäätöstiedote
15.2.2021 klo 13.00
Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2020
Yhteenveto Kuntarahoitus-konsernin vuodesta 2020
- Vuotta 2020 leimasi koronapandemia. Pandemia kiihdytti merkittävästi Kuntarahoitus-konsernin asiakasrahoituksen, erityisesti kuntasektorin rahoituksen kasvua. Muilta osin pandemian vaikutukset konsernin tulokseen ja taloudelliseen asemaan olivat vähäiset.
- Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 197 miljoonaa euroa (186 miljoonaa euroa) ja se kasvoi tilikauden aikana 6,2 % (-2,1 %). Konsernin korkokate oli 254 miljoonaa euroa (240 miljoonaa euroa). Kasvua oli 5,8 % (1,7 %). Tilikauden kulut olivat 58 miljoonaa euroa (60 miljoonaa euroa), eli 3,0 % (+22,8 %) vertailukautta pienemmät.
- Liikevoitto oli 194 miljoonaa euroa (131 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset olivat tilikaudella -3 miljoonaa euroa (-54 miljoonaa euroa).
- Konsernin CET1-vakavaraisuus oli edelleen erittäin vahva ollen 104,3 % (83,1 %). Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus olivat vuoden 2020 lopussa 132,7% (107,9 %).
- Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli joulukuun lopussa 3,9 % (4,0 %). Kesäkuussa 2021 voimaan tulevan CRR II -sääntelyn mukaisesti laskettu vähimmäisomavaraisuusaste oli vuoden lopussa 13,4 % sisältäen julkisen kehitysluottolaitoksen asemaan liittyvät vähennykset, joiden mukaisesti konsernin asiakasrahoitus ei enää rasita vähimmäisomavaraisuusastetta.
- Pitkäaikainen asiakasrahoitus oli joulukuun lopussa 28 022 miljoonaa euroa (24 798 miljoonaa euroa) ja se kasvoi 13,0 % (8,0%). Pitkäaikainen asiakasrahoitus sisältää pitkäaikaisen laina- ja leasingrahoituksen. Uusi luotonanto oli tammi–joulukuussa 4 764 miljoonaa euroa (3 175 miljoonaa euroa). Lyhytaikainen asiakasrahoitus kasvoi 1 310 miljoonaan euroon (804 miljoonaa euroa) eli 62,9 % (10,9 %) edellisvuoteen verrattuna. Kasvua kiihdytti koronapandemian aiheuttama konsernin asiakkaiden luottokysynnän kasvu sekä muiden luottolaitosten rahoituksen tarjonnan pienentyminen.
- Pitkäaikaisessa asiakasrahoituksessa ympäristöinvestointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli 1 786 miljoonaa euroa (1 263 miljoonaa euroa) ja yhteiskunnallista rahoitusta 589 miljoonaa euroa (- miljoonaa euroa) vuoden lopussa.
- Pitkäaikainen uusi varainhankinta oli vuoden aikana 10 966 miljoonaa euroa (7 385 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli joulukuun lopussa 38 139 miljoonaa euroa (33 929 miljoonaa euroa).
- Konsernin likviditeettitilanne on säilynyt hyvänä. Kokonaislikviditeetti oli joulukuun lopussa 10 089 miljoonaa euroa (9 882 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio) oli vuoden lopussa 264,4 % (430,2 %).
- Kuntarahoituksen hallitus ehdottaa, että se voi yhtiökokouksen valtuuttamana päättää maksaa osinkoa enintään 0,52 euroa osakkeelta, yhteensä enintään 20 313 174,96 euroa. Valtuutus on voimassa Kuntarahoituksen seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkamiseen saakka. EKP:n suosituksen mukaisesti hallitus aikoo pidättäytyä päättämästä osingonmaksusta tämän valtuutuksen perusteella 30. syyskuuta 2021 saakka.
- Näkymät vuodelle 2021: Kuntarahoitus arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan saman tasoinen kuin vuonna 2020. IFRS 9 -tilinpäätösstandardin arvostussäännökset voivat aiheuttaa merkittäviä realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös kokonaisliikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta lyhyellä aikavälillä. Näkymistä on kerrottu tarkemmin luvussa Näkymät vuodelle 2021.
Avainluvut (konserni)
| 31.12.2020 | 31.12.2019 | |
| Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia (milj. euroa)* | 197 | 186 |
| Liikevoitto (milj. euroa)* | 194 | 131 |
| Korkokate (milj. euroa)* | 254 | 240 |
| Uusi luotonanto (milj. euroa)* | 4 764 | 3 175 |
| Pitkäaikainen asiakasrahoitus (milj. euroa)* | 28 022 | 24 798 |
| Pitkäaikainen uusi varainhankinta (milj. euroa)* | 10 966 | 7 385 |
| Taseen loppusumma (milj. euroa) | 44 042 | 38 934 |
| Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa) | 1 277 | 1 162 |
| Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa) | 1 624 | 1 510 |
| Omat varat yhteensä (milj. euroa) | 1 624 | 1 510 |
| CET1-vakavaraisuus, % | 104,3 | 83,1 |
| Tier 1 -vakavaraisuus, % | 132,7 | 107,9 |
| Kokonaisvakavaraisuus, % | 132,7 | 107,9 |
| Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), % | 3,9 | 4,0 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), %* | 9,4 | 6,8 |
| Kulu-tuotto-suhde* | 0,2 | 0,3 |
| Henkilöstö | 165 | 167 |
*Kyseessä on vaihtoehtoinen tunnusluku.
Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetyt luvut ovat Kuntarahoitus-konsernin lukuja, ellei toisin ole mainittu.
Toimitusjohtaja Esa Kallio kommentoi tilikautta 2020
Koronapandemia koetteli taloutta vuonna 2020, mutta pahimmat kriisiskenaariot eivät toteutuneet. Pandemian ensimmäinen aalto yllätti kotitaloudet, yritykset sekä markkinat. Keskuspankkien ja valtioiden nopeat elvytystoimet kuitenkin tasapainottivat tilanteen.
Kokonaisuudessaan Suomi on onnistunut koronaviruksen torjunnassa hyvin, ja taloudellinen aktiviteetti ja sitä kautta verokertymät ovat pysyneet paremmalla tasolla kuin alun perin pelättiin. Pandemian aiheuttamat merkittävimmät taloudelliset vaikutukset ovat kuntatasolla kasaantuneet etenkin isoille kaupungeille ja Pohjois-Suomen turismista eläville paikkakunnille.
Asiakkaidemme rahoitustarve kasvoi vuonna 2020 merkittävästi. Rahoituksen kysynnässä syntyi poikkeuksellinen piikki maalis–toukokuussa, kun etenkin kunta-asiakkaamme varautuivat oletettuihin pandemian aiheuttamiin kulujen kasvuun ja tulojen laskuun. Samalla rahoituksen tarjonta asiakkaillemme väheni muiden luottolaitosten keskittyessä yksityissektorin rahoittamiseen. Pandemian vaikutukset asuntotuotantoon jäivät vähäisiksi, ja yleishyödyllisen asuntotuotannon rahoituksen kysyntä säilyi ennallaan.
Tilanne kansainvälisillä pääomamarkkinoilla muuttui koronaviruksen aiheuttaman epävarmuuden myötä nopeasti keväällä 2020, ja varainhankinta yleisesti ottaen vaikeutui. Kuntarahoituksen maine vastuullisena ja luotettavana toimijana sekä pitkäjänteinen yhteistyömme sijoittajien kanssa takasivat oman varainhankintamme jatkumisen keskeytyksettömänä läpi vuoden.
Kansainvälisten sijoittajien kiinnostus vastuullisia ja turvallisia sijoituskohteita kohtaan jatkaa kasvuaan. Vuonna 2020 täydensimme vastuullisten rahoitustuotteiden valikoimaamme yhteiskunnallisella rahoituksella, joka on suunnattu erityisen vaikuttaville ja laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä tuottaville hankkeille.
Jatkoimme digitaalisten palvelujemme kehittämistä suunnitellusti, koronapandemian myötä kasvaneet tarpeet vauhdittivat hankkeiden läpivientiä. Poikkeusvuoden aikana onnistuimme myös löytämään uusia tapoja kohdata asiakkaitamme. Hyviä esimerkkejä tästä ovat muun muassa sähköisen asioinnin laajentuminen, suositut digitaalisten palveluiden verkkokoulutukset sekä eri sidosryhmille suunnatut pääekonomistin taloudelliset katsaukset.
Vuosi 2020 merkitsi Kuntarahoitukselle paluuta perustehtävän pariin. Onnistuimme vastaamaan asiakkaidemme voimakkaasti kasvaneisiin rahoitustarpeisiin haastavassa markkinatilanteessa. Suurin kiitos tästä kuuluu henkilökunnallemme, joka on osoittanut uskomatonta kykyä joustaa ja omaksua uutta. Haluan kiittää myös asiakkaitamme, jotka ovat avoimesti lähteneet mukaan kokeilemaan uutta ja näin mahdollistaneet läheisen yhteistyömme jatkumisen myös tänä poikkeuksellisena vuonna.
Konsernin tulosta koskevat tiedot
| Konsernin tulos | 1–12/2020 | 1–12/2019 | Muutos, % |
| Miljoonaa euroa | |||
| Korkokate | 254 | 240 | 5,8 |
| Muut tuotot | 2 | 6 | -57,0 |
| Tuotot ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia | 257 | 246 | 4,3 |
| Palkkiokulut | -5 | -4 | 19,6 |
| Henkilöstökulut | -18 | -18 | 0,8 |
| Muihin hallintokuluihin luettavat erät | -15 | -15 | 4,0 |
| Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä | -6 | -6 | -6,3 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -15 | -18 | -17,1 |
| Kulut yhteensä | -58 | -60 | -3,0 |
| Rahoitusvarojen arvonalentumis- ja luottotappiot | -1 | 0 | <-100,0 |
| Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia | 197 | 186 | 6,2 |
| Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset | -3 | -54 | -94,3 |
| Liikevoitto | 194 | 131 | 47,9 |
| Tilikauden tulos | 155 | 105 | 48,0 |
Yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta johtuen pyöristyksestä. Yli 100 % muutokset esitetään taulukossa merkinnällä >100 % tai <-100 %.
Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia
Konsernin perusliiketoiminta jatkui vahvana vuoden 2020 aikana. Kuntarahoitus-konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 6,2 % (-2,1 %) edellisvuodesta ja oli 197 miljoonaa euroa (186 miljoonaa euroa). Tuotot ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoivat 257 miljoonaan euroon (246 miljoonaa euroa) eli edellisvuoteen verrattuna kasvua oli 4,3 % (3,3 %). Kulut pienenivät 58 miljoonaan euroon (60 miljoonaa euroa) ja laskua oli 3,0 % (+22,8 %). Vuoden 2020 aikana koronapandemia hidasti kulujen kasvua, mutta samalla se kiihdytti liiketoiminnan kasvua, millä oli positiivinen vaikutus korkokatteeseen. Kokonaisuudessaan koronapandemialla ei ollut merkittäviä negatiivisia vaikutuksia perusliiketoiminnan tulokseen ja kannattavuuteen.
Korkokate oli 254 miljoonaa euroa (240 miljoonaa euroa) ja se parani edellisvuodesta 5,8 % (1,7 %). Korkokatteen kasvu johtuu asiakasrahoituksen kasvusta, onnistuneesta varainhankinnasta, sekä suotuisasta korkoympäristöstä. Konsernin korkokatteessa ei ole huomioitu tulosvaikutteisesti AT1-pääomalainan 16 miljoonan euron korkokuluja, sillä konsernissa pääomalaina käsitellään oman pääoman ehtoisena instrumenttina. Pääomalainan korkokulut käsitellään osingonjaon tavoin voittovarojen vähennyksenä omassa pääomassa vuosittain koronmaksun toteutuessa.
Muut tuotot pienentyivät edellisestä vuodesta 2 miljoonaan euroon (6 miljoonaa euroa). Muut tuotot sisältävät palkkiotuotot, arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan realisoituneet nettotuotot, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot sekä liiketoiminnan muut tuotot. Muihin tuottoihin sisältyy myös tytäryhtiö Inspiran liikevaihto.
Palkkiokulut olivat 5 miljoonaa euroa (4 miljoonaa euroa) ja ne koostuvat pääasiassa maksetuista takauspalkkioista, säilytyspalkkioista sekä varainhankintaohjelmien ylläpitokuluista.
Hallintokulut olivat 33 miljoonaa euroa (32 miljoonaa euroa) ja ne kasvoivat 2,3 % (18,5 %). Tästä henkilöstökuluja oli 18 miljoonaa euroa (18 miljoonaa euroa) ja muita hallintokuluja 15 miljoonaa euroa (15 miljoonaa euroa). Henkilöstökulut olivat 0,8 % suuremmat kuin edellisvuonna. Henkilöstökulujen kehitykseen on vaikuttanut konsernin henkilömäärän kasvun hidastuminen, kehityshankkeisiin liittyen aktivointikäytäntöjen tarkentaminen sekä koronapandemiasta johtunut yleinen, kaikkia yrityksiä koskenut väliaikainen eläkekulujen lasku. Henkilöstökuluihin sisältyy 0,6 miljoonan euron uudelleenjärjestelyvaraus, joka liittyy konsernin toimintojen uudelleenorganisointiin ja uudelleenorganisoinnin vuoksi tilikauden 2020 aikana läpikäytyihin yhteistoimintaneuvotteluihin. Keskimääräinen henkilöstömäärä oli konsernissa tilikaudella 167 henkilöä, kun edellisvuonna se oli 162 henkilöä.
Muihin hallintokuluihin luettavat erät kasvoivat maltillisesti, 4,0 %, tilikauden aikana. Koronapandemia on pienentänyt eräitä toiminnan juoksevia kuluja, kuten matkustuskuluja. Toisaalta konserni panostaa merkittäväsi tietojärjestelmien kehittämiseen, kuten tällä hetkellä käynnissä olevaan lainojen elinkaarijärjestelmän kehityshankkeeseen. Vuoden 2019 aikana Kuntarahoitus-konserni solmi ulkoistamissopimukset liittyen tietojärjestelmien loppukäyttäjä- ja infrapalveluihin sekä liiketoimintajärjestelmien operointiin parantaakseen toimintavarmuutta sekä palveluiden ajallista saatavuutta. Ulkoistamishankkeen käytännön toteutusta on edistetty tilikauden aikana ja osa tehtävistä on siirretty tuotantoon. Hankkeen arvioidaan valmistuvan vuoden 2021 aikana.
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä olivat tilikaudella 6 miljoonaa euroa (6 miljoonaa euroa). Konserni on viime vuosina panostanut merkittävästi tietojärjestelmien ja toiminnan kehittämiseen, mikä on kasvattanut viime vuosien aikana poistopohjaa ja vuosipoistojen määrää.
Liiketoiminnan muut kulut laskivat 15 miljoonaan euroon (18 miljoonaa euroa) ja laskua oli 17,1 % (+14,7 %). Viranomaismaksut olivat 7 miljoonaa euroa (7 miljoonaa euroa) ja ne kasvoivat 13,6 % (-4,7 %) edellisvuoteen nähden. Viranomaismaksujen kasvu johtui pääosin luottolaitosten kriisinhallintajärjestelmän vakausmaksun kasvusta. Muut kuin viranomaiskulut olivat 7 miljoonaa euroa (11 miljoonaa euroa) ja ne laskivat 35,1 % (+23,7 %) vertailukauteen nähden. Laskuun vaikutti eniten tilikauden aikana pienentyneet ulkopuolisten palveluiden ostot verrattuna edellisvuoteen.
IFRS 9 -standardin mukaisesti laskettujen odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) määrä kasvoi tilikauden aikana, ja tulokseen kirjattu määrä oli 0,9 miljoonaa euroa (0,0 miljoona euroa). Kuntarahoitus-konserni on päivittänyt odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa käytettäviä tulevaisuuteen suuntautuvia skenaarioita koronapandemian vaikutuksen huomioimiseksi. Skenaarioille arvioidaan toteutumisen todennäköisyydet. Koronapandemian aiheuttaman epävarmuuden vuoksi heikolle skenaariolle on annettu aikaisempaa suurempi painoarvo. Lisäksi Kuntarahoitus-konserni on vuoden 2020 toisen vuosipuoliskon aikana tarkentanut odotettavissa olevien luottotappioiden arviointi- ja mallinnusmenetelmiä sekä mallissa käytettäviä oletuksia. Mallinnusmenetelmän muutos kosketti lainan elinajan laiminlyöntitodennäköisyyden mallinnustapaa, ja näin ollen vaikutus kohdistui koko lainan elinkaaren aikaiseen odotettavissa olevien luottotappioiden määrään kasvattaen varausta noin 0,5 miljoonalla eurolla.
Lisäksi konserni on kirjannut harkintaan perustuvan 0,34 miljoonan euron lisävarauksen koronapandemian taloudellisten vaikutusten huomioimiseksi. Vuoden 2020 voidaan todeta olleen taloudellisesti poikkeuksellisen heikko tietyille asiakassegmenteille, kuten esimerkiksi taidealalle ja urheiluhallien toiminnalle. Heikentynyt taloudellinen tilanne ei kuitenkaan vielä heijastu Kuntarahoitus-konsernin käyttämissä sisäisissä riskiluokituksissa, jotka on tehty pääsääntöisesti vuoden 2019 tilinpäätöstietojen pohjalta. Koska tiettyjen asiakassegmenttien luottoriskin arvioidaan tämän jälkeen lisääntyneen, konsernin johto päätti kirjata ryhmäkohtaiseen arvioon perustuvan lisävarauksen. Kuntarahoitus-konsernin kokonaisluottoriski on kuitenkin edelleen pysynyt alhaisena, koska koronapandemialla ei ole ollut vaikutusta konsernin saamiin takauksiin. Johdon arvion mukaan kaikki asiakassaatavat tullaan saamaan kokonaisuudessaan takaisin, eikä lopullista luottotappiota näin ollen synny, koska saamiset ovat suomalaisilta kunnilta tai niihin liittyy turvaava kunnan takaus tai kiinteistövakuutta täydentävä valtion täytetakaus. Konsernin yli 30-vuotisen historian aikana se ei ole kirjannut lopullisia luottotappioita asiakasrahoituksestaan.
Konsernilla on 31.12.2020 asiakkaiden maksukyvyttömyydestä johtuvia takaussaamisia julkisyhteisöiltä yhteensä 24 miljoonaa euroa (2 miljoonaa euroa). Kasvu johtuu yksittäisistä asiakkaista. Likviditeettisalkun luottoriski on pysynyt hyvällä tasolla keskimääräisen luottoluokituksen ollessa AA+.
Konsernin kokonaistulos ja realisoitumattomat käyvän arvon muutokset
Konsernin liikevoitto oli 194 miljoonaa euroa (131 miljoonaa euroa). Tilikauden aikana realisoitumattomat käyvän arvon muutokset heikensivät Kuntarahoituksen liikevoittoa 3 miljoonaa, kun vuotta aiemmin ne heikensivät tulosta 54 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 suojauslaskennan nettotulos oli 4 miljoonaa euroa (-19 miljoonaa euroa) ja realisoitumattomat arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot olivat -7 miljoonaa euroa (-35 miljoonaa euroa).
Konsernin efektiivinen veroaste oli tilikaudella 20,0 % (20,0 %). Vuoden 2020 konsernituloslaskelmassa verot olivat 39 miljoonaa euroa (26 miljoonaa euroa). Konsernin tilikauden tulos verojen jälkeen oli 155 miljoonaa euroa (105 miljoonaa euroa). Konsernin oman pääoman tuotto-% (ROE) oli koko tilikaudelta 9,4 % (6,8 %). Ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia ROE oli 9,6 % (9,6 %).
Konsernin muihin laajan tuloksen eriin kirjattiin realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia -32 miljoonaa euroa (28 miljoonaa euroa). Tilikauden aikana merkittävin muihin laajan tuloksen eriin vaikuttanut erä oli nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvelkojen laskennallisen oman luottoriskin muutoksesta aiheutuva käyvän arvon muutos -17 miljoonaa euroa (10 miljoonaa euroa). Suojauskustannuksen arvonmuutos (Cost-of-Hedging) oli -16 miljoonaa euroa (17 miljoonaa euroa).
Kokonaisuudessaan realisoitumattomat käyvän arvon muutokset vaikuttivat tilikaudella konsernin omaan pääomaan verovaikutukset huomioon ottaen -28 miljoonaa euroa (-21 miljoonaa euroa). Vakavaraisuuslaskennan mukaiseen ydinpääomaan (CET1) realisoitumattomat käyvän arvon muutokset vaikuttivat verovaikutukset huomioon ottaen -15 miljoonaa euroa (-28 miljoonaa euroa). Tilikauden lopussa realisoitumattomien käyvän arvon muutosten kumulatiivinen vaikutus vakavaraisuuslaskennan mukaisiin omiin varoihin oli 12 miljoonaa euroa (27 miljoonaa euroa).
Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset heijastavat raportointiajankohdan markkinaolosuhteiden sen hetkisiä vaikutuksia rahoitusinstrumenttien arvostustasoihin. Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset voivat vaihdella merkittävästi raportointikausittain aiheuttaen volatiliteettia tulokseen, omaan pääomaan sekä omiin varoihin. Yksittäiseen sopimukseen liittyvien arvostusten aiheuttama vaikutus poistuu viimeistään sopimusten erääntyessä.
Riskienhallintaperiaatteidensa mukaisesti Kuntarahoitus-konserni suojaa taloudellisessa mielessä korko-, valuuttakurssi- ja muut markkina- ja hintariskit johdannaisilla. Sopimusten mukaiset kassavirrat on suojattu, mutta johtuen yleisesti käytössä olevista arvostusmenetelmistä, käyvän arvon muutokset eroavat rahoitusinstrumentin ja sitä suojaavan johdannaisen välillä. Korkokäyrien muodon ja luottoriskilisien muutokset eri valuutoissa vaikuttavat arvostuksiin, minkä seurauksena suojattujen varojen ja velkojen sekä suojaavien instrumenttien käyvät arvot käyttäytyvät eri tavoin. Arvostuserot eivät käytännössä realisoidu kassaperusteisesti, koska konserni pitää rahoitusinstrumentit sekä niihin liittyvät suojaavat johdannaisinstrumentit lähes aina eräpäivään asti. Myöskään luottoriskilisien muutosten aiheuttamien arvonmuutosten ei odoteta käytännössä realisoituvan luottotappioina, koska konsernin likviditeettireservi on sijoitettu alhaisen luottoriskin instrumentteihin. Tilikauden realisoitumattomiin käyvän arvon muutoksiin ovat vaikuttaneet etenkin konsernin keskeisillä varainhankintamarkkinoilla tapahtuneet korko-odotusten sekä luottoriskilisien muutokset.
Emoyhtiön tulos
Kuntarahoituksen korkokate oli vuoden 2020 lopussa 238 miljoonaa euroa (224 miljoonaa euroa) ja liikevoitto oli 178 miljoonaa euroa (115 miljoonaa euroa). Tulos tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen oli 22 miljoonaa euroa (8 miljoonaa euroa). Vakavaraisuuslaskennassa ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvan AT1-pääomalainan korkokulut 16,2 miljoonaa euroa vuodelle 2020 on vähennetty emoyhtiön korkokatteessa täysimääräisesti (16,2 miljoonaa euroa). Emoyhtiössä AT1-pääomalaina on kirjattu tase-erään Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla.
Tytäryhtiö Inspira
Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n, liikevaihto vuodelta 2020 oli 2,8 miljoonaa euroa (3,5 miljoonaa euroa) ja liikevoitto oli 0,1 miljoonaa euroa (0,2 miljoonaa euroa).
Näkymät vuodelle 2021
Koronapandemia vaikuttaa vielä alkuvuonna negatiivisesti talouteen, kun herkästi tarttuvat uudet virusmuunnokset edellyttävät rajoitustoimien ylläpitämistä. Riskiryhmien ja terveydenhoitoalan henkilöstön rokottaminen vahvistaa vähitellen talousluottamusta. Varsin yleinen arvio on, että länsimaissa rajoitustoimien poistamiseksi tarvittava rokotekattavuus saavutetaan viimeistään ensi syksyyn mennessä. Rokotteiden saatavuuteen ja rokottamistahtiin liittyy kuitenkin epävarmuutta.
Vuoden 2021 jälkipuoliskolla euroalueen, ja myös Suomen, talouskasvu voi väliaikaisesti olla varsin ripeää, kun kotitalouksien patoutunut kulutuskysyntä alkaa purkautua. Koronapandemia on kuitenkin heikentänyt tuotantorakennetta, mikä hidastaa yritystalouden toipumista. Valtioiden tukitoimilla on torjuttu konkurssiaaltoa ja massatyöttömyyttä, mutta samalla talouden normaali uusiutumisprosessi on keskeytynyt. Kestää aikansa, ennen kuin yritysten investointikyky palautuu.
Jos kysyntätekijät elpyvät selvästi tarjontaa nopeammin, globaalissa taloudessa saatetaan pitkästä aikaa nähdä inflaatiopaineita. Tämä voi vaikeuttaa elvytyspolitiikan oikeasuhtaista viritystä ja aiheuttaa epävarmuutta myös markkinoilla. Pitkät korot ja laajemminkin omaisuusarvojen hinnoittelu ovat herkkiä inflaatio-odotusten muutoksille.
Kokonaisuutena vuoden 2021 talousnäkymissä on paljon toiveikkuutta. Joe Bidenin valinnan Yhdysvaltain presidentiksi odotetaan tuovan vakautta kansainväliseen politiikkaan. Kauppapolitiikan jännitteidenkin ennakoidaan lientyvän, vaikka Britannian ja EU:n välisiin suhteisiin jää saavutetun sopimuksen jälkeenkin yhä paljon avoimia kysymyksiä. Euroalueen talouden odotetaan kasvavan vuonna 2021 noin 4 prosenttia. Suomen bruttokansantuote kasvaa euroalueen keskiarvoa hitaammin, koska myös talouden taantuma on ollut miedompi.
Valtion koronatuet toivat kuntatalouteen vuonna 2020 väliaikaisen helpotuksen. Yleiskatteinen koronatuki kunnille vähenee vuonna 2021 ja huomio kääntyy vähitellen takaisin kuntatalouden rakenteellisiin epätasapainoihin.
Suomessa pitkään jatkunut sote-uudistuksen valmistelu eteni joulukuussa 2020, kun maan hallitus toi eduskunnan käsittelyyn uuden ehdotuksen uudistuksen toteutuksesta. Valmistelu jatkuu eduskunnan valiokunnissa vuonna 2021, ja uudistuksen kokonaisvaltaisten vaikutusten arvioiminen on edelleen haastavaa. Sillä ei kuitenkaan odoteta olevan tämän hetken arvion mukaan olennaista vaikutusta Kuntarahoitus-konsernin toiminnan volyymeihin vuonna 2021.
Uudet pankkien vakavaraisuusääntelyä koskevat muutokset (CRR II ja CRD V) tulevat pääosin sovellettavaksi kesäkuussa 2021. Kuntarahoitus täyttää CRR II -asetuksen mukaisen julkisen kehitysluottolaitoksen (public development credit institution) määritelmän ja voi vähentää vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa vastuistaan kunnilta ja valtiolta olevat luottosaatavansa. Tämä parantaa merkittävästi Kuntarahoitus-konsernin vähimmäisomavaraisuusastetta.
Konsernin vahvan jo vuonna 2020 toteutuneen ja vuodelle 2021 ennakoidun kasvun, vakaan varainhankinnan sekä konsernin tuloksenmuodostukselle suotuisan korkoympäristön arvioidaan tukevan korkokatteen myönteistä kehitystä vuonna 2021. Kulujen arvioidaan kasvavan vuoden 2020 poikkeuksellisen matalasta tasosta, mutta selvästi hitaammin kuin ennen koronapandemiaa. Kuluja lisäävät panostukset tietojärjestelmiin sekä toimintavarmuuden parantamiseen.
Edellä kuvatut seikat huomioon ottaen ja olettaen, että markkinakorkojen ja luottoriskipreemioiden kehitys ei poikkea merkittävästi odotetusta, Kuntarahoitus arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan saman tasoinen kuin vuonna 2020. IFRS 9 -tilinpäätösstandardin arvostussäännökset voivat aiheuttaa merkittäviä realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös kokonaisliikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta lyhyellä aikavälillä.
Tässä esitetyt arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen toimintaympäristön ja toiminnan kehityksestä.
Webcast sijoittajille ja muille sidosryhmille
Kuntarahoituksen vuoden 2020 tulos esitellään sijoittajille ja muille sidosryhmille tiistaina 16.2.2021 klo 14.00 järjestettävässä webcastissa. Tilaisuutta voi seurata osoitteessa https://munifin.videosync.fi/financial-statements-bulletin-2020. Tilaisuuden tallenne on jälkikäteen katsottavissa Kuntarahoituksen verkkosivuilla.
Kuntarahoitus Oyj
Lisätietoja:
Esa Kallio, toimitusjohtaja, puh. 050 337 7953
Harri Luhtala, johtaja, talous, puh. 050 592 9454
Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia: yhtiön tase on noin 44 miljardia euroa. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio.
Kuntarahoituksen tehtävänä on rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaamme rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.
Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivisin suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.
Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.
Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi
Liite
