Etusivu » Pääomatulovero 2024 – Tietopaketti pääomatuloverotuksesta

Pääomatulovero 2024 – Tietopaketti pääomatuloverotuksesta

Pääomatulovero 2024

Pääomatulo tarkoittaa varallisuuden tuottamaa tuloa, jonka voitollisesta osuudesta maksetaan pääomatuloveroa. Pääomatuloa verotetaan Suomessa eri tavalla kuin ansiotuloja eli esimerkiksi palkkatuloja. Pääomatuloverotettavaa tuloa on esimerkiksi vuokratulot, osingot tai vaikkapa myyntivoitot.

Tässä artikkelissa käymme kattavasti läpi, mistä kaikesta pääomatuloveroa maksetaan. Kerromme myös mikä on pääomaveron ja ansiotuloveron erot. 

Vastuuvapaus: Nollapalkkio tarkoittaa, että positiota avattaessa tai suljettaessa ei veloiteta välityspalkkiota. Ei koske shortattuja tai vivutettuja positioita. Muita maksuja voidaan soveltaa. Pääomasi on vaarassa. Muut maksut ovat voimassa. Lisätietoja: etoro.com/trading/fees

Sisällysluettelo

Mitä on pääomatulo?

Pääomatuloa on varallisuuden tuottama tulo. Jos omistaa esimerkiksi osakkeita ja myy niitä voitolla, ei saa koko pottia omaan taskuun, vaan verottaja ottaa voiton osuudesta pääomatuloveron. Pääomatulosta verotetaan siis sellainen tulo, jota varallisuuden avulla on karttunut.

Esimerkkejä pääomatulosta:

  • vuokratulot
  • sijoitusrahastoista saadut voitot
  • osinkotulot muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta
  • omaisuuden tai arvopapereiden (esim. asunto tai osakkeet) myymisestä saadut luovutusvoitot
  • korkotulot (ei kuitenkaan pankkitilien korot, ne ovat lähdeverotuksen piirissä)
  • metsätaloudesta saadut pääomatulot

Mitä on ansiotulo?

Ansiotuloa on muut kuin pääomatulot. Esimerkiksi palkka ja eläke tai muut etuudet ovat ansiotuloa. Ansiotuloja ja pääomatuloja verotetaan eri tavalla, siksi ne on tärkeää erottaa toisistaan. Ansiotuloja verotetaan valtion verotuksessa progressiivisesti, eli tulojen määrä vaikuttaa veroprosenttiin. Mitä pienemmät ansiotulot, sitä pienemmällä veroprosentilla niitä verotetaan ja sama pätee myös toiseen suuntaan. Kunnallisverotuksessa ja kirkollisverotuksessa verot kerätään kunnallis- ja kirkollisveroprosentin mukaan tasaverona. Jos ei kuulu kirkkoon, kirkollisveroa ei tarvitse maksaa.

Verohallinnon sivuilla on nähtävillä valtion veroasteikko kullekin vuodelle. Siellä on eritelty vuositulot neljään eri suuruusluokkaan ja niiden mukaan vero alarajan kohdalla sekä alarajan ylittävän tulon osasta menevä prosentti.

Ansiotuloista voidaan vähentää tiettyjä kuluja, esimerkiksi kilometrit kotoa työpaikalle, jos tietyt ehdot täyttyvät. Myös esimerkiksi tulojen hankkimisesta aiheutuneet kulut voi osittain vähentää ansiotuloverotuksessa. Kaikki ansiotuloverosta vähennettävät menot ilmoitetaan veroilmoituksella.

pääomatulovero

Paljonko pääomatuloveroa maksetaan?

Pääomatuloveroa maksetaan joko 30% tai 34%. 30% silloin, kun pääomatuloverotettavat tulot ovat enintään 30,000 euroa vuodessa. 34% silloin, kun pääomatuloverotettavaa tuloa on enemmän kuin 30,000 euroa vuodessa. Myös pääomatuloverosta voidaan vähentää tiettyjä kuluja. Pääomatulovero ei ole ansiotuloverotuksen tapaan progressiivinen.

Pörssiyhtiön osingoista maksetaan veroa 85% ja 15% on verovapaata. Tämä osuus verotetaan normaalien veroprosenttien mukaan, eli 30% tai 34% verotettavan voiton suuruuden mukaan.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoja verotetaan hieman eri tavalla. Jos listaamattoman yhtiön osinko on enintään 8% osakkeiden matemaattisesta arvosta ja pääomatulo-osinko on enintään 150,000€, siitä 25% on veronalaista pääomatuloa ja 75% verotonta tuloa.

Jos 150,000€ ylittyy, siitä on 85% veronalaista pääomatuloa ja 15% on verotonta tuloa.

Esimerkki osinkojen verotuksesta:

Tuula saa osinkoja 100 euron edestä. Kyseessä on pörssiyhtiön osakkeista saatavat osingot, jolloin verotettavaa pääomatuloa on 85% ja verovapaata 15%. Tällöin veroihin menee 25,5% eli 100€ x 85% x 30% = 25,5€.

Esimerkki on laskettu sillä oletuksella, että Tuulalla ei ole muita pääomatuloja kuin tuo 100 euron osinko.

Mikä on myyntivoitto eli luovutusvoitto?

Luovutusvoittoa voi syntyä, jos myy tai vaihtaa omaisuuttaan ja saa siitä enemmän rahaa tai omaisuutta kuin on itse maksanut. Tästä maksetaan myyntivoittoveroa. Luovutusvoitot täytyy ilmoittaa veroilmoituksessa.

Oman asunnon myyntivoiton verotus

Oman vakituisen asunnon saa myydä ilman luovutusvoittoveroa, mikäli sen on omistanut vähintään kaksi vuotta ja siinä on asunut yhtäjaksoisesti kaksi vuotta joko itse tai joku perheenjäsen. Perheenjäseneksi lasketaan puoliso ja alaikäiset lapset. Muussa tapauksessa myös oman asunnon myyntivoitosta menee veroa 30 % tai 34 % riippuen voiton määrästä.

Arvopaperien myyntivoiton verotus

Arvopapereiden myyntivoittoa verotetaan pääomatuloverotuksella. Arvopapereiden omistusajalla ei ole merkitystä samalla tavalla kuin oman asunnon kohdalla. Hankintameno-olettamaa voidaan joissain tapauksissa käyttää. Hankintameno-olettamasta on tietoa alempana.

Osakkeita ja rahasto-osuuksia voi myydä vuoden aikana enintään 1000 eurolla verovapaasti. Tähän 1000 euroon lasketaan kaikki vuoden aikana tehdyt myynnit.

Arvo-osuustilillä olevien osakkeiden myynnissä käytetään FIFO-periaatetta. Se tulee sanoista First In – First Out. Osakkeita myydään arvo-osuustililtä siis käytännössä aina vanhimmasta päästä alkaen. Ensiksi ostetut myydään ensiksi.

Pääomatulovero vuokratuloista

Vuokratulot verotetaan myös pääomatuloverotuksen mukaan. Asunto-osakkeen vuokratuloista voi vähentää erilaisia kuluja, esimerkiksi:

  • hoitovastikkeet ja ainakin vielä toistaiseksi tuloutetut rahoitusvastikkeet
  • tietyssä tapauksessa remontoinnista aiheutuneet kulut
  • vesimaksut
  • irtaimen omaisuuden hankinta
  • vuokraustoiminnan tappio

Nämä kulut pitää vähentää samana vuonna kuin ne ovat syntyneet.

Pääomatulovähennykset

Pääomatuloista voi vähentää sellaiset kulut, jotka ovat aiheutuneet pääomatulojen hankkimisesta tai säilyttämisestä. Tulonhankkimismenoja voi olla esimerkiksi puhelinkulut, ammattikirjallisuuden hankkimisen kulut tai atk-kulut.

Lainojen korkoja voi tietyissä tilanteissa myös vähentää pääomatuloverotuksessa. Lainan täytyy olla asuntolaina tai tulonhankkimisvelka. Vuonna 2023 tulleen muutoksen myötä asuntolainan korkoja ei sää enää vähentää. Vuonna 2022 määrä oli vielä 5%. Matalien korkojen aikana vähennyshyöty ei muutenkaan ole kovin merkittävä.

Tappiot selitettynä

Verotuksessa voi vähentää vahvistettuja tappioita saman tulolajin tuloista. Ansiotulojen tappioita ei voi vähentää pääomatuloverotuksesta eikä päinvastoin. Tappiot pitää myös vähentää saman tulonlähteen tuloksesta kuin josta ne ovat syntyneet.

Myyntitappio

Omaisuuden myynnistä aiheutuneen tappion voi vähentää kaikista pääomatuloista. Reunavuosi tälle on kuitenkin 2016, jota ennen vahvistetut tappiot voi vähentää vain myyntivoitoista. Jos pääomatuloja ei ole tai jos niitä on vähemmän kuin vähennettävää tappiota, vähennys siirtyy seuraavalle viidelle vuodelle. Jos verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlaskettu hankintameno on enintään 1000 euroa, silloin vähennystä ei saa.

Tulolähteen tappio

Elinkeinotoiminnan tai maatalouden tappio voidaan vähentää osittain tai kokonaan pääomatulosta, jotka on saatu samana vuonna. Vähentämistä pitää kuitenkin vaatia ennen kyseisen verovuoden päättymistä.

 

Pääomatulolajin tappio

Jos pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä on enemmän kuin pääomatuloja, syntyy alijäämä. Mikäli ansiotulojen verot eivät riitä alijäämähyvityksen tekemiseen (alijäämähyvityksestä alempana), vahvistetaan verotuksessa pääomatulolajin tappio. Tämä tappio vähennetään seuraavien 10 vuoden aikana pääomatulosta sitä mukaa, kun pääomatuloja syntyy. Lue lisää vero.fi sivustolla

Mitä tarkoittaa alijäämähyvitys?

Alijäämähyvitys tehdään automaattisesti ansiotulojen verotuksesta, jos siihen on oikeutettu. Jos pääomatuloista tehtävät vähennykset ovat suuremmat kuin pääomatulot, voi saada alijäämähyvitystä. Alijäämä voi syntyä, jos esimerkiksi vuokra-asunnon remonttikulut on suuremmat kuin vuokratulo. Alijäämähyvitys on 30% alijäämästä ja sitä voi saada enintään 1400 euroa vuodessa. Jos on alaikäisiä lapsia, tehdään lapsikorotus. Jos lapsia on yksi, korotus on 400 euroa ja jos lapsia on kaksi, korotus on 800 euroa. Alijäämähyvityksen voi myös siirtää puolisolle.

Kuva osakesijoittajan verotusinfopaketista

Mitä tarkoittaa hankintameno-olettama?

Aina ei ole pakko käyttää voittojen laskemiseen todellisia hankintakuluja. Voiton tai tappion määrää laskettaessa voi käyttää hankintameno-olettamaa tietyissä tilanteissa. Hankintameno-olettama toimii siten, että jos on omistanut osakkeet alle 10 vuotta, hankintameno-olettama on 20% osakkeiden myyntihinnasta.

Jos on omistanut myytävät osakkeet yli 10 vuotta, hankintameno-olettama on 40% osakkeiden myyntihinnasta. Joskus osakkeet on saatu tai ostettu niin kauan sitten, että alkuperäisiä hankintahintoja ei ole saatavillakaan enää. Silloin käytetään usein hankintameno-olettamaa. Joskus on verotehokkaampaa käyttää hankintameno-olettamaa kuin todellisia hankintahintoja. On hyvä huomata, että mikäli hankintameno-olettamaa käyttää, ei voi enää vähentää myyntihinnasta ostohintaa ja voiton hankintakuluja.

Esimerkki hankintameno-olettamasta:

Tuula on ostanut yhtiön osakkeita 15 vuotta sitten yhteensä 5000 eurolla. Välityspalkkiota hän maksoi 100 euroa. Yhteensä hankintakulut ovat siis olleet 5100 euroa. Hän myy samat osakkeet 15 vuotta myöhemmin hintaan 15000 euroa ja maksaa myynnistä kulua 25 euroa.

Hankintameno-olettama on tällöin 15000€ x 40% = 6000€. Hankintameno-olettaman mukaan laskettuna summa on siis suurempi kuin todellinen hankintakustannus (5000€ + 100€ + 25€ =5125€), jolloin hankintameno-olettamaa kannattaa käyttää.

Pääomatulovero ja sen historia

Pääomatuloveroa on ensimmäisen kerran peritty 1990-luvulla. 1993-1995 vero on tarvinnut maksaa vähemmän kuin nykyään, prosentti oli tuolloin 25%. Prosenttia on sen jälkeen muutettu useamman kerran. Vuosina 1996-1999 se oli 28%, vuosina 2000-2004 se oli 28%, vuosina 2005-2011 se oli taas 28%, vuosina 2012-2014 otettiin kaksi asteikkoa käyttöön ja prosentit olivat 30% / 32% ja vuonna 2015 prosentit olivat 30% / 33%.

Pääomatuloverojen määrä on Suomessa pienempi kuin ansiotuloveroista kertyvä määrä. Kun katsoo, kuinka pääomatuloveroprosenttia on nostettu vuodesta 1993 tähän päivään, huomaa että tänä päivänä pääomasijoittaja saa maksaa veroja huomattavasti enemmän kuin aiemmin.

Osakesijoittaja.fi suosittelee

5/5

Vastuuvapauslauseke: eTorossa voit sijoittaa myös CFD-, eli hinnanerotussopimuksiin (viputuotteet). Ne ovat monimutkaisia sijoitustuotteita, joissa on
aina riskinä pääoman menettäminen vipuvaikutuksen vuoksi. Noin {etoroCFDrisk}% piensijoittajista menettää rahaa hinnanerotussopimuksien kanssa. Sinun tulee arvioida,
ymmärräthän sijoitustuotteiden toimintalogiikan ja onko sinulla varaa menettää rahaa.

Usein kysytyt kysymykset

Pääomatulovero on varallisuuden synnyttämää tuloa. Sitä voi olla esimerkiksi vuokratulot, osingot tai myyntivoitot.

Ansiotuloja verotetaan progressiivisesti. Pääomatuloveroja verotetaan kahden verokannan mukaan, joko 30 % tai 34 %. Ansiotuloveroa maksetaan palkasta tai muusta siihen rinnastettavasta tulosta. Pääomatuloveroa maksetaan varallisuuden tuottamasta voitosta.

Pääomatuloveroa maksetaan 30 %, jos pääomatulot eivät vuodessa ylitä yhteensä 30 000 euroa ja 34 % 30 000 euron ylittävältä osalta.

Myyntivoittoa eli luovutusvoittoa voi syntyä, jos myy omaisuutta ja saa siitä enemmän kuin on itse maksanut. Esimerkiksi oman asunnon myymisestä voi saada myyntivoittoa. Tästä voitosta maksetaan pääomatuloveroa.

Pääomatuloveroa maksetaan vuosittain valtiolle, mikäli on pääomatuloa saanut. Pääomatulot ilmoitetaan veroilmoituksella. Maksamisen voi hoitaa nykyään kätevästi OmaVerossa.

Alijäämähyvitystä voi saada, jos verotuksessa syntyy alijäämä. Jos verotettavaa tuloa on vähemmän kuin tappioita, silloin voidaan tehdä alijäämähyvitys.