Etusivu » Joka toinen suomalainen kokee kotihäpeää

Joka toinen suomalainen kokee kotihäpeää

Joka toinen suomalainen kokee kotihäpeää

SATO Oyj, lehdistötiedote 8.9.2020 klo 9.00
Kuva, joka sisältää kohteen sisä, pöytä, istuminen, eläminen  Kuvaus luotu automaattisesti
Lähes puolet suomalaisista kertoo kokevansa kotihäpeää. Jopa viidennes kokee sitä aina tai usein. Yli puolet suomalaisista haaveilee viihtyisämmästä kodista. Tulokset ilmenevät Suomen suurimpiin vuokranantajiin kuuluvan SATOn elo-syyskuussa teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi yli tuhat suomalaista.

Noin 26 000 suomalaista vuokrakotia omistava SATO teetti elo-syyskuussa tutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten ajatuksia kotinsa sisustukseen, järjestykseen ja viihtyisyyteen liittyen. Vastaajista 49 prosenttia kertoi kokevansa kotihäpeää aina, usein tai joskus. Naiset kokevat kotihäpeää miehiä yleisemmin.

Vastaajista 74 prosenttia kertoo, että arki tuo kotiin epäjärjestystä tavara- tai vaatekasojen muodossa. Pysyviä kasoja kodeista löytyy 22 prosentilla vastaajista. Noin neljännes niistä vastaajista, joille kasoja syntyy, tuntee tavarakasoista häpeää usein. Sotkuinen koti voi myös aiheuttaa paineita useammille eikä sotkuista kotia haluta näyttää ulkopuolisille, sillä tutkimuksen mukaan jopa 90 prosenttia suomalaisista siivoaa ennen vieraiden tuloa.

Ammattijärjestäjä, tietokirjailija Ilana Aalto pitää lukemia harmillisen korkeina. Hänen mukaansa tavaroiden kasaantuminen kertoo suoraan arjen kuormittavuudesta ja siitä, että monilla on tavaraa enemmän kuin mistä jaksaa huolehtia.

"Suomessa siistiä kotia pidetään kunnollisuuden mittana. Häpeää koetaan etenkin, kun tarkastelemme kotia toisten silmin. Kuvittelemme, että kaikilla muilla on siistimpää. Aallon kokemuksen mukaan monet kokevat painetta kyläilyistä ja perhejuhlista, ja saattavat aloittaa siivoamisen ja ylimääräisen tavaran piilottamisen viikkoja ennen tilaisuutta", Aalto sanoo.

"Koti puunataan epärealistisen siistiksi, jotta arkinen sekaisuus ei paljastuisi. Ei ihme, että kyläily on Suomessa vähentynyt jo 40 vuoden ajan", Aalto jatkaa.

Oma koti tuo onnea ja iloa keskeneräisyydestä huolimatta

Kotiin liitetään kuitenkin useimmiten positiivisia tunteita. Tämä ilmenee kun vastaajia pyydettiin valitsemaan parhaiten omaan kotiin liittyvä tunne tai tunteet. Vastaajista 45 prosenttia nostaa kärkeen onnen, 43 prosenttia ilon ja 38 prosenttia kiitollisuuden. Monelle myös keskeneräisyys (37 % vastaajista) kotona on tuttu tunne. Riittämättömyyttä omaan kotiin liittyen kokee 16 prosenttia vastaajista.
Suurin osa suomalaisista on tyytyväisiä kotinsa sisustukseen, siisteyteen ja viihtyisyyteen. Jopa 80 prosenttia vastaajista on tyytyväisiä kotinsa viihtyisyyteen ja 76 prosenttia sen sisustukseen. Kodin siisteyteen tyytyväisiä on 70 prosenttia.
Silti yli puolet haaveilee vielä viihtyisämmästä kodista, mutta esteeksi koetaan rahanpuute (39 prosenttia vastaajista), ajanpuute (12 prosenttia vastaajista) ja osaamisen puute (7 prosenttia vastaajista). Vastaajista ainoastaan seitsemän prosenttia kokee, ettei esteitä ole vaan he tekevät jatkuvasti työtä viihtyisämmän kodin eteen.

Sosiaalisessa mediassa ja muissa medioissa esitettävät kodit luovat 35 prosentille vastaajista paineita oman kodin sisustamiseen ja järjestämiseen. Naiset tuntevat sosiaalisen median ja median luomia paineita miehiä useammin, sillä miehistä 76 prosenttia kertoo kokevansa paineita vain harvoin tai ei koskaan, kun vastaavasti naisista vain 55 % kokee paineita harvoin tai ei koskaan.

Aalto kannustaa suhtautumaan tällaisiin kuviin silmäkarkkeina, joista voi nauttia ilman, että tarvitsee itse tavoitella samaa.

"Paineet vähenevät, jos ottaa viihtyisyyden mittareiksi hyvän olon, arjen sujuvuuden ja kodin tuoman turvan, ei sitä miltä koti toisten silmissä näyttää", Aalto toteaa.

"Nyt kun kotona vietetään erityisen paljon aikaa, olisi aika siirtyä kotihäpeästä kotipositiivisuuteen."

Tutkimus toteutettiin sähköisenä paneelitutkimuksena Dynatan kuluttajapaneelissa, johon vastasi 1 005 suomalaista. Otos edustaa 18–74 -vuotiasta suomenkielistä väestöä manner-Suomessa. Vastaukset varmistettiin väestöä vastaavasti iän, sukupuolen ja paikkakunnan mukaan.
Lisätietoja tutkimuksesta:

SATO Oyj Miia Eloranta, markkinointi- ja viestintäjohtaja, p. 050 441 4221, miiia.eloranta@sato.fi
Ilana Aalto, ammattijärjestäjä, FT, p. 040 558 0811, ilana@paikkakaikelle.fi

SATO Oyj on yksi Suomen johtavista vuokranantajista. SATOn tavoitteena on tarjota kattavat vuokra-asumisen vaihtoehdot ja erinomainen asiakaskokemus. SATOn omistuksessa oli vuoden 2019 lopussa yhteensä yli 26 000 asuntoa Suomen suurimmissa kasvukeskuksissa ja Pietarissa.

Edistämme toiminnallamme kestävää kehitystä ja aloitteellisuutta sekä toimimme avoimessa vuorovaikutuksessa sidosryhmiemme kanssa lisäarvon tuottamiseksi. Toimimme pitkäjänteisesti ja kannattavasti. Kasvatamme asunto-omaisuuden arvoa investoinnein ja realisoinnein sekä korjaustoiminnalla.

SATO-konsernin liikevaihto vuonna 2019 oli 296 miljoonaa euroa, liikevoitto 726 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 671 miljoonaa euroa. SATOn sijoitusomaisuuden arvo on noin 4,7 miljardia euroa.

Liite

Alkuperäinen artikkeli